Metsäopetus

Pääsivu

Ajankohtaista
Energia
Lyhyesti
Metsäluonto
Metsänhoito
Metsänomistus
Metsäopetus
Metsätapahtumat
Metsävisa
Näkökulma
Pakina
Puukauppa
Viranomaistoiminto

Satakunnan metsänhoitolautakunta aloitti 1953 Ahlaisissa kurssimuotoisen metsänomistajakoulutuksen. Satakuntalainen metsäopetus voi tällä hetkellä hyvin ja katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen. 50-vuotiasta metsäopetusta juhlitaan ensi elokuussa usein eri tapahtumin.

Porin metsäopisto juhlii 50 -vuotista taivaltaan elokuussa.

Satakunnan metsänhoitolautakunta aloitti kurssimuotoisen metsänomistajakoulutuksen Ahlaisten Lampissa nykyisen Taimi-Tapion tontilla sijaitsevissa rakennuksissa. Tulipalo keskeytti kuitenkin toiminnan vuonna 1965. Koulu joutui evakkoon kesken toimintakautta Kullaalle Saarijärven kylässä sijaitsevaan entiseen kansakouluun, josta vuonna 1971 nykyiselle paikalleen Kullaan Koskenkylän Sahalahden rannalle.
Jo 1960-luvun alussa oli virinnyt ajatus uuden koulun rakentamisesta muualle Satakuntaan, koska Ahlaisten koulun läheisyydessä oli hyvin niukasti omia harjoitusmetsiä. Uuden koulun sijainnista kilpailivat keskenään Eurajoki, Kankaanpää ja Kullaa. Kullaa vei lopulta voiton poliittisena kompromissina. Lisäksi Kullaan sijainti maantieteellisesti keskellä Satakuntaa palvelisi parhaiten koko maakunnan tarpeita. Nykyisen koulu Kullaan Sahalahden rannalla aloitti toimintansa 1972. Vuonna 1973 koulu siirtyi metsähallitukselta ammattikasvatushallitukselle ja nimeksi tuli Kullaan metsä ja puutalouden kurssikeskus.

Metsänomistajakoulusta lähdettiin liikkeelle

Satakunnan metsäkoulun oli määrä toimia pääasiassa metsänomistajakouluna. Muutakin toimintaa oli alusta lähtien. Metsäkurssien pituudet vaihtelivat muutamasta päivästä viiteen kuukauteen. Metsänomistajakoulutuksen käydessä yhä vähäisemmäksi oppilaspulan vuoksi, tilalle syntyi uusia toimintamuotoja. Suuren muutoksen aloitti metsänparannustyönjohtajakoulutuksen käynnistäminen vuonna 1972. Kymmenen vuoden kuluessa syntyi keskiasteen koulu-uudistuksen myötä metsäalan ammatillinen peruskoulutus, jossa yleisjakson jälkeen voi erikoistua metsuriksi koneenkuljettajaksi tai metsätyönjohtajaksi. Yleisjaksokoulutusta annettiin ensin Kankaanpäässä ja sitten Kullaalla ja Kokemäellä. Metsätyönjohtajakoulutus muuttui metsätalousteknikkokoulutukseksi. Koulunkin nimi uudistui ensin Kullaan metsä- ja puutalousoppilaitokseksi ja myöhemmin Kokemäen maatalousoppilaitokseen yhtymisen myötä Satakunnan maa- ja metsäinstituutiksi.

Metsäopetus alkoi Satakunnassa pokasahakaudella ja jatkuu nyt tietokoneohjatun puunkorjuun aikakautena. Ammattitaitoisia ja koulutettuja ihmisiä tarvitaan metsässä silti edelleen.

Puualan opetus alkoi sahatyönjohtajista

Puu-alan opetus aloitettiin 1983 sahatyönjohtajakoulutuksena, joka muuttui pian sahateollisuusteknikkokoulutukseksi. Koko 1980-luku oli myös voimakasta metsänomistajakoulutuksen aikaa, jolloin vuosittain pidettiin metsänhoitoyhdistyksessä ainakin yksi metsänomistajakurssi. Metsänhoitoyhdistyksiä oli Satakunnassa tuolloin 32 kpl. Lyhytkursseja tarjottiin lisäksi koulun tiloissa Kullaalla. Lyhytkurssitoiminta hiipui niiden tulessa kurssilaisille maksullisiksi 1980-luvun lopussa. Metsänomistajille tuolloin tarjottiin vuoden pituisia metsätuotannon jatkolinjoja sekä metsätalousyrittäjäkursseja.
1990-luvulla lopulla Kullaan metsäoppilaitos sekä yhtyi että erosi Kokemäen maatalousoppilaitoksen kanssa. Eroamisen aiheutti koulujen kunnallistaminen, jolloin valtio periaatepäätöstensä mukaisesti luopui lähes kaikista omistamistaan oppilaitoksista. Kullaan sijainti, oppilaitoksen koulutustarjonta ja henkilöstön halu suuntautua Poriin ratkaisi sen, että metsäkoulusta tuli Porin Metsäopisto v. 1997. Teknikkokoulutuksen lopettaminen koko valtakunnassa aiheutti uudelleen toiminnallisen linjan hakemisen, jossa on hyvin onnistuttu.

2000-luku tuo uusia haasteita

Satakuntalainen metsäopetus voi tällä hetkellä hyvin ja katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen.
Koulun suurin ja tärkein koulutuslinja on kolmevuotinen metsäkoneenkuljettajakoulutus, joka tähtää hakkuukoneenkuljettajavalmiuteen saakka. Tämä linja on ollut suosittu, mutta myös opettajia ja taloudellisia resursseja vaativa. Tarjolla on edelleen myös metsurikoulutusta ja uudella nimellä olevaa metsäluonnonhoitajakoulutusta. Muutaman vuoden on koulutettu luonto- ympäristöalan perustutkintolinjoilla sekä luontoyrittäjiä että ympäristönhoitajia. Luonto-ala on uusi ja kiinnostava lisääntyvien ympäristötöiden yhteiskunnassa lisäännyttyä. Aikuisten ammattitutkinnot sekä erikoisammattitutkinnot ovat saaneet pysyvän suosion. Hakijoiden määrä erä- ja luonto-opas, luontokartoittaja, riistamestari sekä keruutuotetarkastajakursseille on ylittänyt oppilaspaikkamäärän. Kyseisille kursseille voi osallistua myös osakursseille, koska aihekokonaisuudet ovat laadittu viikoittaisiksi paketeiksi kuten eräruokakurssi, yrttineuvojakurssi tai metsien muut keruutuotteet jne. Pienimuotoista puunjalostusta opetetaan esim. hirsi- ja perinnerakentamiskursseilla.

Metsätraktorikalusto on kokenut vuosikymmenien aikana huiman kehityksen. Tässä 1970-, 1980-, ja 2000 -lukujen mallistoa.

Puutavara-autonkuljettaja- koulutusta myös Kullaalle

Syksyllä 2003 Kullaalla on tarkoitus aloittaa kolmivuotisen metsäalan perustutkinnon puitteissa puutavara-autonkuljettajakurssi. Yhteistyökumppaniksi haetaan joko Jalasjärven tai Huittisten ammattikurssikeskusta, joilla on jo valmiina rekkaliikenneopetus. Varsinaista puutavara-autonkuljettajakoulutusta valtakunnassa on ollut sangen vähän ja satunnaisesti. Tiedossa on, että koko metsäala tarvitsee vuosittain 1000 uutta työntekijää. Varsinkin ammattitaitoisista puutavara-autonkuljettajista on huutava pula.

Uutta rakennetaan

Toiminnan laajetessa koulun on jossain vaiheessa laajennettava rakennuskantaansa. Esimerkiksi 128 oppilaan asunnot ovat jo tällä hetkellä kokonaan käytössä. Uusien monivuotisten koulutusohjelmien käynnistäminen sekä nykyisen toiminnan laajetessa syntyy pulaa majoituspaikoista sekä myös luokista ja työtiloista. Tärkeintä on että satakuntalainen metsäopetus jatkossakin vastaa vähintäänkin oman maakunnan metsä- ja luontoalan ammattikoulutuksesta. Siihen näyttäisi olevan kaikki mahdollisuudet.

Aki Vanhatalo
Lehtori
Porin Metsäopisto

Satakuntalainen metsäopetus viettää 50-vuotisjuhliaan elokuussa

Mauri Myllyniemi metsätalousinsinööriksi vajaa 60 -kymppisenä

Ylös

Mauri Myllyniemi metsätalousinsinööriksi vajaa 60 -kymppisenä

–Ei oppimiskyky mihinkään iän myötä häviä, vaan päinvastoin – elämänkokemus taitaa jopa helpottaa oppimista ja asioiden ymmärtämistä, kiteyttää eteläpohjalainen Mauri Myllyniemi. Hän valmistui viime keväänä metsätalousinsinööriksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun metsäalan yksiköstä eli Tuomarniemeltä, kuten opinahjo vanhempien metsäammattilaisten keskuudessa tunnetaan.

Mauri Myllyniemi innostui opinnoista luettuaan metsäalan kurssitarjonnasta Seinäjoen kirjastossa kesällä 1998. Oikeastaan siitä alkoi neljän vuoden opiskelujakso, joka nyt sitten on tällä erää päättynyt metsätalousinsinöörin tutkintoon. Jatkosuunnitelmiakin opiskelun suhteen Mauri Myllyniemi myöntää vielä olevan, mutta aika näyttää, mitä tuleman pitää.

Vanhemmalla iällä opiskelemaan lähtevää saattaa mietityttää se, että miten nuoremmat opiskelijat suhtautuvat. Mauri Myllyniemellä on kuitenkin pelkkää hyvää sanottavaa kaiken ikäisistä opiskelutovereistaan. Opintojen alkuvaiheessa hän oli jonkin aikaa Kurun metsälukiossa. Siellä kanssaopiskelijoiden keski-ikä oli 17 vuotta.

–Hyvin siinä nuorisoliigassa pärjäsi, muistelee Myllyniemi.

Tuomarniemellä Myllyniemi opiskeli aikuisryhmässä ja oppilaiden keski-ikäkin tuplaantui Kuruun verrattuna. Hyvin sujui yhteistyö muiden opiskelijoiden kanssa sielläkin.

Metsätalous kiinnostanut aina

Mauri Myllyniemeä on metsä ja metsätalous aina kiinnostanut. Hän on toiminut metsätalousyrittäjänäkin parikymmentä vuotta. Omien metsien hoito on ollut tärkeä osa vapaa-ajan viettoa, ja onpa aikaa riittänyt naapurienkin metsien hoitoon. Innostusta ja ehkä kunnossa olevaa kuntoakin kuvaa se, että opiskeluaikanakin tuli tehdyksi nuoren metsän hoitoa toista sataa hehtaaria ja samaan aikaan kertyi harvennushakkuilta kiintokuutiota pitkälti toistatuhatta mottia. Työn jälki on saanut kiitosta sekä metsäammattilaisilta että metsänomistajilta.

Omaan opiskeluunsa liittyen Mauri Myllyniemi haluaa antaa tunnustusta Tuomarniemen ja Kurun opettajille. He suhtautuivat ennakkoluulottomasti ”hieman vanhempaan” opiskelijaan.

Tuomarniemen rehtori Tapani Tasanen pitääkin aikuisopiskelijoita metsäopetuksen ”suolana” positiivisessa mielessä. Aikuisopiskelijat ovat erittäin motivoituneita ja ja tunnollisia oppilaita. Tälläkin hetkellä Tuomarniemellä pyörii kolme aikuisopiskelijakurssia. Vastaavasti Mauri Myllyniemi koki, että hänen on vastattava haasteeseen omasta puolestaan, ja valmistuttava ajallaan. Näin sitten kävikin ja jopa pari vuotta etuajassa omiin tavoitteisiin verrattuna. Opettajien lisäksi Myllyniemi näkee perheen tuen erittäin tärkeäksi. Ilman sitä opiskelusta ei ehkä tulisi mitään. Myllyniemen perheessä oli sellainen mukava yhteensattuma, että sekä isä että tytär aloittivat opiskelut samaan aikaan ammattikorkeakoulussa, isä Ähtärissä ja tytär Helsingissä.

Metsätilanomista ja kerhosta uusia haasteita

Seinäjoella on jo useita vuosia toiminut metsätilanomistajakerho. Henkilövaihdoksista johtuen toiminta ei ole kuitenkaan oikein lähtenyt toivotusti käyntiin. Metsätilanomistajakerhon ja Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen yhteisessä neuvottelussa mietittiin keinoja kerhon toiminnan aktivoimiseksi ja samalla jäsenmäärän lisäämiseksi.

Yhtenä ehtona tällaiselle kehitykselle nähtiin se, että kerholle löytyy aktiivinen vetäjä. Tähän tehtävään valittiin Mauri Myllyniemi. Hän oli jo tilaisuuteen tullessaan miettinyt, millaisia tapahtumia metsätilanomistajille voisi järjestää. Osin tältä pohjalta syntyikin tapahtumaluettelo, jossa tilaisuuksia on parin kuukauden välein.

–Jos halukkuutta ilmenee, niin voin vaikka lähteä opastamaan metsänomistajaa taimikonhoidossa ja muissakin asioissa ihan metsänomistajan metsäpalstalle asti, toteaa Mauri Myllyniemi.

Rauno Numminen

Satakuntalainen metsäopetus viettää 50-vuotisjuhliaan elokuussa

Mauri Myllyniemi metsätalousinsinööriksi vajaa 60 -kymppisenä

Eteläpohjalainen Mauri Myllyniemi toteutti unelmansa ja opiskeli ikämiehenä metsätalousinsinööriksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun metsäalan yksikössä, eli Tuomarniemellä. Opiskelu oli antoisaa ja Myllyniemi suosittelee samaa muille, jotka haluavat kehittää itseään. Oppimistaito ei iän myötä häviä, vaan päinvastoin kokemus antaa uudenlaisia valmiuksia opiskeluun.

Ylös