Metsänuudistaminen

Pääsivu

Ajankohtaista
Erikoispuu
Kysy metsäasioista!
Metsälait
Metsänhoito
Metsäntutkimus
Metsänuudistaminen
Metsäopetus
Metsäsertifiointi
Metsätapahtumat
Metsäverotus
Metsävisa
Nimitykset
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puuenergia
Puukauppa
Päätoimittajalta
Viranomaistoiminto

Vuodesta 2000 alkaen on kehitetty metsänhoitoyhdistysten, metsäkeskusten ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteistyönä yksityismetsiin soveltuvaa metsänuudistamistulosten seurantamenetelmää UPM-Kymmene Oyj:n omissa metsissään käyttämän menetelmän pohjalta.

Kuva 1.Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta mitattujen kuusen ja männyn istutustaimikoiden jakaumat kasvatettavien havupuiden taimikon keskitiheyden mukaan.

Etelä-Pohjanmaalta, Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta hankkeessa on tähän mennessä ollut mukana yhteensä 13 metsänhoitoyhdistystä. Kussakin yhdistyksessä on selvitetty kattavin mittauksin uudistamistuloksen nykyinen laatu ja kehitetty metsien uudistamistoimintaa tämän paikallisen tiedon ja kokemuksen pohjalta eteenpäin. Tulevana kesänä tehdään maastomittauksia toistamiseen metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaan, Keskipohjan, Lakeuden, sekä Loimaan seudun alueilla, jolloin selviää millaiseen muutokseen neljä vuotta sitten saatu palaute on metsänuudistamistoiminnassa johtanut. Lisäksi ensikertaista mittausta tehdään useiden muidenkin metsänhoitoyhdistysten alueella.

Laadun seurannan periaate

Metsänuudistamisen laatutyössä sovelletaan jatkuvan kehittämisen periaatetta:

• konkretisoidaan uudistamisen tavoite
• mitataan nykyinen uudistamistulos
• verrataan mitattua tulosta tavoitteeseen
• paikannetaan palautteen pohjalta kehittämiskohteet metsänuudistamistoiminnasta
• tehdään konkreettiset muutokset toimintatapoihin ja -rutiineihin
• tarkistetaan kehitystyön vaikutus mittaamalla toiminnan tulos uudemman kerran muutaman vuoden kuluttua ja edetään sitä kautta taas uudelle 'kierrokselle'.

Metsänuudistamisen tavoite

Havupuutaimikoissa tavoitetason asettamisen lähtökohtana oli hyvän puuntuotoksen edellyttämä, tilajärjestykseltään tasainen, 2000 runkoa hehtaarilla käsittävä puusto. Männyn istutuksessa tavoite on 1800 ja kuusen istutuksessa 1600 kasvatettavan havupuun taimen keskitiheys hehtaarilla. Nämä tavoitteet sallivat siten 10- 20 prosentin lehtipuusekoituksen, kun kasvatustiheytenä tavoitellaan 2000 runkoa hehtaarilla. Männyn kylvön ja luontaisen uudistamisen tavoitteella, keskimäärin 3000 mäntyä hehtaarilla, pyritään tiheyteen jolla männyn teknisen laadun kehittyminen olisi mahdollista.

Miltä läntisen Suomen tulokset näyttävät?

Lähes 60 prosenttia havupuiden istutusaloista täytti hyvän uudistamistuloksen kriteerit. Männyn istutuksessa metsänhoitoyhdistysten välinen vaihtelu oli suurempaa kuin kuusen, tai rauduskoivun istutuksessa (kts. taulukko). Männyn tulosta heikensivät lehtomaisen kankaan kuvioille ja viljaville tuoreen kankaan kohteille tehdyt istutukset, joista vain 48 prosenttia täytti tavoitteen. Kuivahkon kankaan männyn istutuksista jo 70 prosentissa löytyi vähintään 1800 havupuun taimen keskitiheys. Melko alhaiset metsänhoitoyhdistyskohtaiset istutustaimien keskiarvot kertovat joko alhaisista käytetyistä istutustiheyksistä, tai ensimmäisten kasvukausien aikana tapahtuneesta suuresta kuolleisuudesta tai molemmista.

Mätästyksellä parhaat kuusikot

Parhaat kuusen istutukset löytyivät Länsi-Suomessakin mätästetyiltä aloilta, joista keskimäärin 68 prosenttia täytti asetetun tavoitteen, eli 1600 kasvatettavaa havupuuta hehtaarilla. Kuusen istutustaimia oli mätästetyillä aloilla keskimäärin 1500 hehtaarilla, kun äestys- ja laikutusaloilla jäätiin 1300 taimeen hehtaarilla, vaikka mätästettyjen alojen viljelytiheydet eivät varmaankaan ole olleet muilla tavoin muokattuja aloja korkeampia. Uudistamisen laatua ajatellen, mätästysalojen äestystä ja laikutusta parempi istutustulos kompensoi jo tässä vaiheessa pitkälti muokkausmenetelmien välisen kustannuseron. Metsänhoitoyhdistysten välisiä eroja kuusen istutuksessa selittävät pääasiassa käytetyt istutustiheydet, muokkausmenetelmät, sekä taimimateriaalit. Nuorella, 1-vuotiaalla taimimateriaalilla viljaville kasvupaikoille perustetut taimikot olivat yleensä 2- vuotiaalla taimimateriaalilla perustettuja harvempia.

Männyn kylvöistä alle puolet tavoitteessa

Männyn kylvöistä 48 prosenttia täytti hyvälle kylvötulokselle asetetun tavoitteen, keskimäärin yli 3000 männyn tainta hehtaarilla. Männyn luontaisen uudistamisen tulokset jäivät selvästi kylvöäkin heikommiksi. Kylvöissä ja luontaisessa uudistamisessa ratkaisee kohteen kasvupaikka, maalaji ja kylvön siemenmäärä/luontaisen uudistamisen siemenvuosi pitkälti uudistamistuloksen laadun. Tuoreen kankaan kylvöissä, joita oli peräti 40 prosenttia kylvön pintaalasta, hyvien kylvötulosten osuus jäi 37 prosenttiin, kun kuivahkolla kankaalla hyvien kylvötulosten osuus oli 55 prosenttia. Kasvupaikasta riippumatta hienolle, routivalle maalajille tehdyt männyn kylvöt ja luontaiset uudistamiset olivat epäonnistuneet.

Mihin uudistamisen huono laatu johtaa?

Vaikka männyn ja kuusen istutuksista liki 60 prosenttia oli tavoitteen mukaisia, löytyi molempien uudistamisketjujen tuloksista melkoista vaihtelua. Yli 15 prosenttia männyn ja kuusen istutuksista jäi keskitiheydeltään alle 1400 havupuun taimen hehtaarilla ja 2000 havupuun keskitiheyden ylittäviä taimikoita oli kuusen istutuksista 30 prosenttia ja männyn istutuksista 40 prosenttia (kuva 1). Koska uudistamistulokseen vaikuttava luontainen havupuiden taimettuminen on jo tapahtunut näissä 3 -vuotiaissa istutuksissa, ovat tulevan kasvatettavan puuston puulajisuhteet jo nähtävissä. Kun männyn, tai kuusen istutustaimikossa on päädytty, esimerkiksi alhaisen istutustiheyden vuoksi, uudistamistulokseen 900-1400 kasvatettavaa havupuuta hehtaarilla, tulee taimikon pinta-alasta olemaan lähes kolmannes lehtipuuvaltaista. Havupuita on korkeintaan 500 hehtaarilla. Täystiheä havupuusto, eli noin 2000 havupuuta hehtaarilla, löytyy vain vajaalta neljäsosalla taimikon pinta-alasta (kuva 2). Likimain puolet taimikosta on sitten eriasteista sekametsää, kun tavoitellaan 2000 rungon kasvatettavaa puustoa hehtaarilla. Näistä taimikoista on kehittymässä kasvatusmetsiköistä, joissa havupuun osuus runkoluvusta jää tasolle 45-50 prosenttia.

Onnistunut uudistaminen kannattavuuden perusta

Kun havupuun istutus on onnistunut ja taimikon kasvatettavien havupuiden keskitiheys on 1600-2200 hehtaarilla, jää lehtipuuvaltaisen puuston osuus alle 10 prosentin pinta-alasta (kuva 2). Vastaavasti täystiheän havupuuston osuus nousee noin 60 prosenttiin ja reilu kolmannes pinta-alasta tulee olemaan sekapuuston vallitsemaa. Näistä uudistamisen tavoitteen täyttävistä taimikoista on kehittymässä kasvatusmetsiköitä, joissa havupuun osuus runkoluvusta on 75-85 prosentin tasolla. Edellä olevasta vertailusta on helppo ymmärtää, kuinka suuri merkitys uudistamistoimenpiteillä ja niillä aikaansaadulla uudistamistuloksella on puuston puulajisuhteisiin ja sitä kautta tulevan metsikön tuotokseen ja tuottoon. Taimikonhoidolla voidaan enää säilyttää uudistamistuloksen myötä syntyneet puulajisuhteet; lehtipuuvaltaisesta puustosta ei enää saada havupuuvaltaista. Toisaalta hyväkin uudistamistulos voidaan hukata jatkossa taimikonhoitoa laiminlyömällä.

Kuva 2. Esimerkki uudistamistuloksen vaikutuksesta kasvatettavan puuston puulajisuhteisiin. Aineistona Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta mitatut kuusen ja männyn istutustaimikot.

MMT TIMO SAKSA
METSÄNTUTKIMUSLAITOS
SUONENJOEN TUTKIMUSASEMA

Metsän uudistamisen laatuun kannattaa panostaa

Metsänuudistamisen laadun seurannasta hyviä kokemuksia

Ylös

Loimaan seudun metsänhoitoyhdistyksessä on metsänuudistamisen laadun seurantaa sovellettu myös muissa taimikkoinventoinneissa. Muun muassa konekylvöjen itämistä seurataan otannalla.

Loimaan seudun metsänhoitoyhdistys osallistui Metsänuudistamisen laadunseurantahankkeeseen ensimmäisen kerran vuonna 2002. Tuolloin inventoitiin kaikki yhdistyksen alueen 3-vuotiaat istutustaimikot, 4-vuotiaat kylvötaimikot ja 5-vuotiaat luontaisen uudistamisen alat. Inventointi tapahtui aikana, jolloin yhdistyksessämme erityisesti kuusen viljelyn osuus oli voimakkaassa kasvussa. Metsän uudistaminen, tapahtuipa se millä menetelmällä hyvänsä, on perustavaa laatua oleva toimenpide metsän kierrossa. Laadukkaat ja oikeat päätökset alkuvaiheessa ovat vankka perusta tulevan kasvun varmistamisessa. Loimaan seudulle on ominaista runsas hienojakoisten, routivien maiden osuus. Se asettaa maanmuokkaukselle erityisiä haasteita. Vallitseva muokkausmenetelmä on ojitusmätästys, koska vesitalouden kuntoon saattaminen on perusedellytys onnistuneelle metsänuudistamiselle. Inventoinnin tuloksena saatiin kattavan otannan ansiosta luotettava selvitys uudistamisen onnistumisesta. Tulokset olivat vaihtelevia, mutta suurelta osin tukivat jo ennestäänkin tiedossa olevia metsänuudistamisen onnistumisen edellytyksiä. Tulokset pitää analysoida tarkkaan. Huono tulos jossain uudistamisketjussa ei välttämättä tarkoita huonosti tehtyä työtä, vaan heikko tulos voi olla jonkin kyseiselle vuodelle ominaisen tuhon aiheuttama. Toisaalta olosuhteet yhdistyksen eri toimihenkilöiden alueella voivat vaihdella paljonkin.

Metsänomistajat ja yhdistys hyötyivät

Kattavaa inventointia tuskin mikään metsänhoitoyhdistys toteuttaisi ilman ulkopuolista hankerahoitusta. Mielestäni hanke on tärkeimpiä ja konkreettisimpia metsäorganisaatioiden toteuttamia yhteishankkeita tällä hetkellä. Tuloksia hyödynnettiin järjestämällä koulutusta muokkausurakoitsijoille, metsureille, toimihenkilöille ja metsänomistajille. Mitattu tieto todellisesta tilanteesta on paljon uskottavampi lähtökohta kehitystyölle, kuin arvauksiin perustuva viisastelu. Koulutuksen ja työmaakohtaisen neuvonnan avulla on esimerkiksi työn suorittajien työn omavalvontaa lisätty. Tulokset antavat myös tukea, kun metsänomistajalle perustellaan jonkun työmuodon etuja, tai haittoja. Laadunseurannassa käytettävä menetelmä on käyttökelpoinen yhdistykselle muissakin taimikkoinventoinneissa. Hieman soveltaen olemme vuosittain tarkistaneet otannalla esimerkiksi konekylvöjen itämistä. Kohdekohtaisissa uudistamisen laatuun liittyvissä epäselvyyksissä saadaan menetelmän avulla todellinen tulos selville. Inventoinnin ja esivalmistelujen tuloksena löytyy tarpeellisia täydennysviljely-, ylispuiden poisto- ja taimikon varhaishoitokohteita. Ajoissa tehtynä ne edesauttavat taimikon hyvää kehitystä. Tärkein hyöty hankkeesta on että kokemusten ja tulosten perusteella löydettäisiin mahdollisimman usein oikea uudistustapa oikeaan kohteeseen. Epäonnistuminen on tunnetusti kalleinta. Joskus uudistamismenetelmän välitöntä hintaa murehdittaessa päädytään halpaan ja huonoon vaihtoehtoon.

Uusi inventointi tänä vuonna

Loimaan seudun metsänhoitoyhdistyksessä toteutetaan kattava inventointi jälleen tänä vuonna. Uudistusmenetelmien jakautuminen on jonkin verran erilainen, kuin edellisen inventoinnin aikana. On mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan on menty. Ainakin on varmaa, että kehittymisen tarvetta on rutkasti jatkossakin. Yhdistys osallistuu myös ”Laatutekniikat metsän uudistamisessa sekä niiden vaikuttavuus” -tutkimushankkeeseen. Projektista odotamme lähinnä vertailuaineistoa muiden yhdistysten toiminnasta ja muutenkin ulkopuolista näkökulmaa omaan toimintaamme metsän uudistamiseen liittyen. Kaikkein tärkeintä olisi saada metsänomistajat mieltämään tärkeiksi metsän kasvatukseen liittyvät avainvaiheet ja osallistumaan kehitystyöhön.

JARI NEERO
TOIMINNANJOHTAJA
LOIMAAN SEUDUN METSÄNHOITOYHDISTYS

Metsän uudistamisen laatuun kannattaa panostaa

Metsänuudistamisen laadun seurannasta hyviä kokemuksia

Ylös