Viranomais-
toiminto
Ajankohtaista
Lyhyesti
Metsäkeskustelu
Metsäluonto
Metsämatkailu
Metsän antimet
Metsänhoitoyhdistykset
Metsäsuunnittelu
Metsätapahtumat
Metsätiet
Metsätilanomistajat
Metsävakuutus
Metsäverotus
Metsävisa
Nimitykset
Näkökulma
Pakina
Puuenergia
Puukauppa
Puunjalostus
Viranomaistoiminto
Pirkanmaan talousmetsien luonnonhoito on Pirkanmaan metsäkeskuksen viranomaistoiminnon tarkastusten mukaan korkealla tasolla.
Talousmetsien luonnonhoidolla tarkoitetaan arvokkaiden luontokohteiden
säilyttämistä, säästö- ja kolopuiden sekä
suojavyöhykkeiden jättämistä pienvesien ja vesistöjen
varsille hakkuun yhteydessä.
Talousmetsien luonnonhoito on Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella
korkealla tasolla, sillä hyvän metsänkäsittelyn osuus
on 98 prosenttia. On kuitenkin muistutettava, että luontolaatuarviointien
pinta-ala on vain noin 0,5 prosenttia hakkuualasta. Alla oleva taulu kertoo
arvioinneissa havaittujen luontokohteiden säilymisestä.
Säästöpuustoon laatua määrän tilalle
Uudistusaloille on jätetty reilusti säästöpuustoa. Pirkanmaalla avohakkuualalla on paikalla vielä puustoa 6,8 kuutiota hehtaarilla. Säästöpuustossa on painotettu erityisesti järeän lehtipuun osuutta, koska niillä elää laaja pieneliöstö. Kehitys näkyy taulussa koivun osalla kaksinkertaistumisena. Muiden lehtipuiden, kuten raidan, haavan ja lepän osuus on kasvanut selvästi, kun taas lahopuun määrä vain niukasti.
Korjuujälkitarkastus osoittaa puustovaurioiden vähentyneen
Pirkanmaalla tarkastetuissa koneellisen harvennuksen kohteissa viime hakkuukaudelta oli vähän korjuuvaurioita. Puuston runkoluvusta laskettuna oli runko- tai juurivaurioiden osuus 1,5 prosenttia. Ensiharvennuskohteilla puustovaurioita oli vähemmän. Tulos on erinomainen, koska valtakunnallinen keskiarvo on ollut noin kaksinkertainen.
 |
 |
 |
|
Lisätietoja: Viranomaispäällikkö Mauri Liukkala, tai tarkastaja Heimo Liljeroos
Luontokohteet
säilyvät Pirkanmaan hakkuissa keskimäärin hyvin
Uusi yhteismetsälaki toi uusia mahdollisuuksia
Maaliskuun alussa tänä vuonna voimaantulleen uuden yhteismetsälain tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia liittää metsä osaksi yhteismetsää ja saada vastineeksi osuuksia yhteismetsästä.
Uuden lain tarkoituksena on lieventää osuuksien vaihdannan
rajoituksia ja poistaa yhteismetsän alueeseen kuuluvan alueen luovuttamisrajoitukset
ja ehkäistä yhteismetsäosuuksien pirstoutumista. Lisäksi
tavoitteena on luoda mahdollisuuksia erilaisille hallintomalleille.
Metsänomistaja joka ei ehdi hoitaa metsäänsä, mutta
haluaa silti omistaa ja saada tuloja metsästä, antaa uusi yhteismetsälaki
mahdollisuuden omistaa metsää yhteismetsän osuuksien kautta
ja osallistua metsänhoitoon ja hallintoon yhteismetsän osakaskunnan
kokouksissa.
Yhteismetsän aluetta tulee edelleenkin käyttää ensi
sijassa kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakkaiden
hyväksi, mutta laki antaa myös mahdollisuuden käyttää
aluetta myös muuhun käyttöön, jos se on taloudellisesti
tai muuten tarkoituksenmukaista.
Yhteismetsä alkuun sopimuksella
Yhteismetsän perustaminen perustuu osakkaiden tekemään
sopimukseen. Perustamissopimuksen tekemisen jälkeen haetaan kiinteistötoimitus
maanmittaustoimistolta. Maanmittaustoimisto ilmoittaa yhteismetsän
perustamisesta metsäkeskukselle. Metsäkeskus kutsuu osakkaat
ensimmäiseen kokoukseen.
Osakkaat muodostava osakaskunnan, jonka tehtävä on huolehtia
yhteismetsää koskevien asioiden hoidon järjestämisestä.
Päätösvaltaa käyttävät osakaskunnan kokous
ja hoitokunta tai toimitsijamies. Yhteismetsälle laaditaan ohjesääntö,
joka on saatettava metsäkeskuksen vahvistettavaksi. Korkeimman oikeuden
ennakkopäätöksen mukaan metsätilan liittämisestä
yhteismetsään ei perit-täisi luovutusvoittoveroa. Ohjesäännössä
linjataan yhteismetsän käytön päälinjat. Vanhojen
yhteismetsien tulee muuttaa ohjesääntönsä helmikuun
loppuun 2004 mennessä uuden lain mukaiseksi.
Yhteismetsäosuuksien luovutusrajoitukset ja yhteismetsän alueen
luovuttamisrajoitukset poistuivat laista. Vain yhteismetsän lakkauttaminen
jäi luvanvaraiseksi. Yhteismetsän osakaskunta voi kuitenkin
määrittää ohjesäännössä pienimmän
erikseen luovutettavan osuuden ja voi käyttää etuosto-oikeutta
yhteismetsäosuuden kaupassa mikäli osuutta ei myytäisi
osakkaan lähipiiriin.
Osakkaalla on yhteismetsäosuutensa mukainen äänioikeus
osakaskunnan kokouksessa. Osakaskunnan kokous päättää
muun muassa ohjesäännöstä, toimintasuunnitelmasta
ja talousarviosta, ylijäämän käyttämisestä,
ym. Hoitokunnan tehtävä on mm. huolehtia hallinnon järjestämisestä
ja edustaa osakaskuntaa ja päättää niistä asioista
mitkä eivät kuulu osakaskunnan kokouksessa päätettäviin
asioihin.
Kestävän metsätalouden rahoituslakia on samanaikaisesti
yhteismetsälain kanssa muutettu siten, että tukea voidaan myöntää
sellaiselle yhteismetsälle, jonka osuuksista vähintään
puolet on luonnollisten henkilöiden omistuksessa.
Mauri Liukkala
viranomaispäällikkö
Pirkanmaan metsäkeskus
Luontokohteet
säilyvät Pirkanmaan hakkuissa keskimäärin hyvin
Uusi yhteismetsälaki toi uusia mahdollisuuksia
Hallitus on antanut esityksen luonnonsuojelulain ja metsälain muutoksiksi eduskunnalle. Niissä velvoitetaan säilyttämään liito-oravan pesäpaikat entistä tiukemmin.
Muutos aiheuttaa tarkemman selvityksen hakkuukohteilla liito-oravan pesäpuiden
löytämiseksi. Muutoksesta seuraa jonkinlainen korvaustarve yhteiskunnan
taholta metsänomistajalle. Hallituksen esitykset ovat eduskunnan
käsittelyssä ja saataneen valmiiksi vuoden loppuun mennessä.
Viranomaisten välistä tiedonkulkua on tarkoitus tehostaa. Metsänkäyttöilmoituksen
osuessa metsikkökuviolle, jonka alueella on ympäristökeskuksen
metsäkeskukselle ilmoittama liito-oravan pesäpaikka, silloin
metsäkeskus ilmoittaa hakkuukohteen ympäristökeskukselle.
Metsälaissa määritellyistä erityisen tärkeistä
elinympäristöistä saa tulevaisuudessa ennakkopäätöksen
metsäkeskukselta.
Rajatapausten tulkinta tulee silloin selväksi ennen hakkuuta. Toiminta
esimerkiksi hakattaessa puronvarren puustoa selkeytyy. Päätöksestä
on mahdollisuus hakea muutosta hallinto-oikeudelta.
Maatilatalouden tuloverolain muutoksella on määritelty pinta-alaverollisten
metsänomistajien verohuojennuksista.
Verohuojennukset uudistamisvähennyksinä ovat luontaisessa uudistamisessa
160 € hehtaarilta, metsänkylvöalueelta 340 € hehtaarilta,
istutusalueilta 650 € hehtaarilta. Taimikon vakiintumisvähennys
on 170€ hehtaarilta Näitä verovähennyksen määriä
käytetään vuoden 2003 verotuksessa.
Luontokohteet
säilyvät Pirkanmaan hakkuissa keskimäärin hyvin
Uusi yhteismetsälaki toi uusia mahdollisuuksia
Lakeihin muutosesityksiä
Rangaistavuuskynnystä alennettiin metsärikkomuksissa runsas vuosi sitten. Syyskuun 2002 jälkeen luonnonvararikkomusten osalta tahallisuuden lisäksi tuottamuksellisuus, eli huolimattomuus on nyt myös rangaistavaa metsärikkomuksissa.
 Tuleeko tästäkin aukosta omistajalleen metsärikkomus - tulee ellei sitä metsitetä ajoissa |
Metsärikos edellyttää tekijältään tahallisuutta,
tai törkeää huolimattomuutta. Siitä on seurauksena
mahdollisesti myös rikoksella saadun hyödyn tuomitseminen menetetyksi
valtiolle rangaistuksen lisäksi.
Metsäalan säädöksiä uudistettiin vuonna 1996
ja ne tulivat voimaan vuoden1997 alusta. Metsän käytöstä
ja hoidosta ovat metsälain mukaan vastuullisia metsänomistaja
ja hakkaaja, eli hakkuuoikeuden omistaja omien toimiensa osalta.
Metsänomistajalla on velvollisuus noudattaa metsälakia metsänuudistuksessa,
harvennuksessa ja monimuotoisuuden säilyttämisessä.
Lounais-Suomen rästit tarkastettiin
Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella tehtiin ns. uudistamisrästien tarkastusta kuluneena kesänä. Tarkastuksen kohteena olivat 1998 aikana tehdyt uudistushakkuuta sisältäneet metsänkäyttöilmoitusten metsikkökuviot. Tuhannesta kohteesta yli kaksisataa oli vielä metsittämättä. Metsänomistaja on saaneet huomautuskirjeen metsäkeskukselta, hänen edellytetään hoitavan uudistusalansa taimikoksi ennen kuin se siirtyy metsärikkomuksen piiriin.
Milloin metsänkäsittely on metsärikkomus?
Lähtökohtana metsärikkomuksen arvioinnissa on metsälain
ja sen nojalla annetuista säädöksistä poikkeaminen.
1. Liian voimakkaat harvennukset, jolloin metsikkö jää
vajaatuottoiseksi hakkuun jälkeen. Esimerkiksi 20-metrisessä
kuusikossa tuoreella kankaalla metsälaki edellyttää vähintään
16 neliömetrin hehtaarikohtaista pohjapinta-alaa.
2. Metsän uudistusvaiheessa metsänomistajan on huolehdittava
uuden taimikon aikaansaamisesta määräajassa, joka on viisi
vuotta hakkuun aloituksesta. Esimerkiksi männyn taimia on oltava
vähintään 1300 kappaletta hehtaarilla. Mikäli metsänomistaja
viivyttelee metsän uudistustöiden toteutuksessa, hän kärsii
taloudellista tappiota, metsitystyöt vaikeutuvat ja hoitotoimien
määrä kasvaa.
3. Erityisen tärkeän elinympäristön virheellinen käsittely.
Esimerkiksi luonnontilaisen kaltaiset purot, lähteet, lehtolaikut
on säilytettävä ominaispiirteiltään muuttumattomina
hakattaessa puustoa kohteiden lähellä.
4. Metsänkäyttöilmoitus on jätetty metsäkeskukselle
myöhemmin kuin 14 vuorokautta ennen hakkuun aloittamista.
Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella on ollut rikkomusepäilyjä
kaikissa neljässä erimuotoisessa rikkomuskuvauksessa. Tapaukset,
jotka eivät ole olleet vähäisiä on ilmoitettu kihlakunnansyyttäjälle.
Syyttäjät ovat tehneet useista syyttämättäjättämispäätöksiä,
osa on syylliseksi katsottu tuomittu sakkoon.
Tapani Juhe
Viranomaispäällikkö
Lounais-Suomen metsäkeskus
Luontokohteet
säilyvät Pirkanmaan hakkuissa keskimäärin hyvin
Uusi yhteismetsälaki toi uusia mahdollisuuksia
Lisääntyvätkö vai vähentyvätkö metsärikkomukset?
Metsänomistajat menettävät miljoonia kantorahaeuroja vuosittain
Metsälaki velvoittaa uuden taimikon perustamiseen kohtuullisen nopeasti päätehakkuun jälkeen. Minkälainen sitten on riittävän hyvä taimikko ja saadaanko sellaisia syntymään? Metsänomistajat menettävät uudistamisrästien vuoksi pelkästään Lounais-Suomessa kantorahatuloja miljoonia euroja vuosittain.
 Hoitamaton vajaatuottoiseksi jäänyt metsänuudistamisala noin 5 vuotta ylispuuhakkuun jälkeen. Maapohja on mustikkatyypin kangasta eikä mitään taimikon perustamiseen tähtääviä toimia ole tehty hakkuun jälkeen. |
Tapion johdolla laaditut hyvän metsänhoidon ohjeet määrittelevät
yleisesti hyväksyttävällä tavalla hyvän kasvatuskelpoisen
taimikon erilaisilla kasvupaikoilla. Metsälain vaatimukset ovat tingitty
versio tästä.
Hyväkin taimikko voi tietysti pilaantua hoidon puutteen, tai luonnontuhon
seurauksena. Alusta lähtien aukkoisesta, tai enimmäkseen vähäarvoista
puulajia kasvavasta taimikosta ei oikein taimikonhoidollakaan enää
hyvää saa.
Kun verrataan hyvän havupuutaimikon ja heikon lehtipuuvaltaisen taimikon
puuntuotoskykyä ja sitä kautta tulevaa taloudellista tulosta
metsikön kiertoajan puitteissa, päädytään suuriin
eroihin tapauksesta riippuen. Hyvä havupuutaimikko tuottaa kiertoajan
kuluessa helposti 200 kuutiometriä tukkia enemmän kuin esimerkiksi
hieskoivikko.
Näin metsänuudistamistöiden laiminlyönti voi johtaa
suuruusluokkaa 5000 - 10 000 euron puunmyyntitulojen menetykseen hehtaarilla
kiertoajan kuluessa. Kansantaloudessa metsäteollisuuden raaka-aineen
puutteesta johtuen vahinko moninkertaistuu. Siksi on tärkeää
huolehtia metsänuudistusaloille hyvät taimikot.
Lounais-Suomen taimikot syynissä
Metsänuudistusrästeistä puhutaan paljon, mutta rästien
määristä ei itse asiassa ole ollut kunnollisia tilastotietoja
käytettävissä. Alueellisen metsäsuunnittelun yhteydessäkään
ei kerätä tietoa uudistusrästeistä ja valtakunnan
metsien inventoinnin yhteydessä kerätty tietokaan ei joko kunnolla
vastaa uudistamisrästin määritelmää tai on luotettavaa
vain suuralueilla otoksen pienuuden takia.
Lounais-Suomen metsäkeskuksessa tehdään taimikontarkastuksia
sellaisille noin viisi vuotta sitten hakatuille metsänuudistamisalueille,
joilta ei olla saatu tietoa taimikon perustamistoimenpiteiden tekemisestä.
Parina viime vuotena on ollut mahdollisuus melko kattavaan tarkastukseen
kesäkausiksi palkattujen taimikontarkastajien ansiosta. Taimikon
syntymistä ei ole kuitenkaan enää varmistettu sellaisilta
alueilta, joihin on ilmoitettu kylvö, tai maanmuokkaus tehdyksi.
Kun vuosittain on tehty metsänuudistamishakkuita noin 9000 hehtaaria,
tästä määrästä on tarkastettu puuttuvien
taimikon perustamistietojen vuoksi runsas 2000 hehtaaria, eli noin neljännes.
Sellaisia taimikoita, joissa on tehtävä taimien istutus metsälain
minimivaatimusten täyttämiseksi, on ollut tarkastuksissa noin
500 hehtaaria, eli runsas 5 prosenttia vuosittaisesta metsänuudistamisalasta.
Tämän lisäksi metsälain vaatimukset täyttämättömiä
uudistusaloja jää jonkin verran edellä mainituille luontaisen
uudistamisen aloille, jotka on ilmoitettu muokatuiksi tai kylvöaloille,
jotka on ilmoitettu kylvetyiksi. Näiden taimikoiden määrää
voi vain arvailla tässä yhteydessä.
Satunnaisotoksissa viisi prosenttia taimettumatta
Metsäkeskuksessa on tilannetta haarukoitu myös parilla satunnaisotoksella.
Viime kesänä tarkastettiin 59 satunnaisesti valittua vuonna
1995 uudistushakattavaksi suunniteltua metsikkökuviota, joissa suunniteltu
uudistamistapa oli kylvö tai istutus. Näiden metsikkökuvioiden
pinta-alasta edelleen taimettumatta oli noin viisi prosenttia, kun taimettumattomana
pidetään metsälain vähimmäisvaatimukset täyttämätöntä
taimikkoa.
Metsälaki vaatii runsaat tuhat kehityskelpoista tainta hehtaarille
auttavan tasaisesti jakaantuneena. Varsinkin luontaisesti syntyneissä
taimikoissa vaatimus toteutuu jo kehittymisedellytyksiltään
heikoissakin taimikoissa.
Olennaista tarkastustuloksissa oli myös se, että pääasiallisesti
luontaisesti taimettuneita oli tutkituista runsas 40 prosenttia pinta-alasta.
Tästä voidaan vetää johtopäätös, että
maanmuokkaus auttaa ratkaisevasti hyvien taimikoiden perustamisessa, sillä
uudistusalat oli yleensä äestetty, tai mätästetty.
Toissa kesänä tehtiin pieni satunnaisotos vuoden 1997 metsänkäyttöilmoituksissa
luontaisesti uudistettaviksi aiotuille päätehakkuukuvioille.
Otos oli vain 16 kuviota, joten tulos on aika varovasti yleistettävä.
Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että luontaisen
uudistamisen aloista
yli 10 prosenttia ei taimetu edes metsälain minimin täyttävästi.
Kantorahatuloja saamatta 5 miljoonaa euroa vuodessa
Koska metsänuudistamisesta noin puolet tehdään nykyisin
luontaisesti ja loput kylväen tai istuttaen näyttäisi siltä,
että vuosittaisesta uudistushakkuualasta jää noin 5 - 10
prosenttia metsälain minimitasoa mittapuuna käyttäen taimettumatta.
Huonon metsänuudistamistuloksen aiheuttama kantorahatulojen alenema
Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa lienee suuruusluokkaa 5 miljoonaa euroa
vuositasolla. Arvio on pikemminkin ala- kuin yläkantissa.
Kansantaloudessa rahavirta on totuttu arvioimaan kymmenkertaiseksi kantorahatuloon
verrattuna. Tämän kansantaloudellisen tappion uhkan torjuntaan
tarvitaan neuvontaa ja valvontaa.
Markku Sievänen
Esittelijä, MH
Lounais-Suomen metsäkeskus
Luontokohteet
säilyvät Pirkanmaan hakkuissa keskimäärin hyvin
Uusi yhteismetsälaki toi uusia mahdollisuuksia
Lisääntyvätkö vai vähentyvätkö metsärikkomukset?
Miten metsän uudistaminen onnistuu?
