Metsäluonto

Pääsivu

Ajankohtaista
Lyhyesti
Metsäkeskustelu
Metsäluonto
Metsämatkailu
Metsän antimet
Metsänhoitoyhdistykset
Metsäsuunnittelu
Metsätapahtumat
Metsätiet
Metsätilanomistajat
Metsävakuutus
Metsäverotus
Metsävisa
Nimitykset
Näkökulma
Pakina
Puuenergia
Puukauppa
Puunjalostus
Viranomaistoiminto

Metsäkanalintukannat ovat viime vuosikymmeninä pienentyneet selvästi. Soidinpaikkojen huomioonottaminen metsätaloudellisten toimenpiteiden suunnittelussa nähdään yhtenä keinona metsäkanalintukantojen elvyttämiselle. Tämä on kuitenkin käytännössä mahdotonta, jos tietoa soidinpaikkojen sijainnista ei ole.

Metso- ja teerikannat ovat pienentyneet metsissämme viime vuosikymmenillä huolestuttavasti. Yhä harvemmassa paikassa pääsee keväisin kuulemaan metson soidinääniä. Kuva: Jarmo Lepola

Huoli metsäkanalintujen tulevaisuudesta on saanut pirkanmaalaiset metsä- ja riista-ammattilaiset sekä lintuharrastajat toimimaan: metson ja teeren soidinpaikkojen kartoitus aloitetaan tammikuussa.
Metso- ja teerikannat ovat viime vuosikymmeninä pienentyneet huomattavasti. Etenkin metsokannassa on tapahtunut selvää muutos - nykyinen metsokanta on 60 prosenttia pienempi, kuin 1960-luvulla. Kantojen taantumisen syitä on löydetty niin metsätaloudesta, pienpedoista kuin liikenteestäkin.

Metsäkanalinnut huomioon metsänhoidossa

Riistanhoidon yleisenä tavoitteena on säilyttää ja ylläpitää riistakannat elinkelpoisina. Tämä tavoite voidaan lisätä myös metsänhoidon monimuotoisuustavoitteisiin. Metsäkanalintujen osalta riistanhoidollisten näkökohtien huomioonottaminen metsänhoidossa voidaan useimmiten toteuttaa ilman suurempia taloudellisia uhrauksia.
Tarvitaan tietotaitoa, halua ja ennen kaikkea tietoa siitä, missä näiden lajien elämän kannalta tärkeimmät metsäalueet sijaitsevat. Metson ja teeren tulevaisuuden kannalta on oleellista turvata soidinpaikkojen käyttökelpoisuus. Soidinpaikkatietojen hyödyntäminen käytännön metsätaloustoimien suunnittelussa nähdään yhtenä keinona edistää metsäkanalintukantojen elpymistä.

Pirkanmaan soidinpaikat selvitetään kyselyllä

Metson ja teeren soidinpaikat kartoitetaan kyselyllä, joka suunnataan Pirkanmaan alueella toimiville metsästysseuroille ja lintuharrastajille. Kyselyt lähetetään tammikuun 2004 aikana. Soidinpaikkahavaintoja odotetaan niin ensi kevään soitimista, kuin aikaisemmiltakin vuosilta.
Kyselyssä saadut soidinpaikkatiedot talletetaan metsäkeskuksen luontotietojärjestelmään Yksittäisten soidinpaikkojen tarkkoja tietoja ei tulla julkaisemaan, eikä tietoja luovuteta kuin riistaviranomaisten, metsäkeskuksen ja metsänhoitoyhdistysten käyttöön.
Vaikka tiedot ovat metsäammattilaisten käytettävissä on muistettava, että lopullisen päätöksen alueella tehtävistä toimenpiteistä tekee maanomistaja. Metsä- ja riista-ammattilaisten tehtävänä on neuvoa ja opastaa asiasta kiinnostuneita metsänomistajia toteuttamaan riistanäkökohtia huomioivaa metsänhoitoa.

Hanke toteutetaan yhteistyössä

Soidinpaikkojen kartoitusta pohtivassa työryhmässä ovat mukana Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiri, Satakunnan riistanhoitopiiri, Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Hämeen piiri, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, Tampereen ammattikorkeakoulu, Länsi-Suomen metsänomistajien liitto, metsänhoitoyhdistykset ja Pirkanmaan metsäkeskus. Työryhmä on ollut yksimielinen soidinpaikkojen kartoituksen tärkeydestä. Kartoitusta koordinoi Pirkanmaan metsäkeskuksen "Luontotiedon hyödyntäminen metsätaloudessa" -hanke. Hanke toteutetaan kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisena luonnonhoitohankkeena.
Lisätietoja hankkeesta voi kysellä yllämainituilta tahoilta tai allekirjoittaneelta.Kaikista soidinpaikkahavainnoista voi ilmoittaa suoraan Pirkanmaan metsäkeskukseen Mari Niemiselle 03-250 3248.

Mari Nieminen
Projektipäällikkö
Pirkanmaan metsäkeskus

Metson ja teeren soidinpaikat kartoitetaan Pirkanmaalla

Havut ovat sesonkituotteita

Satakunnan suometsät
kuntoon hankkeen avulla

Ylös

Havut ovat sesonkituotteita

Suurin osa Suomessa käytettävistä havuista on kuusta, mutta yhä enemmän mäntykin on löytänyt paikkaansa havutöissä. Kotimaisia jalokuusiakin alkaa pikkuhiljaa ilmaantua markkinoille.

Luonnonmateriaalien käyttöä juhla-ajan koristeluun rajoittaa vain mielikuvitus. Kun kysyy maanomistajalta luvan, ovat havutkin kaikkien ulottuvilla ja mestariksi oppii kursseilla, sanovat paju- ja havutuotteita Porissa valmistavat Harri ja Seija Viitanen.

Havupalloja ja -kelloja heiluu porteilla. Köynnöksiä, kransseja ja kartioita on aseteltu somisteeksi koteihin ja liikkeisiin. Hiljaisilla kummuilla on havuseppeleitä, -ristejä ja havupohjaisia kukkavihkoja. Puutarhan alppiruusut ja muutkin kasvit ovat kuusenoksien suojassa. Joku näppärä on tehnyt havuista pöytäliinankin. On joulun ja talven aika.
Koristehavu, puulajista riippumatta, on tuotteen vaatimusten ja käyttäjän mieltymysten mukaan 15 - 40 cm pitkä, mahdollisimman tuuhea ja runsasneulasinen. Havujen keräys alkaa hiljakseen lokakuulla, mutta marraskuulla on varsinainen sesonki. Suurin osa havutuotteista myydään juuri Joulun tarpeisiin. Vuodenvaihteen jälkeen havujen käyttö pysyy melko vähäisenä. Jos havutuotetta käytetään sisätiloissa, monen jalokuusen ja männyn neulaset pysyvät pidempään varisematta kuin tutun metsäkuusemme.

Kotimaisten havutuotteiden kysyntä kasvamassa

Porilaisen Rantaseiri Oy:n omistajilla Seija ja Harri Viitasella on vankka kokemus risuasioista - heidän päätuotteensa on paju kaikissa muodoissaan, mutta havutkin liittyvät olennaisena osana heidän puutarha-alan yritykseensä. Seijan mukaan havujen markkinatilanne on vaihteleva ja paikkakuntakohtainen. Pääosa kysynnästä keskittyy pääkaupunkiseudulle ja muihin isoihin keskuksiin. Sikäläiset puutarhaliikkeet, kukkakaupat ja askarteluliikkeet ostavat havutuotteita melko säännöllisesti. Maaseudulla ja pienemmissä kaupungeissa havujen käyttäjillä on usein omat havunkeräyspaikat tai joku sukulainen toimittaa ne.
Hintahaitari on laaja. Tanskasta, Hollannista ja Belgiasta tuodaan ammattimaisesti kasvatettuja erilaatuisia havuja monenlaiseen hintaan. Kotimaista sekalaista havua keräävä harrastelija tienaa muutaman euron jätesäkillisestä. Helsinkiläisen hautausmaan portilla myytävä havunippu on loppukäyttäjälle eri hintainen kuin Peräkylässä hehtaarin avohakkuulta itse keräävälle.
Seija Viitasen mukaan tulevaisuudessa yhä enemmän kysyntää saattaisi olla puolivalmisteille ja jopa valmiille havutuotteille. Käsillä tekemisen riemu valloittaa koko ajan uusia harrastajia, ja samalla kotimaisen käsin tehdyn tuotteen arvo lisääntyy. Lisäksi valmiimman tuotteen myynti on helpompaa toreilla, markkinoilla ja myyjäisissä, myös kukkakaupoissa ja puutarhamyymälöissä ne lisännevät myyntiä.
Huomattava seikka on se, että havujen keräys ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, vaan siihen tarvitaan maanomistajan lupa. Lainsäädäntökin asettaa paikoin rajoituksia havunkerääjälle.

Tee itse havutuote

Harri Viitanen kertoo, että moni havutuote tehdään nykyisin kovan vaahtomuovin tapaisen Oasis-rungon päälle. Luonnonmukaisempi tapa kuitenkin on tehdä runko pajusta, oksista tai verkolla päällystetystä sammalpohjasta. Havut tulisi sitoa ohuella mustalla rautalangalla eli puolalangalla - se sentään joskus ruostuu olemattomiin, toisin kuin galvanoitu.
Havutyö on harrastajalle kevyttä, halpaa ja mielekästä, eikä se vaadi ylimaallisia kykyjä. Alkuun pääsee kuitenkin helpoiten, kun osallistuu havutyö- tai koristekursseille, joita järjestävät monet kansalaisopistot ja esimerkiksi Harri Viitasen luotsaama find Land -hanke Sunniemen pajutilalla Porissa.
Erilaisia opaskirjoja havutöistä ja muistakin risuista on tullut markkinoille muutamia. Myös monissa lehdissä on ollut opastavia kirjoituksia asiasta. Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että lähes kaikki nykypäivän käsityöt ovat saaneet esikuvansa kotoisesta kansanperinteestämme, tai maailman alkuperäiskansojen tuhatvuotisista kulttuureista - niihin paneutumalla löytyy yhä uusia ideoita havutöihinkin.

Yhdistele materiaaleja

Havutöihin saa lisäväriä ja vaihtelevuutta lisäämällä siihen käpyjä, jäkälää, sammalta, kuivakukkia, tai mitä tahansa muuta luonnonmateriaalia. Toki joinakin vuosina, niin kuin nytkin, havupuiden käpytilanne on paikoin heikko. Toisaalta osmankäämejä oli kesällä hyvin, samoin kauniita olkia löytyy syksyisin pelloilta - toki niitä on myytävänäkin. Myös metsälauhat ja monet muut ruohovartiset ovat käyttökelpoisia. Paisukarveoksiakin löytyy, naava ja luppokin kaunistavat havukranssia.
Kun tuotteessa käytetään eri puiden havuja sopivasti sommiteltuna, katsoja saattaa nähdä siinä maisemia, luovaa taidetta tai jopa jonkun yrityksen logonkin.

Jarmo Sirola

Metson ja teeren soidinpaikat kartoitetaan Pirkanmaalla

Havut ovat sesonkituotteita

Satakunnan suometsät
kuntoon hankkeen avulla

Ylös

Satakunnassa on aloitettu vuoden 2006 kesään saakka jatkuva Suometsät kuntoon-hanke. Tavoitteena on saada aikaan ja nopeuttaa kunnostusojitusalueiden metsien hoitotoimenpiteitä ja hakkuita niin, että ojituksen toteutus voitaisiin tehdä parin vuoden kuluttua ojituksen maastosuunnittelusta.

Suometsissä on suuret määrät energiapuuta, jonka käyttö on selvästi lisääntynyt ja lisääntyy myös tulevaisuudessa. Nykytiedolla pitäisi suometsien energiapuun korjuussa oksat ja latva jättää metsään.

Hankkeen tavoitteena on myös lisätä suometsien terveyslannoituksia. Laadullisena tavoitteena on suometsien terveyden ja elinvoiman lisääminen ja maiseman parantaminen. Hankkeessa on neuvojana päätoimisesti Mikko Kylä-Setälä Lounais-Suomen metsäkeskuksesta toimipaikkana Euran toimisto, sekä osa-aikaisesti Antti Ränkman, toimipaikkana Lounais-Suomen metsäkeskuksen Porin toimisto. Hankkeen toimenpiteet painottuvat Etelä- ja Keski-Satakuntaan.

Tilakohtaista neuvontaa

Projektin päätoimenpiteenä on tilakohtainen neuvonta. Hankeneuvojat kartoittavat hakkuu- ja hoitotarpeita ja ottavat tilauksia vastaan metsänomistajilta, joilla on tarvetta suometsien kunnostukseen. Neuvojat selvittävät maastossa kunnostusojitushankkeen hakkuutilanteen neuvontatyönsä pohjatiedoksi. Neuvojat opastavat myös rahoitustuen nuorenmetsänhoitoon oikeuttavien kohteiden valinnassa.
Neuvojat tekevät maksuttomia tilakäyntejä ja toimivat yhteysmiehenä metsänhoitoyhdistyksiin ja puunostajiin metsänomistajan näin halutessa. Tilakäynneillä neuvotaan metsänomistajia töiden alkuun saattamisessa ja tekemisessä, ja pyritään saamaan työtilaus eteenpäin toimitettavaksi. Hankeneuvojat pitävät säännöllisesti yhteyttä alueen puun ostajiin ja mhy:n toimihenkilöihin ja järjestävät tarvittaessa neuvotteluja.
Projektia rahoittavat Lounais-Suomen metsäkeskus ja Satakunnan TE-keskus (osarahoitus Euroopan maatalouden ohjaus ja tukirahastolta). Projektilla on toimintansa tukena ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina puunostajat ja metsänhoitoyhdistykset.

Hakkuut ennen ojituksia

Suometsien hoitoon kuuluvat, kunnostusojitus, taimikonhoito, nuoren metsän kunnostus, harvennus- ja uudistushakkuut, sekä kasvualustan ravinnetalouden hoito. Kunnostusojitus tulee ajankohtaiseksi kun edellisestä ojituksesta on kulunut yli kaksikymmentä vuotta ja kunnostusojitukseen kuuluvat alueet ovat metsänhoidollisesti hyvässä kunnossa. Ojitusalueet kattavat yleensä monia tiloja ja näin ollen voidaan muodostaa isompia kokonaisuuksia.
Suometsien hakkuukertymä on suhteessa pienempi kangasmetsiin verrattuna, soilla ongelmana on myös sopivien korjuuaikojen vähyys ja koneellinen puunkorjuu on yleensä mahdollista vain roudan aikana. Ongelmana ei niinkään ole puutavaran hakkuu, vaan sen kuljetuksen kalleus tienvarteen jatkokuljetukseen mahdollistavaan paikkaan. Tästä syystä suometsien kantohinnat ovat monesti alemmat kuin kangasmetsillä.
Hyvä ennakkosuunnittelu ja leimikoiden valmiimmaksi tekeminen kuitenkin auttaa suometsiä kilpailemaan kangasmetsien kanssa puun myyntikohteena. Kohteen kiinnostavuutta lisää myös, kun yhdistää suometsäkaupat ja kangasmetsäkaupat samalta tilalta. On kuitenkin huomioitavaa, että pitkällä tähtäimellä ajateltuna ei suometsien hakkuussa tärkeintä ei ole välittömät kantorahatulot, vaan on pyrittävä siihen, että hakkuut tehdään ajallaan ja näin varmistetaan metsän tuottava kasvu ja järeytyminen ja saadaan hyvä tuotto ojitusinvestointien kannattavuudelle.

Raivaus ja muu valmistelu tärkeää

Projektissa voidaan hakkuukohteet tarvittaessa kartoittaa isommalta alueelta ja suorittaa, jos halukkuutta löytyy, yhteismyyntejä. Tällöin pystytään valmistelemaan hakkuun tarpeessa olevat alueet hyvin valmiimmiksi hakkuita ja puutavaran ostoa ajatellen. Mahdolliset raivaukset ja puutavaran kuljetukset voidaan suunnitella samalla useammalle tilalle samaan aikaan ja näin kustannuksia saadaan laskemaan.
Suometsissä on myös suuret määrät energiapuuta, jonka käyttö on selvästi lisääntynyt ja lisääntyy myös tulevaisuudessa. Nykytiedolla pitäisi suometsien energiapuun korjuussa oksat ja latva jättää metsään.
Kunnostusojituksen yhteyteen kytketyt kasvatus- ja päätehakkuut tulee suorittaa ojituksen suunnittelun ja ojan kaivutöiden välissä. Tästä on monia etuja, voidaan käyttää ajourina vanhoja ja uusia suunniteltuja ojalinjoja, pystytään hakkaamaan ojalinjat selkeästi auki, koska varsinkin ensiharvennuksissa saattaa puolet hakattavasta puumäärästä kertyä ojalinjoilta. Juuri kaivetut uudet ojat yleensä myös heikentävät ajourien suunnittelun optimointia. Ennakolta voidaan tehdä ojitusalueille myös vaikka penkkatie helpottamaan puun korjuuta.

Antti Ränkman
Metsätyönjohtaja
Lounais-Suomen Metsäkeskus

Metson ja teeren soidinpaikat kartoitetaan Pirkanmaalla

Havut ovat sesonkituotteita

Satakunnan suometsät
kuntoon hankkeen avulla

Ylös