Metsäopetus
Ajankohtaista
Erikoispuu
Kysy metsäasioista!
Metsälait
Metsänhoito
Metsäntutkimus
Metsänuudistaminen
Metsäopetus
Metsäsertifiointi
Metsätapahtumat
Metsäverotus
Metsävisa
Nimitykset
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puuenergia
Puukauppa
Päätoimittajalta
Viranomaistoiminto
Suomen metsissä tekee tällä hetkellä töitä enää noin 4000 ammattimetsuria, joista vakituisessa työsuhteessa toimii noin 3000. Kun metsureita vielä 1950-luvun puolivälissä oli jopa 300 000, on ammattikunnasta enää jäljellä runsas prosentti.
 Lehtori Tapio Jylhä (oik.) perehdytti metsämestarin erikoisammattitutkinnon suorittamiseen valmistautuvia metsureita Kullaan Ahmauksessa metsän laatuharvennuksen saloihin. |
Vuodenvaihteessa Porin ammattiopiston alaisuuteen siirtynyt Porin metsäopisto käynnisti viime syksynä metsämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen, jossa kymmenkunta työssä olevaa metsuria on parhaillaan täydentämässä ammattitaitoaan. Samaan aikaan aloitettiin myös metsäkoneenkuljettajan ammattitutkintoon valmistava koulutus, jossa opiskelijoita on kuusi. Molemmat koulutukset toimivat osana valtakunnallista Noste-ohjelmaa, joka tarjoaa koulutusta ammatillista tutkintoa vailla oleville aikuisille. Ohjelma on suunnattu 30-59 -vuotiaille työssä oleville työntekijöille ja yrittäjille. SataNoste-koulutus jatkuu Kullaalla ensi vuoden loppupuolelle asti. – Jokaiselle metsurille ja metsäkoneenkuljettajalle laaditaan oma henkilökohtainen opintosuunnitelma, jossa määritellään missä asioissa kukin tarvitsee lisäopetusta pystyäkseen suorittamaan näyttökokeen, kertoo lehtori Riitta Heinonen. – Metsurit ja metsäkoneenkuljettajat tekevät normaalisti töitä ja osallistuvat lähiopetuspäiviin tarvittaessa noin kerran kuukaudessa. Lisäksi jokaisen työpaikalla käydään antamassa myös henkilökohtaista ohjausta, kertoo Heinonen. – Metsämestarin erikoisammattitutkinnon suoritettuaan, metsuri saa pätevyyden toimia muun muassa työnjohtotehtävissä. Tärkeintä on kuitenkin oman ammattitaidon kartuttaminen, sanoo Heinonen. Aiemmin metsässä hääri useita henkilöitä saman leimikon kimpussa, leimikon ja puunkorjuun suorittivat eri henkilöt. Kartat oli piirretty, ajourat ja varastopaikat merkitty ja hakkuutavan mukaiset metsänhoitosuositukset selvitetty korjuuhenkilöstölle. Työnjohtaja ohjasi ja valvoi puunkorjuun toteutusta. – Tällä hetkellä joko konemies tai metsuri hoitaa itse leimikon puunkorjuun suunnittelusta puunkorjuuseen ja laadun valvontaan asti. Hänen tulee myös osata toimia eri tilanteissa lakien ja metsänhoitosuositusten mukaisesti ja havaita muun muassa arvokkaat elinympäristöt. Sekä vaatimukset, että vastuu ovat nousseet huimasti, toteaa Heinonen.
Metsurin työ muuttunut paljon
Alastarolta kotoisin oleva Juha Henttonen (44) on tehnyt metsurin töitä yhteensä noin 15 vuoden ajan ja toimi välillä muun muassa kahdeksan vuotta sahatöissä 1990-luvun laman aikana. Hän aloitti metsurin työt 1980-luvun alussa ja on tällä hetkellä töissä Loimaan seudun metsänhoitoyhdistyksessä. – 1980-luvulla metsurit tekivät etupäässä vielä hakkuita - raivaukset ja istutukset eivät työllistäneet kovinkaan paljoa. Kun palasin monen vuoden tauon jälkeen takaisin metsurin hommiin, muutokset olivat todella suuria. Metsurit olivat työmailta vähentyneet ja työt olivat siirtyneet etupäässä harvennustöihin, kertoo Henttonen. – Tällä hetkellä metsuri tekee hakkuutöitä enää vain sydäntalvella, korkeintaan 3-4 kuukautta - muuten ollaan raivaussaha-, ja istutustöissä. Toisaalta tämä muutos on metsureitten työssä jaksamisen kannalta myönteinen asia, toteaa Henttonen. – Myös palkkauksen muuttuminen enemmän aikapalkkaan on tuonut työhön muutoksia. Taimikonhoitotyöt tehdään aikapalkalla, mutta istutus- ja hakkuutyöt tehdään edelleen urakalla, sanoo Henttonen. – Halusin tulla koulutukseen mukaan nimenomaan metsätyössä tapahtuneiden suurten muutosten vuoksi. Muun muassa luonto- ja ympäristöasiat ovat tulleet aivan uusina asioina mukaan metsurin työhön. Jos aikoo näissä hommissa olla mukana, on pakko kouluttaa itseään, painottaa Henttonen. – Vaikka metsänhoitoyhdistyksissä metsureilla onkin työnjohtajat, muuttuu metsurin työ yhdistyksissäkin koko ajan entistä itsenäisemmäksi, sanoo Henttonen.
LEENA KALLIO
Metsurit ja metsäkoneenkuljettajat lisäopissa Porin metsäopistossa
Kouluyhteistyö lisääntyi Lounais-Suomessa
Metsuri Juha Henttonen arvioi rungon laatua.
Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella toimineet Metsän oppimispolku -hankkeet Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa kehittivät yhteistyötä opettajien ja varhaiskasvattajien kanssa.
 Koulumetsän perustaminen Hanhijoen koulun lähimetsään on opettajien mielestä ollut yksi hankkeen parhaita aikaansaannoksia, sanoo Marita Savonmäki. Kuva:Taina Lemberg |
Hankkeen toimintaan kuului päiväkotien ja koulujen, sekä koko perheen metsäpäivien järjestäminen, erilaisten metsäaiheisten kurssien tarjoaminen opettajille ja kasvattajille ja koulun lähimetsien hyödyntäminen metsä- ja luonto-opetuksessa ja kasvatuksessa. Lisäksi hankkeen aikana kehitettiin yhteistyötä kasvatuksen ja opetuksen, sekä metsä- ja luontoalan organisaatioiden kesken.
Monipuolista toimintaa
Suosituimpina yhteistyömuotoina koulujen ja päiväkotien kanssa ovat olleet metsäpäivät, joihin osallistui hankkeen aikana Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa noin 7250 oppilasta ja opettajaa. Pääosa koulujen metsäpäivistä suuntautui 5. ja 6. -luokkalaisille. Lisäksi koko perheen metsäpäiviin osallistui lähes 1300 lasta, nuorta ja aikuista. Hanke tarjosi opettajille ja kasvattajille erilaisia metsäaiheisia lyhytkursseja. Metsäkursseille osallistui Varsinais- Suomessa ja Satakunnassa yli 800 opettajaa ja kasvattajaa. Valtakunnalliset metsävisan maakuntakisat 8. ja 9. -luokkalaisille ovat myös olleet vuosittaisia oppimispolun tapahtumia Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Lisäksi koulujen metsäopetuksen tueksi perustettiin koulumetsiä, joista koostettiin opetusmateriaali opettajien käyttöön.
Metsäopetus tärkeää lapsille
Metsän oppismispolku -hankkeiden ohjausryhmä on koostunut eri metsäja luontoalan, sekä opetusalan toimijoista. Marita Savonmäki on Hanhijoen- Kyysilän koulun opettajana Paimiossa ja on toiminut Metsän oppimispolku Varsinais-Suomessa -hankkeen ohjausryhmässä. – Hankkeessa mukana olo on ollut mielenkiintoista, olen oppinut tuntemaan eri metsäalan organisaatioiden edustajia ja kaupunkilaistaustaisena olen oppinut myös itse näkemään metsää puilta, kertoo Savonmäki. – Metsät ympäröivät meitä ja ovat osa Suomea ja tärkeä osa meidän kansallisuuttamme. On tärkeää, että lapset ja nuoret saavat tietoa metsistä aina esiopetuksesta lähtien niin, että kiinnostuksen ja tiedon lisääntymisen kautta tapahtuisi elinikäistä oppimista, sanoo Savonmäki Paimioon Hanhijoen koulun läheisyyteen metsäntutkimuslaitoksen ja sairaanhoitopiirin omistamaan metsäalueeseen perustettiin koulumetsä, joka on ollut ahkerassa myös muiden, kuin Hanhijoen oppilaiden ja opettajien keskuudessa. Koulumetsässä on pidetty oppitunteja, metsäretkiä, marjastusretkiä sekä muun muassa metsäkirkkotapahtuma. Lisäksi lähialueen päiväkoti on hyödyntänyt koulumetsää metsäretkillään. Hänen mielestään koulumetsäsapluunaa olisi hyvä saada levitettyä laajemmallekin alueelle.
Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa edistetään leirikoulutoimintaa
Metsän oppimispolku -hankkeet Varsinais- Suomessa ja Satakunnassa saivat jatkoa ylimaakunnallisena yhteishankkeena. Uudessa hankkeessa jatketaan samoja hyväksi todettuja toimintoja, jota tehtiin aikaisemmissa hankkeissa. Uutta hankkeessa on leirikoulutoiminnan edistäminen ja sitä kautta yhteistyön kehittäminen maaseudun palveluyrittäjien kanssa. Tarkoituksena on rakentaa metsäaiheisia ohjelmapaketteja, joita yrittäjät voivat markkinoida kouluille. Hankkeessa valmistellaan myös metsäsertifioinnin vaatima ohjelma lasten ja nuorten metsätiedon lisäämiseksi. Opettajiksi valmistuville tullaan tarjoamaan erilaisia metsäkursseja sekä retkiä. Hanke tarjoaa myös ulkopuolista apua koulujen metsäopetukseen ja tuo samalla metsäalan ammatit tutuiksi. Marita Savonmäki on myös uuden Metsän oppimispolku Lounais- Suomessa -hankkeen ohjausryhmässä. Uudessa hankkeessa hänen mielestään hyvää on leirikoulutoiminnan edistäminen Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, sillä tarjontaa on tällä hetkellä niukasti. – Leirikoulutoiminnan tarkoituksena on nykyään enemmän luokkien yhteishengen ja itsetunnon kohottaminen. Toiminnan tulisi tarjota erilaisia päiväkohtaisia ohjelmapaketteja, jossa metsä olisi yhtenä osana mukana, katsoo Savonmäki. – Tulevan metsäsertifiointikriteerin myötä metsäalan toimijoiden kannattaa tuoda itsensä tykö, tarjoamalla kouluille muun muassa metsäoppitunteja ja metsäpäiviä. Myös erilaiset metsäopetukseen soveltuva materiaali on aina tervetullutta kuten julisteet, tehtävä-, oppimateriaali. Metsäkurssituksen osalta opettajakoulutuslaitokset sekä biologian ja maantieteen laitokset voisivat olla varteenotettavia vaihtoehtoja opettajien tietotaidon lisäämisessä, sanoo Savonmäki.
 Auranlaakson koulun vieressä oleva koulumetsä on maastoltaan monimuotoinen. Siellä on muun muassa metsäpuro. Kuva: Taina Lemberg |
JUKKA AALTONEN
METSÄNEUVOJA
LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUS
Paijulan koululla koko perheen metsäpäivä
Nousiaisten Paijulan koulun koko henkilökunta, oppilaat ja vanhemmat viettivät leppoisaa metsäpäivää syksyllä. Koulun lähimetsässä on mainio maasto taukolaavuineen, jonka läheisyyteen oli rakennettu eriaiheisia rasteja, jossa kaikki koulut luokat yhdessä vanhempiensa kanssa tutustui vuorollaan. Rasteilla tutustuttiin muun muassa metsäkasveihin, jokamiehen oikeuksiin, ympäristön hoitoon, riistaeläimiin ja puun hyödyntämiseen. Laavulla paistettiin makkaraa, sekä muuta retkievästä. Sää oli suosiollinen. Oppilaat, opettajat ja vanhemmat olivat tyytyväisiä metsäpäivään. Metsäpäivät tuovat tarpeellista vaihtelua normaaliin arkeen, opitaan uusia asioita. Metsäpäivät ja kurssit rohkaisevat myös opettajia lähtemään oppilaiden kanssa maastoon. Metsäpäivistä voisi muodostua jokavuotinen opetus- ja oppimispäivä, jossa olisi eri luokille eri tasoista metsäasiaa. |
Metsurit ja metsäkoneenkuljettajat lisäopissa Porin metsäopistossa
Kouluyhteistyö lisääntyi Lounais-Suomessa
