Tornitalosta tulee aikamme muistomerkki

 

Kauppaneuvos, ekonomi Matti Linnainmaa seisoo Mikonkadulla seuraamassa tornitalon tontin rakennusurakkaa. Maanantaina Porin valtuuston siunauksen sai kaavamuutos, joka mahdollistaa 16-kerroksisen talon rakentamisen tähän Linnainmaankulmaan. Sokoksen liiketilojen ja pysäköintikerrosten päälle tulee 12 asuinkerrosta.
– Asuntojen kysyntä on ennakkoon ollut vilkasta. En ole tornitaloa vastaan, mutta en ole myöskään muuttamassa siihen. Ehkä jokaiselta aikakaudelta pitää jokin muistomerkki rakentaa, Linnainmaa summailee samalla kun katselee entisen työpaikkansa ja kotinsa tontin myllerrystä.
 
Matti Linnainmaan synnyinkoti sijaitsi Kivenhakkaajankadulla. Sen yhteydessä oli myös isän Olli F. Linnainmaan omistama kauppa. Varsinainen suurmyymälä avattiin kevättalvella vuonna 1970 rakenteilla olevan tornitalon tontille. Talo oli kaksikerroksinen. Liiketila sijaitsi katutasossa ja koti ylempänä.

Kauppaneuvos Olli F. Linnainmaa oli innovatiivinen ja aikaansa edellä. Hän avasi maamme ensimmäisen itsepalvelumyymälän Poriin jo vuonna 1949. Se sijaitsi Isolinnankatu 9:ssä. Vastaavan liikkeen hän avasi nykyisen tornitalon tontille vuonna 1965. Itsepalveluidean hän oli saanut Amerikassa otetuista valokuvista.
– Ideaa ja samalla isää pidettiin ihan hulluna. Ajateltiin ihmisten varastelevan myymälästä. Toki hävikkiä oli, muttei merkittävästi, kolmesta pojasta vanhin Matti Linnainmaa muistelee.
Kaksi nuorimmaista ovat helsinkiläistyneet, mutta Matti seurasi isän jalanjälkiä ekonomiopintojensa jälkeen täällä Porissa. Toki hän kävi ensin kannuksensa hankkimassa vieraan palveluksessa vienti- ja tuontiliikkeessä.

Sisätiloissa kahvilassa naapurinpöydän rouva kuulee Matin muisteloita. Hän pyytää kohteliaasti anteeksi sekaantumistaan keskusteluun. Hän haluaa kertoa kananmunista.
– Siinä ensimmäisessä itsepalvelumyymälässä myytiin myös kananmunia, jotka punnittiin itse. Ne läpivalaistiin lampun valossa, jotta nähtiin niiden olevan priimaa, rouva muistelee.

Matti Linnainmaa palaa ajassa ekonomiopintoihin. Nuorelta mieheltä vaati rohkeutta lähteä kesätöihin Ruotsiin ja Saksaan, kun koti-Porissakin olisi ahertamista riittänyt. Ruotsissa hänelle avautuivat modernin marketin laajat valikoimat. Ulkomaalaisia säilykkeitä ja jopa tuoretuotteita oli tarjolla huomattavasti enemmän kuin Suomessa.
– Ehkä olen isäni kaltainen. Uutuuden viehätys ja uteliaisuus vetivät minut maailmalle. Suuntaan mieluummin tulevaisuuteen kuin märehdin menneitä.

Ulkomailla kielitaito karttui. Ruotsi alkoi sujua oppikirjojen pänttäämisen jälkeen ihan puheasteelle. Saksasta Matti Linnainmaalla on hauska muisto. Rautatieasemalla lippua ostaessaan hän ei kauhukseen muistanut muuta kuin oppikirjan ensimmäisen lauseen: ”Ich bin ein Schüler.” Eli olen koululainen. Lippu tuli ostetuksi ja kesän aikana puhekin alkoi luistaa.

Kauppaneuvos Linnainmaa on viimeistä piirtoa myöten herrasmies. Ovatko kohteliaat käytöstavat perintöä lapsuudenkodista?
– Käytöskoulua meillä ei pidetty. Isä oli varmaan esimerkkinä. Siksi arvostan käytöstapoja. Isä opetti myös täsmällisyyteen. Hän oli tarkka aikatauluista, eikä milloinkaan myöhästynyt. Hän neuvoi pitämään myös lupaukset.

Pia Rauhalammi