Ajankohtaista

Pääsivu

Ajankohtaista
Lyhyesti
Metsäkeskustelu
Metsäluonto
Metsämatkailu
Metsän antimet
Metsänhoitoyhdistykset
Metsäsuunnittelu
Metsätapahtumat
Metsätiet
Metsätilanomistajat
Metsävakuutus
Metsäverotus
Metsävisa
Nimitykset
Näkökulma
Pakina
Puuenergia
Puukauppa
Puunjalostus
Viranomaistoiminto

Tarkastukset kohdistuvat yleensä niin sanottuihin kriittisiin kohteisiin, joita ovat esimerkiksi vesistöjen rantametsät, arvokkaat elinympäristöt ja metsien uudistusalat. Tarkastajat pyrkivät näillä kohteilla löytämään poikkeamia hyvästä metsän- ja luonnonhoidosta.

Länsi-Satakunnan metsänhoitoyhdistyksen alueella sertifiointitarkastusta oli tekemässä Risto Ranta (2.vas) SFS-sertifioinnista. Pekka Häkli (vas.), Jaakko Klemola ja Yrjö Aho iloitsivat hyvin sujuneesta sertifiointitarkastuksesta Luvialla hyvin säilyneen puron rannalla.

Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan metsäkeskusten alueilla tarkastaa Det Norske Veritas ja Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella SFS-Sertifiointi. Yhteensä maastokohteita tarkastettiin yli sata.

Etelä-Pohjanmaalla tarkastus kohtuullisen hyvin

Etelä-Pohjanmaan loppukokouksessa DNV tiedotti kolmesta lievästä poikkeamasta, mitkä koskevat juurikäävän torjuntaa, Natura-alueiden suojelua ja kunnostusojituksen toteutusta. Tarkastus kohdistui Jalasjärven, Kauhavan-Kortesjärven ja Kurikan metsänhoitoyhdistysten alueilla eri toimijoiden maastotyökohteisiin. Sertifikaatti voidaan säilyttää. Suunnitelmat korjaavista toimenpiteistä on esitettävä viimeistään helmikuussa.

Pirkanmaalla puutteita arvokkaiden elinympäristöjen hoidossa

Pirkanmaan loppukokousta ei ole vielä pidetty, mutta maastotarkastuksissa ilmeni puutteita arvokkaiden elinympäristöjen säilymisessä. Kohteet olivat arvokkaiksi elinympäristöiksi luokitellut puro ja lähde, joiden ominaispiirteet olivat heikentyneet
Toinen lievä poikkeama saattaa koskea työnantajavelvoitteiden noudattamista. Taustalla on näkemys, että yrittäjämaksujen laiminlyönti on vastoin sertifioinnin vaatimusta. Tarkastuksissa kiitettiin hyvistä uudistamisketjuista, ja huolellisesta hakkuukohteiden suunnittelusta, luontolaadun arvioinnista ja tiedonkulusta. Maastotarkastukset tehtiin Kiikka-Keikyän, Kuhmalahden ja Suodenniemen metsänhoitoyhdistysten alueilla.

Lounais-Suomen tarkastukset menossa

SFS-Sertifionti tarkastaa Lounais-Suomessa erikseen yhdistykset, yritykset ja muut organisaatiot. Kohteina olivat Kiikissuon, Länsi-Satakunnan, Pomarkun, Punkalaitumen ja Lounametsän metsänhoitoyhdistykset, A. Ahlström Oy, Metsäliiton Salon piiri, UPM-Kymmene Metsä, Lounais-Suomen metsäkeskus ja Länsi-Suomen metsänomistajien liitto.
Todennäköistä on joidenkin poikkeamien säilyminen, vaikka maastokohteilla ei tullut esille poikkeamia. Mahdolliset poikkeamat voivat perustua metsäkeskuksen tarkastuksissa, inventoinneissa ja viranomaistyössä tehtyihin havaintoihin. Sertifiointiyrityksen tehtävänä on arvioida kyseisten havaintojen merkitys metsäsertifioinnin vaatimusten saavuttamisessa. Lounais-Suomessa tarkastusten tulos julkistetaan 17. 12. 2003.

Auvo Heikkilä
Aluepäällikkö
Länsi-Suomen metsänomistajien liitto

Metsäsertifioinnin maastotarkastukset tuottivat hyvät tulokset

Lähikuusi työllistää ja säästää luontoa

Kasvattaja puolustaa suomalaista kuusta

Länsi-Suomen metsäverkko sai innostuneen alun

Pohjois-Satakunnan energiatase selvitettiin

Ylös

Jopa 10 miljoonaa euroa vaihtaa pian omistajaa

Lähikuusi työllistää ja säästää luontoa

Joulukuusen hankinnassa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, missä kuusi on kasvatettu, kuinka kaukaa se on tuotu ja kuinka paljon erilaiset kuuset kuormittavat luontoa.

Ekologisesti säästävin joulupuu hankitaan kodin läheltä. Joulupuun ympäristövaikutuksiin vaikuttaa eniten puun hankintaan käytetyn matkan pituus. Hakumatka tehdään tavallisesti fossiilisia polttoaineita käyttäen. Edullista on myös käyttää luonnon metsästä ns. metsänhoidollisesti valittu harvennuspuu, tai hakkuutähdelatva.
Joulukuusikauppiaalta hankittu kotimainen lähikuusi on usein myös ekologinen ratkaisu, koska se on tuotu läheltä ja suuressa erässä kaupunkiin. Sitä vastoin ulkomainen aito, tai muovikuusi ovat ympäristöä kuormittavia vaihtoehtoja.
Käytön jälkeen joulukuusta ei kannata viskata kaatopaikkaroskiin, vaan muuttaa se energiaksi omassa takassa tai uunissa. Myös kuusen palauttaminen metsään luonnon omaan kieroon on parempi ratkaisu kuin kaatopaikka edellyttäen, että se metsä on lähellä.

Joulukuusikauppaan 10 miljoonaa euroa

Suomessa käytetään vuosittain 1,2 miljoonaa joulukuusta joista puoli miljoonaa ostetaan. Kotimaisilta joulukuusiviljelmiltä myyntiin tulee 80 000 kuusta ja viljeltyjä ulkomaisia kuusia tulee 50 000 kappaletta. Loput 370 000 kuusta on metsistä valittuja vapaasti kasvaneita luonnonkuusia. Joulukuusikaupan arvo on joulupuuseuran arvion mukaan noin 7-10 miljoonaa euroa vuodessa.
Joka kolmas suomalainen koti on ilman joulukuusta ja muovikuusia löytyy joka kymmenennestä kodista. Joulukuusia käytetään runsaasti myös liikkeiden ja työpaikkojen koristeena.
Joulukuusiviljelmiä Suomessa on noin 500 hehtaaria. Suurimmat viljelmät ovat yli 10 hehtaarin kokoisia. Markkinoilla olisi vielä tilaa nimenomaan viljelyjoulukuusille. Euroopan metsäisemmässä maassa Suomessa kaikki tuontikuuset ovat aivan tarpeettomia. Ne ainakin voitaisi korvata kotimaisilla viljelykuusilla. Tärkeimmät joulukuusen tuontimaat ovat Belgia, Tanska ja Hollanti, joissa metsävarat muuten ovat lähes olemattomat.
Viljelyjoulukuusena käytetään 90 prosenttisesti kotimaista kuusta. Ulkomaisista kuusilajeista serbiankuusi on suosituin viljelykuusi. Mustakuusi on myös kiitollinen kasvatettava Suomen oloissa. Joulupuuna on käytetty melkein kaikkia Suomessa menestyviä havupuita ja pensaita. Osa ulkomaisista havupuista ei menesty kuin Etelä-Suomessa ja jotkut ovat hyvin kitukasvuisia. Joulukuusiviljelijät tuottavat usein myös koristehavuja kotien, kukkakauppojen ja hautausmaiden tarpeisiin.
Lisätietoja joulupuiden ja havujen kasvatuksesta saa mm Suomen Joulupuuseuralta. Suomen Joulupuuseura ry on perustettu 1991 ja sillä on jäseniä tällä hetkellä n. 400. Seuralla on oma kotisivu internetissä: www.joulupuuseura.fi

Aki Vanhatalo
Lehtori
Porin Metsäopisto

Metsäsertifioinnin maastotarkastukset tuottivat hyvät tulokset

Lähikuusi työllistää ja säästää luontoa

Kasvattaja puolustaa suomalaista kuusta

Länsi-Suomen metsäverkko sai innostuneen alun

Pohjois-Satakunnan energiatase selvitettiin

Ylös

Metsuri, porotilan isäntä ja joulukuusen kasvattaja Erkki Hämäläinen on sitä mieltä, että suomalaisten pitäisi pystyä kasvattamaan omat joulukuusensa itse.

Metsuri ja porotilan isäntä Erkki Hämäläinen on kasvattanut tilallaan Siikaisten Leppijärvellä joulukuusia nyt jo lähes 20 vuotta. Viljellystä kuusesta tulee tiheä ja säännöllinen, kun sitä leikataan vuosittain. Kuva: Juhani Vähä-Ruka

Suomi elää edelleen pitkälle metsästä, mutta joulukuusiaan tämä metsällinen kansa ei vielä läheskään tuota itse, tosin joulukuusen kasvattajia tulee vuosittain koko ajan lisää. Joulukuusen kasvatus on pitkäjänteistä puuhaa. Maa on ensin muokattava ja kun taimet on saanut istutetuksi, joutuu odottamaan 10-15 vuotta, ennen kuin satoa voi alkaa korjata. Joulukuusiviljelmällä on tehtävä joka vuosi töitä, ettei heinittyminen pääse tuhoamaan taimia ja noin viiden vuoden kuluttua alkaa säännöllinen kuusien leikkaus.

–Leikkaus on tarpeen, jotta kuusista tulee nykyajan asuntoihin sopivia riittävän kapeita, tiheitä ja säännöllisiä, sanoo Erkki Hämäläinen.

–Monet ihmiset ovat hyvin tarkkoja joulukuusiensa suhteen. Minä valitsen usein jo kasvatusvaiheessa, mikä kuusi menee kenellekin vakioasiakkaalle - ja kyllä he yleensä oman kuusensa heti tunnistavatkin. Monet tilaavat kuusensa jo edellisenä vuonna, kertoo Erkki Hämäläinen.

–Joulukuusen kasvatus ei ole laiskan miehen hommaa, mutta siitä saa metsätilalle mukavan lisäansiomahdollisuuden, sanoo Hämäläinen.

–En voi ymmärtää, minkä vuoksi yleensä kukaan voi haluta ostaa ulkomailta tuotua kuusta. Kotimaiset kuuset ovat laadukkaita, ja erilaisia vaihtoehtoja alkaa olla paljon. Kun ostaa kotimaisen, lähellä kasvatetun kuusen, tietää mitä saa, ja työllistää samalla kuusen kasvattajan, sanoo Hämäläinen.

Leena Kallio-Leino

Metsäsertifioinnin maastotarkastukset tuottivat hyvät tulokset

Lähikuusi työllistää ja säästää luontoa

Kasvattaja puolustaa suomalaista kuusta

Länsi-Suomen metsäverkko sai innostuneen alun

Pohjois-Satakunnan energiatase selvitettiin

Ylös

Länsi-Suomen metsäverkko sai innostuneen alun

Tampereella kokoontui reilut 50 metsäalan toimijaa keskustelemaan Länsi-Suomen alueelle perustettavasta yhteistyöverkostosta.

Tavoitteena on aluksi kolmen maakunnan, Pirkanmaan, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan, metsätoimijoiden yhteistyön tiivistäminen, sanoi Metlan Parkanon tutkimusaseman johtaja Hannu Raitio.
Aluetta on myöhemmin tarkoitus laajentaa Keski-Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen eli koko Länsi-Suomen Allianssin alueelle.
Seminaarin aikana kuultiin kokemuksia ja esimerkkejä yhteistyön rakentamisesta, metsäklusterin tulevaisuudennäkymistä ja metsäalan roolista Länsi-Suomessa. Lisäksi kartoitettiin Länsi-Suomen metsäalan yhteistyötarpeita.

Kumppaneiden kanssa kilpailuetua

–Yhteistyö ei ole itseisarvo, vaan kumppanuudesta on kilpailuetua. Verkoston tarkoitus ei ole poistaa kilpailua, päinvastoin. Kilpailu pitää vireänä ja saa aikaan toiminnan kehitystä, sanoi metsuri-metsänhoitaja Mirja Nylander.
Nylanderin mielestä viisi vuotta on verkostohankkeelle etsikkoaikaa, jonka aikana nähdään hankkeen onnistuminen.
Nylander on toteuttanut ja seurannut vastaavanlaisia, erityisesti matkailualan hankkeita ympäri Suomea. Kokemuksen perusteella hän painotti arvoja ja vision tärkeyttä.
–Visio ilman arvoja on virta ilman sähköä, kiteytti Nylander.
–Tavoitteet pitää laittaa niin korkealle, että hirvittää, evästi Nylander.
Metsäsektorin arvopohjan tekoa Nylander piti helppona, koska metsä sinällään on vanha ja vankka arvoperusta.

Maailman paras metsäklusteri

Kauppa- ja teollisuusministeriön ylitarkastaja Reima Sutisen mielestä metsäalan tavoitteena on oltava maailman paras metsäklusteri. Länsi-Suomessa on merkittävä metsällinen keskittymä niin metsävarojen kuin metsäteollisuudenkin suhteen, joten Länsi-Suomen kehityksellä on ratkaiseva vaikutus koko maan metsätalouden tilaan.
Metsäklusteri tuottaa lähes kymmenen prosenttia Suomen bruttokansantulosta. Metsäteollisuuden tuotannon kokonaisarvo on reilut puolet valtion budjetin loppusummasta, eli 18 miljardia euroa. Metsäklusterin osuus Suomen tavaraviennistä on kolmannes. Metsäteollisuuden suhteellinen osuus korostuu, koska metsäteollisuus käyttää tuontipanoksia vajaat puolet muuhun teollisuuteen verrattuna. Metsäteollisuuden tuontipanosta on lisännyt kasvava tuontipuun määrä.
Sutinen piti todennäköisenä tulevaisuuden kehityssuuntana osaamiseen ja tietoon perustuvaa metsäklusteria.
–Koulutuksen ja verkostojen rooli korostuu, investoinnit keskittyvät teknologiaan, ympäristöarvot korostuvat ja tutkimus- ja tuotekehittelyllä on yhä tärkeämpi rooli, Sutinen sanoi.

Metsäteollisuus investoi Länsi-Suomeen

Metsäteollisuus ry asiamies Markku Väre kertoi Länsi-Suomen olevan Kaakkois-Suomen ohella metsäteollisuuden tärkeintä aluetta. Metsäteollisuus on sitoutunut kansalliseen metsäohjelmaan. Metsäteollisuus kannattaa lämpimästi myös METSO-ohjelmaa. Satakunnassa käynnistynyt luonnonarvokauppa tulisi asiamies Väreen mukaan saada laajennetuksi koko maahan.
Länsi-Suomen alueella on jo nyt 12 paperitehdasta, viisi sellutehdasta ja kahdeksan mekaanisten massojen ja puolisellun valmistajaa. Puutavaraa alueella käytetään teollisuudessa 15 miljoonaa kuutiota, ja käyttö lisääntyy vajaat 2 miljoonaa kuutiota Kaskisen ja Pietarsaaren investointien vuoksi. Pietarsaari tulee tarvitsemaan mäntykuitua noin miljoona kuutiota ja Kaskinen 800000 kuutiota puoliksi kuusi- ja haapakuitua.

Hankeen hyödyt eivät realisoidu heti

Hanke käynnistyi 15.7.2003 ja jatkuu 30.9.2004 saakka.
–Taloudelliset hyödyt eivät realisoidu heti, muistutti hankkeen koordinaattori Juha-Matti Markkola.
–Nyt on juuri oikea aika vaikuttaa verkoston kehittymiseen, painotti Markkola.
–Metsäpalveluyrittäjät ilmoittautuivatkin heti halukkaaksi "kovaan ytimeen". Verkoston tulee kyetä saamaan aikaan selvää taloudellista hyötyä mukana olijoille, painotti Markkola .
Tämä hanke kartoittaa ja sitouttaa toimijat, tekee realistisen toimintasuunnitelman ja hakee rahoituksen jatkohankkeelle. Tarkoitus on lokakuun 2004 alusta saada ylimaakunnallinen jatkohanke, joka kestäisi kesäkuun loppuun 2006. Tämän jälkeen toiminto alkaisi rahoittaa itse itsensä toiminnasta saaduilla tuloilla.
Konkreettisia tehtäviä olisivat muun muassa Lusto-lehden toimittaminen, metsäakatemian järjestäminen alueen päättäjille, yhteisen verkkopalvelun tekeminen ja metsällisen koulutuksen organisointi. Metsäalan yhteistoimintakeskuksen paikaksi on kaavailtu Parkanoa, mahdollisesti Metlan yhteyteen.
Seuraava seminaari on Porissa syksyllä 2004.

Aimo Jokela Metla

Metsäsertifioinnin maastotarkastukset tuottivat hyvät tulokset

Lähikuusi työllistää ja säästää luontoa

Kasvattaja puolustaa suomalaista kuusta

Länsi-Suomen metsäverkko sai innostuneen alun

Pohjois-Satakunnan energiatase selvitettiin

Ylös

Pohjois-Satakunnassa kasvihuonekaasupäästöt ovat asukaslukuun suhteutettuna vähäisemmät kuin keskimäärin Suomessa, todetaan PrizzTech Oy:n Energia- ja ympäristö -toimialan selvityksessä. Selvityksessä tutkittiin Pohjois-Satakunnan kunnista tuotetun ja kulutetun energian määrät, sekä vapautuneet kasvihuonekaasu-päästöt vuodelta 2000.

Lisäksi energiataseessa on käsitelty Pohjois-Satakunnan kuntien alueella olevia käyttämättömiä energiapotentiaaleja, kuten vuosittain metsiin jääviä hakkuutähteitä. PrizzTech Oy on myös ollut kehittämässä viiden muun EU maan kanssa kunnille apuvälineitä uusiutuvien energialähteiden lisäämiseen. Näiden hankkeiden on tarkoitus antaa kunnille hyvät edellytykset tarkastella kunnan mahdollisuuksia lisätä paikallisten ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
Pohjois-Satakunnassa kasvihuonekaasupäästöt ovat asukaslukuun suhteutettuna vähäisemmät, kuin keskimäärin Suomessa. Tämän selittää energiaintensiivisen teollisuuden vähyys alueella, jolloin myös asukaslukuun suhteutettu energiankulutus on muuta maata huomattavasti vähäisempää. Suurin osa energiasta Pohjois-Satakunnassa kuluu liikenteessä ja rakennusten lämmityksessä. Näiden molempien osuus kulutetusta energiasta on noin kolmannes.
Suurin osa kulutetusta energiasta tuotettiin öljyllä. Paikallisilla energialähteillä tuotettiin alle 20 prosenttia energiasta, vaikka Pohjois-Satakunnassa on huomattavat paikalliset energiapotentiaalit. Suomessa kotimaisilla energialähteillä tuotetaan noin 30 prosenttia kulutetusta energiasta.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Pohjois-Satakunnassa onnistuu helpoiten korvaamalla öljyn käyttöä lämmityksessä puupohjaisella polttoaineella, jota on saatavilla lähialueelta hakkuutähteistä ja metsäteollisuudesta sekä lisäämällä lämpöpumppujen käyttöä. Lisäksi alueella on huomattavat turvevarannot, joiden käyttöä on mahdollisuus paikallisesti lisätä.

Hannu Uusihonko
Projektipäällikkö
Pohjois-Satakunnan Energia –hanke

Tehdyn selvityksen mukaan Pohjois-Satakunnassa tuotetaan paikallisesti vain 20 prosenttia energiasta, vaikka alueella on huomattavat alueelliset energiantuotantomahdollisuudet.

Metsäsertifioinnin maastotarkastukset tuottivat hyvät tulokset

Lähikuusi työllistää ja säästää luontoa

Kasvattaja puolustaa suomalaista kuusta

Länsi-Suomen metsäverkko sai innostuneen alun

Pohjois-Satakunnan energiatase selvitettiin

Ylös