Metsäntutkimus
Ajankohtaista
Erikoispuu
Kysy metsäasioista!
Metsälait
Metsänhoito
Metsäntutkimus
Metsänuudistaminen
Metsäopetus
Metsäsertifiointi
Metsätapahtumat
Metsäverotus
Metsävisa
Nimitykset
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puuenergia
Puukauppa
Päätoimittajalta
Viranomaistoiminto
Hakkuutähteen talteenoton vaikutuksia metsämaan viljavuuteen ei vielä tunneta
Hakkuutähteen talteenoton vaikutuksia metsämaan viljavuuteen ei tunneta vielä riittävän hyvin. Vaikutukset näkyvät paitsi metsän ravinnetaloudessa, myös maan lämpö- ja vesitaloudessa, sekä mikrobiologiassa.
 Tutkija Nikulas Cernota (vas.) tutkii yhdessä metsätalousinsinööri Ari Kokon kanssa hakkuutähteen vaikutusta taimien pituuskasvuun neljä vuotta kuusikon päätehakkuun jälkeen. |
Hakkuutähteen talteenotossa kasvupaikalta poistuu hakkuutähteeseen sitoutuneena suuria ravinnemääriä, jonka takia kasvupaikan viljavuuden säilyminen on herättänyt huolta. Ravinnepoistuman lisäksi hakkuutähteen korjuu voi vaikuttaa maan lämpö- ja vesioloihin sekä mikrobiologisiin ominaisuuksiin. Harvennushakkuissa on todettu runkopuun ja hakkuutähteen täydellisen talteenoton, eli kokopuunkorjuun joissakin metsänkasvatuksen kokeissa hieman vähentäneen puuston kasvua, mutta osassa kokeita vaikutusta ei ole ollut. Päätehakkuualojen hakkuutähteen korjuun vaikutuksia puuston tuotokseen on tutkittu vasta muutaman vuoden ajalta. Siten sen vaikutuksia ei tunneta hyvin lyhyellä ajanjaksolla saati sitten puuston koko kiertoajalle. Typen puute on kivennäismailla yleensä puuston kasvua rajoittava tekijä. Siksi kasvupaikan viljavuuden kannalta maan typen määrä ja erityisesti sen kasveille käyttökelpoisessa muodossa olevat muodot ammonium ja nitraatti on avainasemassa. Suurin osa kasvupaikan typestä on varastoitunut kasveille käyttökelvottomaan orgaaniseen muotoon. Vain pieni osa kokonaistypestä, korkeintaan 1-2 prosenttia muuttuu vuosittain kasveille käyttökelpoiseen muotoon orgaanisen typen muuttuessa epäorgaaniseksi biologisten prosessien tuloksena.
Hakkuutähde muuttuu puuston ravinteeksi hitaasti
Päätehakkuun jälkeen hakkuutähde alkaa hajota ja muodostaa metsämaan pinnalle kariketta ja lopulta humusta. Hakkuutähteen ravinteet vapautuvat nopeiten neulasista, joiden sisältämästä typestä 30-50 prosenttia vapautuu 6-8 vuoden aikana. Oksista typpi vapautuu hitaammin, yli vuosikymmenen kuluessa. Metlan Kannuksen tutkimusasemalla tehdyssä tutkimuksessa mitattiin neljän kasvukauden ajan runsaspuustoisen kuusikon päätehakkuun jälkeen hakkuutähteen hajoamista ja hakkuutähteestä huuhtoutuvien ravinteiden määriä. Tässä tutkimuksessa hakkuutähteen korjuu vähensi maan karikekerroksen orgaanisen aineksen määrää 6100 kiloa hehtaarilta ja kokonaistypen määrää 85 kiloa hehtaarilta verrattuna siihen, että hakkuutähdettä ei korjattu. Tämä kokonaistypen määrän vähentyminen vastasi vain noin 3 prosenttia kokonaistypen varastosta maan orgaanisessa ja kivennäismaan 0-10 cm:n syvyisessä kerroksessa. Siksi hakkuutähteen korjuu ei heikentänyt merkittävästi kasvupaikan viljavuutta. Hakkuutähteen korjuu vähensi hiukan myös karikekerroksen fosforin, kaliumin ja kalsiumin määriä. Näiden ravinteiden määrän vähentyminen ei myöskään todennäköisesti heikentänyt maan viljavuutta, koska näiden ravinteiden saatavuus ei ole yleensä rajoittanut puuston kasvua kivennäismailla.
Ravinteita huuhtoutuu eniten kahden vuoden aikana
Tutkimuksen tulosten mukaan hakkuutähteestä huuhtoutuu veden mukana eniten ravinteita kahtena ensimmäisenä hakkuun jälkeisenä kasvukautena. Sen jälkeen ravinteita huuhtoutuu vain vähän. Hakkuutähteestä huuhtoutuneen kokonaistypen määrä oli vähäinen, alle 1 kiloa hehtaaria kohti kasvukaudessa. Esimerkiksi sadevedessä kasvupaikalle tuleva vuotuinen typen määrä oli monikertainen, noin 4 kiloa hehtaaria kohti kasvukaudessa. Lisäksi hakkuutähteestä huuhtoutuva typpi oli valtaosaltaan orgaanisessa muodossa. Hakkuutähteestä huuhtoutui neljän kasvukauden aikana erityisesti kaliumia (yhteensä 15 kg/ha), mutta myös fosforia, kalsiumia ja magnesiumia. Hakkuutähteen korjuu saattaa siten vähentää näiden ravinteiden huuhtoutumista kasvupaikalta, joskin suurin osa hakkuutähteestä peräisin olevista ravinteista pidättyy maan orgaaniseen kerrokseen. Hakkuutähdekasan alla olevasta orgaanisesta kerroksesta huuhtoutui enemmän kokonaistyppeä, ammoniumia ja nitraattia, kuin hakkuutähteestä näitä ravinteita vapautui. Syynä tähän lienee pintakasvillisuuden kuoleminen ja orgaanisen kerroksen nopeampi hajoaminen hakkuutähdekasan alla kohonneen maan lämpötilan ja kosteuspitoisuuden takia. Tämä merkitsee sitä, että hakkuutähdekasa toimii heikkona typen lähteenä, mutta toisaalta aiheuttaa myös välillisesti typen vapautumista allaan olevasta orgaanisesta kerroksesta. Tästä aiheutuu muutamia vuosia kestävä riski typen huuhtoutumiselle, ennen kuin pintakasvillisuuden ja puuntaimien juuristo yltävät hakkuukasojen alle hyödyntämään vapautunutta typpeä.
Lähivuosien tutkimushaasteita
Kasvupaikan viljavuudessa ja sen muutoksissa metsänhakkuiden jälkeen on vielä paljon tutkittavaa. Hakkuutähteen korjuu päätehakkuun jälkeen aiheuttaa vähäisen riskin puuston kasvun heikkenemiselle, joskin tämän riskin suuruutta ei voida vielä arvioida luotettavasti eikä sitä osata kohdentaa eri kasvupaikoille. Hakkuutähde saattaa vaikuttaa puuston kasvuun paitsi ravinnelähteenä myös kohottamalla maan lämpötilaa ja vesipitoisuutta.
 Metsätalousinsinööri Ari Kokko valmistelee hakkuutähteistä vapautuvien ravinteiden mittausta. Hakkuutähdekasat odottavat kuljetusta lämpölaitokselle. |
ANTTI WALL
TUTKIJA
METSÄNTUTKIMUSLAITOS,
KANNUKSEN TUTKIMUSASEMA
Hakkuutähteen talteenoton vaikutuksia metsämaan viljavuuteen ei vielä tunneta
