Metsänhoito
Ajankohtaista
Erikoispuu
Kysy metsäasioista!
Metsälait
Metsänhoito
Metsäntutkimus
Metsänuudistaminen
Metsäopetus
Metsäsertifiointi
Metsätapahtumat
Metsäverotus
Metsävisa
Nimitykset
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puuenergia
Puukauppa
Päätoimittajalta
Viranomaistoiminto
Etelä-Pohjanmaalla on viime vuoden alkupuolelta lähtien etsitty kadonneita rajalinjoja. Tavoitteena on löytää ja merkitä tuhat kilometriä kateissa ollutta rajalinjaa. Vuoden loppuun mennessä lähes puolet tavoitteesta saatiin tehdyksi. Selvitystyö etenee nyt noin sadan kilometrin kuukausivauhdilla.
Viime vuoden alkupuolella käynnistyi Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella ”Tiedä rajasi ja avaa ne” -niminen EUosarahoitteinen metsätalouden kehittämishanke. Hankkeen yhtenä päätavoitteena on metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöiden toimesta etsiä ja merkitä 1000 kilometriä kateissa olevaa rajalinjaa hankealueella. Hanke on saanut metsänomistajien keskuudessa todella hyvän vastaanoton. Viime vuoden loppuun mennessä rajalinjaa oli merkitty jo noin 450 kilometriä, eli lähes puolet tavoitteesta. Määrä on suuri, kun huomioidaan että varsinaiset maastotyöt päästiin aloittamaan vasta elokuussa. Voidaankin todeta, että kuukausittain selvitetään lähes 100 kilometriä sellaista rajalinjaa, joka on aiemmin aiheuttanut monenlaista harmia kaikille metsissä toimiville, eikä vähiten itse metsänomistajille.
Lumi haittaa etsimistä
Keskitalven lumisina kuukausina työtulos jää kuitenkin hieman pienemmäksi, sillä metsissä oleva lumi hidastaa ja vaikeuttaa rajan etsintää. Rajapyykit ovat lumen alla ja myös gpspaikantimen häiriöt lisääntyvät oksiin tarttuneen lumen takia. Kevään paikannukselle otolliset olosuhteet puolestaan lisäävät työn tuottavuutta. Kateissa olevia rajapyykkejä on etsitty gps-paikantimen avulla vuoden vaihteeseen mennessä lähes 1500! Kaikkia pyykkejä ei ole pystytty löytämään, sillä niitä on esimerkiksi ojitusten yhteydessä hävinnyt lopullisesti. Metsänomistajalle on kuitenkin tieto tärkeää myös tässä tapauksessa. Halutessaan hän voi tilata maanmittauslaitokselta toimituksen, jossa kadonneen pyykin tilalle laitetaan uusi. Tiedä rajasi ja avaa ne -hankkeen toimijoilla ei ole valtuuksia laittaa mitään virallisia rajamerkkejä maastoon, vaikka kadonneen pyykin paikka onnistuttaisiinkin määrittämään. Metsänhoitoyhdistyksissä on vielä sisällä reilut 400 kappaletta toimeksiantoja, joilla metsänomistajat ovat ilmaisseet halunsa osallistua hankkeeseen. Muutamissa yhdistyksissä on kuitenkin jo saatu tehdyksi kaikki tilatut rajanmerkitsemiset, joten vielä ehtii hyvin mukaan! Hankkeen 60 euron osallistumismaksulla saa ison hyödyn selvien rajalinjojen muodossa.
Merkityn rajalinjan avaaminen tärkeää
Jonkin verran aihetta huoleen antaa se, miten metsänomistajat ehtivät, tai muistavat avata merkityn rajalinjansa. Kuitunauhat ovat helposti luonnossa hajoavia ja ellei avaamista suoriteta pian merkinnän jälkeen, voi koko työ valua hukkaan ja jo kertaalleen etsitty rajalinja joutua uudelleen haettavaksi. Metsänomistaja pääseekin paljon helpommalla, kun tilaa sekä merkinnän, että myös avaamisen samalla kerralla. Avaamisen suorittaa tällöin metsänhoitoyhdistyksen ammattitaitoinen metsuri hyvinkin kustannustehokkaasti. Hankkeen osallistumismaksu ei kata rajalinjan avaamista ja siitä on sovittava erikseen metsänhoitoyhdistyksen kanssa.
MIKA YLIKANTOLA
PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ
LÄNSI-SUOMEN METSÄNOMISTAJIEN LIITTO
Etelä-Pohjanmaalla kadoksissa olleet rajalinjat löydetään
Pinta-alaverossa olevalla metsänomistajalla on tänä vuonna viimein mahdollisuus saada edukseen ensiharvennusvähennys. Vähennyksen saa sekä pystyettä hankintakaupalla myydystä ensiharvennuspuusta.
 Länsi-Satakunnan metsänhoitoyhdistyksen urakoitsija Tapio Pöysti vaihtoi vuosi sitten moottorisahan pieneen harvesteriin. Nyt eivät pakkaset ja sateet enää kiusaa ensiharvennuksen tekijää. |
Metsänomistamisen kannattavuudesta taitetaan peistä tämän tästä. Merkkinä omistamisen kannattavuudesta ovat innostuneet metsäpalstojen ostajat. Metsät ovat olleet ja tulevat olemaankin taloudellisesti merkittäviä yksityisille metsänomistajille tuoton antajana. Taloudellisuuden rinnalle on tullut myös virkistyskäytön korostuminen, lähinnä pienillä palstoilla. Taloudellisten hyötyjen ohella metsistä haetaan virkistystä tekemällä metsätöitä. Oman työ arvo ja virkistyskäyttö korostuukin lähinnä hoitotöissä. Taimikon perkauksessa saa omatoiminen omistaja liikunnan lisäksi palkan työllensä. Säästö palkkamenoissa on merkittävä. Jos kohde on lisäksi kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen, kokonaishyöty kasvaa yli 200 euroon hehtaaria kohti.
Hankintakauppa mahdollinen ensiharvennuskohteissa
Ensiharvennuksen tärkeyttä ei voida korostaa liikaa. Ilman ensiharvennusta metsän järeyskehitys taantuu. Teollisuuden tarvitseman kuitupuumäärän kasvu ei ole merkittävästi lisännyt ensiharvennuskohteiden pystykauppaa. Kauppaa on käyty lähinnä tukkivaltaisilla leimikoilla. Hankintakauppa on ollut kyllä helppoa neuvotella, jos on tyydytty ns. tarjottuun päivän hintaan. Hankintakauppahan tarkoittaa puiden toimittamista tienvarteen, josta ostaja kuljettaa ne tehtaalle. Vertaamalla hankintahintaa paikkakunnalla maksettuun kantohintaan vastaavissa leimikko-olosuhteissa metsänomistaja huomaa saavansa omalle työlleen kohtuullisen korvauksen kuutiota kohden. Ongelma on vain siinä, kun niitä kuutioita ei käsipelissä kerry päivän mittaan kovinkaan paljon. Päiväpalkka hankintahakkaajalla voi jäädä kovin matalaksi. Määrää täytyisi nostaa, mutta saha ja mies ei tuotossa pärjää konetyölle. Käytännössä vaikuttaa siltä, kuin kantohinnan ja hankintahinnan eroa pidettäisiin tarkoituksella ns. konetasolla. Ohjataanko hinnoittelulla ehkä tietoisesti omatoimisen hankintahakkuun vähentämiseen? Nuoret metsät hyötyisivät ainakin jonkinasteisen käsityönä tehdyn harvennushakkuun säilymisestä. Pystykaupoista tehdyissä otannoissa on löytynyt luvattoman paljon korjuuvaurioita. Noin kolmanneksella tarkastetuista kohteista on runkovauriota. Jos 5-10 prosenttia rungoista on kolhittu, se lisää kuusikoissa jo merkittävästi lahon etenemisvaaraa.
 Ensiharvennusmäärät ovat viime vuosina kasvaneet lähelle tavoitteita hakkuun koneellistumisen myötä. Tapio Pöysti on tyytyväinen työn tehostumiseen. |
Ensiharvennuksille ehtii vielä
Pinta-alaverossa olevalla metsänomistajalla on viimein mahdollisuus saada edukseen ensiharvennusvähennys. Etu loppuu tähän vuoteen. Vähennyksen vaikutus kantohintaan on merkittävä. Parhainkaan hintaneuvottelija ei pystyisi 4-7 euron lisähintaa kuutiolle neuvottelemaan. Vähennyksen saa sekä pysty-että hankintakaupalla myydystä ensiharvennuspuusta. Metsänhoitoyhdistykset ovat tarjonneet sopimuksia pienille harvennuskoneille. Suoritetut ensiharvennusmäärät ovatkin kasvaneet viimevuosina lähelle tavoitteita. Tähän on auttanut ennen kaikkea hyvä kuitupuun menekki.
TIMO VÄISÄNEN
ALUENEUVOJA
LÄNSI-SATAKUNNAN METSÄNHOITOYHDISTYS
Etelä-Pohjanmaalla kadoksissa olleet rajalinjat löydetään
Hankintahakkuu kannattaa keskittää ensiharvennuksiin
