Puuenergia

Pääsivu

Ajankohtaista
Lyhyesti
Metsäkeskustelu
Metsäluonto
Metsämatkailu
Metsän antimet
Metsänhoitoyhdistykset
Metsäsuunnittelu
Metsätapahtumat
Metsätiet
Metsätilanomistajat
Metsävakuutus
Metsäverotus
Metsävisa
Nimitykset
Näkökulma
Pakina
Puuenergia
Puukauppa
Puunjalostus
Viranomaistoiminto

Koko valtakunnassa käytetään energiapuuta lämmön tuottamiseen tällä hetkellä noin 7 miljoonaa kuutiometriä. Kansallisen metsäohjelman, ilmastosopimusten ja työllisyyspoliittisten vaikutusten vuoksi Suomen pitäisi lisätä energiapuun käyttöä noin 5 miljoonaa kuutiota vuoteen 2010 mennessä.

Tiheiköstä muotoutuu kokopuunkorjuussa hyvä kasvatusasento. Kaikki harvennettava ja perattava puusto kerätään Naarva kouralla energiapuukasoihin odottamaan lähikuljetusta varastolle.

Pirkanmaan metsäkeskuksen ja Metsäliiton järjestämälle tutustumisretkelle osallistui lokakuun lopulla noin 40 metsäalan ammattilaista. Pirkanmaalla energiapuuta käytetään tällä hetkellä noin 140 000 kuutiometriä hakkeena ja 200 000 mottia klapeina.
Nokialla Metsäliiton työmaalla energiapuun koneellista korjuuta tehtiin Matti Järvisen monitoimikoneella, jossa oli Ponssen alustaan kytketty Pentin Pajan Naarva keräävä kaatopää. Kohde oli puustoltaan vaihtelevaa nuorta kasvatusmetsää, johon oli istutettu mänty noin 30 vuotta sitten, mutta lehtipuut olivat vallitsevina.
Metsä oli tiheää ja Järvinen vähän murehtikin sopivien kasanpaikkojen vähyyttä, kun poistuvaa puuta oli paljon ja toisaalta metsä pyritään jättämään melko tiheäksi, jotta mahdollisimman suuri osuus kuitupuista jäisi korjattavaksi ensiharvennuksessa. Yhteisesti todettiin, että työjälki oli hyvää.
Metsänomistajan kannalta kohde oli erinomainen esimerkki, missä vertailukohtana olivat työläs ennakkoraivaus raivaussahalla ennen ensiharvennusta, tai energiapuun korjuu, jossa metsänomistaja saa kantohinnan siitä puusta, joka täyttää kuitupuun mitat ja energiapuuosuudesta maksetaan hehtaarikorvaus.
Metsänomistaja sai metsänsä hyvään kasvukuntoon ja vielä kohtuullisesti rahaa kaupan päälle. Ravinnehäviöistäkään ei tarvinnut olla huolissaan, kun poistettava puu oli suurimmaksi osaksi lehtipuuta, jonka mukana poistuu vain vähäinen määrä ravinteita. Energiapuun korjuuta ei suositella kuusivaltaisiin nuoriin metsiin, koska kuusen neulasten poistumisen myötä hävitään typpilannoitusvaikutus, jonka varisevat neulaset antaisivat.
Toisena kohteena oli Kylmäkoskella sijaitseva metsikkö, josta oli edellisenä talvena kerätty energiapuuta 60-70 kuutiometriä hehtaarilta. Puusto oli mäntyvaltaista, noin 30-vuotiasta nuorta metsää, joka oli ollut ennen käsittelyä melko tiheä. Käsittelyn jälkeenkin tiheys oli suositusten ylärajalla. Retken teemaan sopikin keskustella siitä, miten nykyiset Kemera -ohjeet soveltuvat koneelliseen kokopuukorjuuseen energiapuukohteilla. Todettiin, että suurta ristiriitaa ei ole, mutta jäävän puuston tiheyteen täytyy kiinnittää huomiota, jotta käsiteltävään metsikköön ei jää välitöntä ensiharvennustarvetta.

Urakoitsija Matti Järvinen Nokialta on tyytyväinen Naarvan energiapuukouraan. Giljotiini terät hoitavat katkaisun, ja kouraan kerätään kerralla useita runkoja.

Kantojen nostoon kehitetyllä kauhalla hoituu samalla maanmuokkaus istutusta varten. Voidaan tehdä laikkuja ja tarvittaessa myös pientä navero-ojaa.

Kannot nostetaan polttoaineeksi

Viimeisenä vierailukohteena oli UPM-Kymmenen maalla sijainnut kannonnostoalue. Kannot nostetaan polttoaineeksi, jota käytetään isoissa voimaloissa Valkeakoskella, Kaipolassa ja Jämsänkoskella. Kantohake on erinomainen polttoaine suuren energiasisältönsä takia varsinkin keskitalvella, jolloin sitä voidaan sekoittaa päätehakkuualoilta kerättyyn metsätähdehakkeeseen, joka on usein märkää.
Korjuupäällikkö Matti Markkila kertoi UPM-Kymmenen nostaneen kantoja Pirkanmaan ja Keski-Suomen yksityismetsistä noin 600 hehtaarin alalta. Metsänomistaja ei saa kantorahaa luovuttaessaan kannot energiaksi, mutta uudistusala tulee kannonnoston yhteydessä muokatuksi, ja tästä työstä veloitetaan hinta, joka on normaalia muokkaustaksaa alempi.
Maannousemasienen vaivaamille aloille kannonnosto on hyväksi, koska kantojen mukana lähtee suuri osa sienen elämisalustoista ja uusien kuusentainten tartuttaminen juuriyhteyksien avulla estyy. Myös tukkimiehentäin tuhoihin kantojen poistolla on myönteinen vaikutus, kun toukkien lisääntymisalustat viedään pois.
Ravinnehäviöiden vaikutuksesta ei vielä ole riittävää tutkimustietoa, tähän mennessä tiedetään, että kantopuun mukana lähtevien ravinteiden menettämisellä ei ole merkitystä, ravinnehävikin määrää se, kuinka paljon maa-ainesta ja humusta lähtee pienten juurien mukana. Joka tapauksessa kantojen poiston vaikutus ravinnehäviöihin on alle puolet oksien ja latvusten korjuun vaikutuksesta.

Veli-Matti Alanen
Projektipäällikkö
Pirkanmaan metsäkeskus
Puuenergia 2005 –hanke

Energiaa nuorista metsistä ja kannoista koneellisesti

Ylös