Metsäkeskustelu

Pääsivu

Ajankohtaista
Lyhyesti
Metsäkeskustelu
Metsäluonto
Metsämatkailu
Metsän antimet
Metsänhoitoyhdistykset
Metsäsuunnittelu
Metsätapahtumat
Metsätiet
Metsätilanomistajat
Metsävakuutus
Metsäverotus
Metsävisa
Nimitykset
Näkökulma
Pakina
Puuenergia
Puukauppa
Puunjalostus
Viranomaistoiminto

Pieni liito-orava on noussut kaikkein voimakkaimmaksi eläimeksi Suomen metsissä, ei ole niin suurta konetta, etteikö tuo hämäräperäinen otus sitä pysäyttäisi. Eikä tunnu löytyvän sellaista päättäjää tai viranomaista joka asian loppuun asti hallitsisi.
Esimerkkitapauksena on kahden nuoren saama perintö, vähän alle kymmenen hehtaarin metsätila, joka oli ollut pitkään hyvin luonnontilaisena, perintöverot seurasivat uusia omistajia ja niinpä he päättivät myydä puita tilaltaan. Tilan halki virtaa luonnontilainen puro ja sitä rajattaessa leimikon ulkopuolelle, kävi ilmi, että metsässä on liito-oravia. Tarkempi tarkastelu osoitti niitä olevan todella runsaasti.
Metsäkeskuksen "esikuntapää" ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen tarkastaja kävivät paikalla ja näkemys oli yksimielinen: kokonaisuudessaan erittäin edustava kohde, liito-oravan ja luonnontilaisen puron lisäksi pitkään jatkunut luonnontilaisuus, paljon eriasteisia laho- ja kolopuita. Lehtipuuston, varsinkin haapojen osuus suuri synkässä kuusivaltaisessa sekametsässä.
Maanomistajille liito-oravien löytyminen tuli täytenä yllätyksenä, mutta he suhtautuivat asiaan erittäin ymmärtävästi. Heille kerrottiin mitkä velvoitteet asia aiheuttaa ja myös että ainakin osalle aluetta on mahdollisuus saada yhteiskunnalta korvausta puustosta , joka jää hakkuun ulkopuolelle.
Metsänomistajat olivat edelleen yhteistyöhaluisia ja -kykyisiä ja olivat valmiit jättämään vaikka koko metsän täysin koskemattomaksi, jos he saavat siitä oikeuden mukaisen korvauksen, jolla he pystyvät mm. maksamaan puunostajalta saamansa ja perintöveroihin käytetyn käsirahan takaisin ja muut omistukseen liittyvät menot.

Korvauksissa ongelmia

Ongelmaksi muodostui korvauksen perusteet. Kestävän metsätalouden rahoista maksettava ympäristötuki jaksottuu kahdellekymmenelle vuodelle. Heti maksettaisiin vain kolmasosa sopimuksen arvosta, kymmenen vuoden kuluttua toinen ja kahden kymmenen vuoden kuluttua viimeinen kolmannes. Saatu korvaus ei riittäisi kuin puunostajan käsirahan takaisinmaksuun, joka oli tarvittu siis perintöveron maksuun. Ympäristötuen perusteet ovat tältä osin ehkä muuttumassa parempaan suuntaan, päätöksiä siitä on odotettavissa.
Toinen vaihtoehto oli, että korvaus maksettaisiin puhtaasti liito-oravan suojelusta, eli se tulisi ympäristöministeriön pussista ja maksettaisiin kertakorvauksen ja maanomistaja sitoutuisi kahdeksikymmeneksi vuodeksi suojelemaan alueen.

Maanomistaja suojelisi ympäristöministeriö ei

Puusto arvioitiin ja laskelmat tehtiin. Maanomistajat hyväksyivät paperit kertakorvauksesta, jolloin koko metsä saa jäädä rauhaan.
Pirkanmaan ympäristökeskuksesta asia esiteltiin myönteisenä Ympäristöministeriölle, joka kuitenkin teki kielteisen päätöksen asiaan, eikä myöntänyt erittäin runsaan liito-oravan esiintymän sisällään pitävän metsän suojeluun korvausta. Päätöstä perusteltiin alueen pienuudella. Kohde on kahdeksan hehtaaria, joka toiselta puolelta rajoittuu metsähallituksen maahan ja toiselta puolen sellaisten omistajien maahan jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa myös liito-oravan suojelusopimuksen tekoon, jos siitä saa korvauksen.

Suunnittelua ja odottelua

Metsässä on pattitilanne päällä. Puut ostanut firma on odotellut vuoden, maanomistaja samoin. Metsäkeskuksen toimesta on tehty laskelmia ja neuvoteltu. Ympäristökeskus pitää kohdetta erittäin edustavana ja ehdottomasti säilyttämisen arvoisena. Ympäristöministeriö ei arvosta kohdetta riittävän kokoiseksi, mutta maanomistajan kannalta tärkein asia, raha tai edes päätös siitä on hukassa.

Ennuste

Jos päätöksiä korvauksista ei pian pystytä tekemään, niin metsästä pieni osa hakataan uudistus- hakkuulla ja loppuosa harvennetaan. Puron varteen voi hakea pienelle osalle ympäristötuen. Tämän kaiken laki sallii, MUTTA se ei ole paras vaihtoehto tämäntapaisissa kohteissa, se vaan on tehtävä, että maanomistaja ja puut ostanut firma saa niin sanotusti tilinsä tasan.

Opetus

Opetukseksi minulle tästä on tullut se, että ainakin osalla maanomistajilla on taito ja tahto ymmärtää metsään liittyviä asioita todella laaja- alaisesti ja monimuotoisuutta arvostaen. Metsänomistajat ovat parhaita luonnonsuojelijoita alueella, jotka ovat monimuotoisuudella mitattuna arvokaita, metsänhoidon tehokkuus- ja taloudellisuusajattelua silti unohtamatta.
Metsien käsittelyä ohjaavien lakien radikaalit muutokset viimevuosina on isketty aika voimakkaasti kentälle, siis metsiin, mutta edellä mainittuihin lakeihin sisältyvät mahdollisiin korvauksiin liittyvät kohdat ovat vielä matkalla.
Paljon on vielä parantamisen varaa ja yhteistyön kehittämistä yhteiskunnan eri osa alueilla sen liito-oravan pesäpuun ja ministeriön tammipöydän välillä olevalla polulla.
Hyvää tahtoa on maanomistajilla, toivottavasti hyvää tahtoa löytyy myös niiltä jotka vaatimukset asettaa!

Matti Äijö
Pirkanmaan metsäkeskus

Kirjoittaja on METE- kartoittaja ja laatii ympäristötukihakemuksia ja on kiinnostunut metsään liittyvistä yhteiskunnallisista asioista.

Hyvää tahtoa olisi - jos olisi hyvää tahtoa

Ylös