Näkökulma
Ajankohtaista
Lyhyesti
Metsäkeskustelu
Metsäluonto
Metsämatkailu
Metsän antimet
Metsänhoitoyhdistykset
Metsäsuunnittelu
Metsätapahtumat
Metsätiet
Metsätilanomistajat
Metsävakuutus
Metsäverotus
Metsävisa
Nimitykset
Näkökulma
Pakina
Puuenergia
Puukauppa
Puunjalostus
Viranomaistoiminto
Länsi-Suomessa metsänomistajia on paljon. Samalla metsien päätöksentekijöitä on paljon. Lounais-Suomessa noin kolmannes metsänomistajista on maanviljelijöitä. Toinen kolmannes on palkansaajia ja kolmas kolmannes eläkeläisiä. He kaikki tarvitsevat metsätietoa suoriutuakseen hyvin metsänsä hoidosta. Nuoremmat eivät monesti enää ole metsän äärellä kasvaneita.
Metsätaloudessa tapahtuu muutoksia, viime aikoina suuriakin. Metsälakeja on muutettu, metsät ovat saaneet sertifikaatin ja luonnonarvokauppaakin on alettu käydä. Metsäammattilaisillakin on ollut täysi työ pysyä vauhdissa mukana. Kaikille metsässä toimiville levitetty tieto on tällöin tärkeää. Metsälehti Luston voima onkin ollut juuri siinä, että se on tavoittanut kaikki levikkialueen metsänomistajat.
Lustossa on kerrottu monipuolisesti metsien asioista. Sijansa ovat saaneet metsänhoito, puumarkkinat, metsäluonnonhoito ja virkistyskin. Asioita on käsitelty vakavasti sekä joskus pakinatyylillä. Lehdessä on ruodittu myös metsätalouden ongelmia. Näkökulmia on ollut useita.
Lustoa on tehty sekä metsäammattilaisten, että Lallin ammattilaisten työnä. Valtaosin kirjoitukset ovat alueen metsäammattilaisten yhteisen ponnistelun tulosta. Toimituskunnassa ovat olleet mukana metsätalouden eri tahot. Lehti on ollut merkittävä metsäalan yhteistyöhanke jo kauan. Elinaikanaan sen levikkialue on laajentunut kolmen metsäkeskuksen alueelle.
Metsäkeskus tekee metsänomistajien neuvontaa monin tavoin. Se järjestää koulutustilaisuuksia erilaisille kohderyhmille, antaa melko paljon henkilökohtaista opastusta ja tiedottaa asioista. Metsäkeskuksen kannalta tiedotus ja neuvonta ovat keskeinen väline metsätalouden edistämisessä. Siksi lehti-yhteistyö on ollut metsäkeskukselle tärkeää.
Neljännesmetsänhoitomaksuvarojen loputtua yhteisen metsätiedotuksen rahoitus on tullut uuteen vaiheeseen. Metsätiedotuksen tarve ei vähene, se pikemminkin kasvaa. Yhteistyönkin tarvetta on, mutta siihen vaikuttavat monien metsäorganisaatioiden omat tavoitteet. Metsäkeskus haluaa korostaa monipuolisen tiedotusyhteistyön merkitystä tulevaisuudessakin. Erilaisia tapoja jatkaa lehden saamista kaikille metsänomistajille selvitetään, koska viestintä jatkuu joka tapauksessa.
 |
Kari Nieminen Johtaja Lounais-Suomen metsäkeskus |
Metsätiedotusta tarvitaan
Metsälehti Lusto ilmestyy ensi vuonna jo 20. vuottaan. Lehti tarvittiin kertomaan alueen metsänomistajille ajankohtaisista metsänhoitotöistä, hallinnollista päätöksistä, puukaupasta ja monista muista metsäalan ajankohtaisista asioista. Alusta alkaen Luston suunnittelussa ja toimitustyössä oli mukana metsänhoitoyhdistysten ja maakuntalehti Lallin lisäksi myös metsäkeskus, silloinen Satakunnan piirimetsälautakunta. Lehti meni tilattuna kaikille Satakunnan metsänhoitoyhdistysten jäsenille. Tilausmaksut rahoitettiin metsäkeskuksen hallinnoimista metsätalouden kehittämiseen ja tiedottamiseen tarkoitetuista neljännesmaksuvaroista. Mainostulot mahdollistivat edullisen tilaushinnan.
Yhdeksänkymmentäluvulla tapahtuneiden metsänomistajajärjestöjen yhdistymisen myötä Luston toiminta laajeni koko Länsi-Suomen Metsäomistajien Liiton toiminta-alueelle, lehden saajien osalta käytännössä koko Suomeen. Metsäkeskuksista ovat mukana Lounais-Suomen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan metsäkeskukset. Edellisten lisäksi toimituskunnassa ovat Metsäntutkimuslaitos Metla, alueen metsäteollisuus, metsäalan oppilaitokset ja Lalli.
Viestinnällisesti Lusto on onnistunut tehtävässään hyvin. Lehti toimii puolueettomasti koko alueen metsäklusterin, eli kaikkien alueen metsätalouteen liittyvien osapuolten hyväksi. Lukijatutkimuksen perusteella Lusto luetaan tarkkaan ja se koetaan erittäin tarpeelliseksi. Tutkimuksen mukaan Lustossa tulee parhaiten esille metsänomistajan näkökulma. Lehden saa noin satatuhatta metsänomistajaa ja muuta metsäalan toimijaa.
Luston rahoituspohja on nyt muuttumassa. Pääasiassa metsäteollisuuden maksamia neljännesmaksuja ei enää kerätä. Tilausmaksut tulee hoitaa eri tavalla. Metsälehti Luston vahvuus siinä, että se ajaa kaikkien osapuolten etua, on heikkous siinä, että kukaan osapuoli ei katso voivansa yksin maksaa Luston varsin edullista tilausmaksua. Parkanoon perustettava ylimaakunnallinen metsäalan yhteistoimintakeskus toimii Luston kanssa samojen periaatteiden mukaisesti, koko metsäsektorin hyväksi. Yhteistyötä tähän suuntaan kannattaa kehittää. Rahoitus metsäkeskusten kautta on myös hyvin luontevaa. Lusto ei tarvitse avustusta, vaan korvauksen erittäin edullisesti tehdystä palvelusta.
 |
Juhani Vähä-Ruka Toimitusjohtaja Lalli Oy |
Metsälehti Lusto – ainutlaatuista yhteistyötä
