Pilkkeitä

Pääsivu

Ajankohtaista
Erikoispuu
Kysy metsäasioista!
Metsälait
Metsänhoito
Metsäntutkimus
Metsänuudistaminen
Metsäopetus
Metsäsertifiointi
Metsätapahtumat
Metsäverotus
Metsävisa
Nimitykset
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puuenergia
Puukauppa
Päätoimittajalta
Viranomaistoiminto

 Kunnostusojituksella 8-10 prosentin tuotto

Metsätalous on pitkällä aikavälillä antanut saman tuoton, kuin asuntojen omistaminen, kertoi professori Pertti Harstela metsäntutkimuslaitokselta. Jotkut metsänhoitotoimet antavat pörssisijoittamiseen verrattavan tuoton. Muun muassa lannoitus tuottaa 15-25 prosenttia, kunnostusojitus 8-10 prosenttia ja taimikonhoitokin 2-9 prosenttia. Harstelan mukaan taimikon perkaus pitää ajoittaa oikein, sillä jo parin vuoden viivästyminen optimaalisesta ajasta aiheuttaa neljänneksen lisää kustannuksia. Kuusta istutettaessa Harstela piti mätästystä ehdottoman tärkeänä toimenpiteenä. Mätästetyillä kohteilla taimien kasvu on parempi, kuolleisuus pienempi ja varhaisperkauksen tarve vähäisempi. Harstela käsitteli myös istutusten koneellistamista. Kehittyneimmillä istutuskoneilla päästään jo samaan kustannustasoon, kuin miestyönäkin. Harstela puhui Lounais-Suomen metsäkeskuksen järjestämillä talvikoulutuspäivällä Huittisissa. Talvikoulutuspäivä pidetään perinteisesti tammikuun lopulla ja se on suunnattu alueen metsäammattilaisille. Tällä kertaa mukana oli 140 kuulijaa.

Ylös

 
Aika tilata metsäsuunnitelma

Metsäsuunnittelun maastotöitä tehdään taas kiivaasti alkavalla maastokaudella. Etelä-Pohjanmaan ja Lounais-Suomen metsäkeskukset suunnittelevat yhteensä 155 000 hehtaaria. 2400 metsänomistajalla on mahdollisuus saada tarkka tietopaketti metsästään ja hyvät ohjeet metsien hoitoon edullisesti. Näinä aikoina otetaan yhteys niihin metsänomistajiin, joiden metsä sijaitsee ensi kesän työalueella. Maaliskuussa metsänomistajat voivat ottaa käyttöön Metsään Net -verkkometsäsuunnitelman.

 

1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10

Ylös

 
Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen hallitus järjestäytyi

Länsi-Suomen metsänomistajien liiton hallituksen ensimmäisessä kokouksessa vuonna 2005 valittiin hallituksen puheenjohtajaksi edelleen kansanedustaja Timo Kalli Kiukaisista. Hallituksen varapuheenjohtajana jatkaa Heljo Launto Sauvosta. Johtoryhmään valittiin sääntöjen perusteella puheenjohtaja Kalli, varapuheenjohtaja Launto ja liiton johtaja Jukka Koivumäki. Lisäksi johtoryhmän jäseniksi valittiin aikaisemminkin tehtävässä toimineet Antero Ojala Teuvalta ja Jarmo Toukola Kangasalta. Liiton hallitukseen kutsuttiin asiantuntijajäseneksi Olli Mäkipää MHY Tuesta. Hän toimii yhteismetsien edustajana v. 2005. Metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöiden esittämänä kutsuttiin hallitukseen myös asiantuntijajäseneksi toiminnanjohtaja Olli Mäki MHY Teljästä.

 

1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10

Ylös

 
Metsäkeskukset jatkavat itsenäisinä

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja linjasi metsäkeskusten kehittämistä 17.2. pitämässään tiedotustilaisuudessa. Hallituksen iltakoulussa päätettyjen periaatteiden mukaan lähtökohtana on 13 itsenäistä alueellista metsäkeskusta, joiden toimintaa yhtenäistetään ja tehostetaan. Yhtenäiset toimintatavat ja tulkinnat ovat tärkeitä varsinkin viranomaistoiminnassa, jonka eriyttämistä metsäkeskuksen muusta toiminnasta pitää tehdä nykyistä selkeämmäksi. Toiminnan tehokkuutta lisätään ottamalla käyttöön uutta tekniikkaa ja keskittämällä hallinto- ja tukipalveluita. Lokakuun loppuun mennessä tehdään selvitys, miten metsäkeskuksen toiminnassa voitaisiin hyödyntää tilaaja- tuottajamallia. Toiminnan tehostamisen keinoja selvitettäessä pitää ottaa huomioon, että kaikkien metsänomistajien mahdollisuus saada palveluja turvataan. Jos toimintoja ulkoistetaan, on yrittäjyyden edellytyksistä huolehdittava. Metsäkeskuslakia muutetaan siten, että Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio aloittaa 1.1.2006 toimintansa metsäkeskusten kehittämiskeskuksena. Tapion perustehtäväksi tulee metsäkeskusten yhteistoiminnan kehittäminen ja yhteisten kehittämispalveluiden tuottaminen. Sen lisäksi Tapio tuottaa jatkossakin palveluja koko metsätaloudelle. Lounais-Suomen metsäkeskuksen johtaja Kari Nieminen toteaa, että metsäkeskusten maltillinen kehittäminen on oikea tapa edetä asiassa. Tilaaja- tuottajamallia pohdittaessa pitää selvittää myös sen vaikutus työmääriin. – Kannattaa muistaa, että nykymallilla metsissä on saatu aikaan hyvät tulokset, sanoo Nieminen.

 

Ylös

 
Metsäkeskusten uusi internetpalvelu käyttöön 1.3.2005

Metsäkeskukset ovat uusineet www-sivunsa. Metsäkeskusten uusi, yhteinen internetpalvelu www.metsakeskus.fi otetaan käyttöön 1.3.2005. Samassa yhteydessä julkaistaan myös metsäkeskusten uusi sähköinen metsäsuunnitelma Metsään.net. Uudesta verkkopalvelusta löytyvät muun muassa metsäkeskusten palvelut metsänomistajille ja muille asiakkaille. Lisäksi sivuilta löytyvät uutiskirjepalvelu, yhteystietohaku, sekä metsänomistajia varten kootut tietopaketit esimerkiksi puukaupasta, metsänhoidosta, puuenergiasta, metsänomistajien koulutustilaisuudet ja muut metsätapahtumat ja paljon muuta mielenkiintoista. Surffaa osoitteeseen www.metsakeskus.fi ja tutustu uuteen palveluun.

 

1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10

Ylös

 

Lähes puolet Suomen puusta päätyy energiatuotantoon

Koneellisesti korjattu metsähake tarjoaa uusia ratkaisuja nuorten metsien harvennuksiin.

Melkein puolet Suomessa käytettävästä puusta päätyy lopulta energiantuotantoon, kun mukaan luetaan metsäteollisuuden prosessitähteet. Puu on merkittävä energianlähde Suomessa. Riippuvuutemme öljystä on pienempi, kuin useimmissa teollistuneissa maissa. Puuperäisen energian osuus on vain noin 20 prosenttia pienempi kuin öljyn. Vastaavasti ydinenergian osuus on noin 15 prosenttia pienempi kuin puuenergian. Ulkomaisen puun prosessitähteet ovatkin tuontisähköä merkittävämpi energianlähde. Prosessitähteitä ovat muun muassa sahateollisuuden kuorintatähde ja sahanpuru, sekä selluteollisuuden mustalipeä. Vaikka valtaosa puusta saatavasta energiasta onkin peräisin teollisuuden sivutuotteista, erityisesti metsähakkeen käyttö kasvaa nopeasti. Tavoitteena on kolminkertaistaa metsähakkeen käyttö vuoteen 2010 mennessä. Metsähakkeella tarkoitetaan puunkorjuussa syntyvän hukkapuun lisäksi myös kanto- ja juuripuuta sekä karsimatonta kokopuuta. Kantojen nosto on myös tehokas keino kuusikoitamme vaivaavan juurikäävän torjunnassa. Kokopuukorjuulla voidaan paikata rästiin jääneitä taimikonhoitotöitä. Metsänomistajalle maksetaan metsähakkeen tuotantotukea. Nuoresta kasvatusmetsästä korjatulle hakkeelle voi tukea saada 211 €/ha, jos työ teetetään ulkopuolisella työvoimalla. Tämän lisäksi maksetaan korjuutukea 3,3 €/MWh ja haketustukea 2,1 €/MWh. Kantojen nostosta maksettava tuki määräytyy kasvaneiden puiden määrän mukaan. Kantojen noston KEMERA tuki on 0,44 € runkopuun kuutiometriltä, jos kantojen nostolla torjutaan juurikääpää. Suomalaisten kehittämä ainutlaatuinen teknologia ja koko metsäsektorin tekemä työ ovat mahdollistaneet metsähakkeen tehokkaan hyödyntämisen. Toisin kuin muualla Euroopassa Suomessa metsäteollisuus on ottanut metsähakkeen kehittämisen ja hyödyntämisen veturin roolin.

 

Ylös

 
Alueneuvoja Yrjö Aho eläkkeelle

Länsi-Satakunnan metsänhoitoyhdistyksen pitkäaikainen alueneuvoja Yrjö Aho jäi tehtävästään eläkkeelle 31.01.2005 työkavereiden kesken vietetyn ohjelmallisen päivän saattelemana. Yrjö Aho on kotoisin Alavudelta ja valmistui Evon metsäopistosta vuonna 1966 metsäteknikoksi ja myöhemmin metsätalousinsinööriksi. Hän ehti toimia puoli vuotta Töysän metsänhoitoyhdistyksessä, ennen kuin tuli valituksi Luvian metsänhoitoyhdistykseen metsänhoidon neuvojaksi vuonna 1967 ja myöhemmin tehtävä jatkui toiminnanjohtajana. Luvian metsänhoitoyhdistyksen yhdistyttyä Länsi-Satakunnan metsänhoitoyhdistykseen vuonna 1994, hän jatkoi tehtävässään Luvialla alueneuvojana. Eläkkeellesiirtymisen kunniaksi Yrjö Ahoa lennätettiin muun muassa Porista Luvialle, jolloin hän voi ilmasta katsella lähes 38 vuotta jatkuneen Luvian metsien hoidon tuloksia. Myöhemmin juhlallisuudet jatkuivat Eero Hollménin laavulla Luvian Mikolassa, josta Yrjö Aho ajettiin hevoskyydillä kotiin. Yrjö Aho tunnetaan monen toimen yhdistysmiehenä. Varsinkin urheiluja urheiluseuratoiminta ovat hänen sydäntään lähellä. Hän on myös harrastanut pitkään kansantanssia ja muutaman viime vuoden aikana hän on esiintynyt myös Luvian nuorisoseuran tuottamissa musikaaleissa. Työkaverit muistavat hänet sympaattisena, iloisena ja lämminhenkisenä toiset huomioon ottavana persoonana, jonka seurassa aika ei tule pitkäksi.


Alueneuvoja Yrjö Ahoa saattelemassa eläkkeelle Länsi- Satakunnan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jaakko Klemola ja Eero Hollmén.

 

 

Ylös

 
Muotokuva metsätalousneuvos Eero Kerttulasta

Metsätalousneuvos Eero Kerttulan muotokuva paljastettiin 17.12.2004 Lounais-Suomen metsänhoitoyhdistysten säätiön kokouksen yhteydessä. Mallin mukaisen teoksen on maalannut taiteilija Hannu Nikander Halikosta. Eero Kerttula on toiminut pitkään metsäalan luottamustehtävissä. Hän kuului jo 1960-luvulla Laitilan metsänhoitoyhdistyksen hallitukseen ja toimi sen puheenjohtajana. Hän oli pitkän aikaa Lounais-Suomen metsänhoitoyhdistysten liiton ja metsänhoitoyhdistysten säätiön puheenjohtajana. Hän on ollut Metsäliiton hallintoneuvostossa ja MTK:n metsävaliokunnassa ja myös toiminut metsäteollisuuden kanssa käytyjen hintaneuvottelujen puheenjohtajana. Kerttula on myös kunnallismies ja esimerkillinen maatilansa isäntä Laitilan Leinmäessä.


Metsätalousneuvos Eero Kerttulan mukana muotokuvan paljastustilaisuudessa oli emäntä Raija Kerttula. Airueina toimivat Elisa Hautakangas ja Kari Laiho.

 

 

Ylös

 
Metsätieto kiinnostaa koululaisia

Ala-aseikäiset 7-12 -vuotiaat lapset ovat kiinnostuneita metsistä ja metsätiedon saannista. Metsätieto uppoaa otolliseen maaperään. Suomenselän ja Soinin metsänhoitoyhdistykset käynnistivät viime keväänä Tietoa metsästä -hankkeen, jolla haluttiin lisätä lasten metsätietoutta. Vastaanotto kouluilla on ollut innostunut. Hankkeeseen kuului myös tulosten mittaaminen, eli halusimme tietää, lisääntyikö lasten metsätietous. Metsätalousinsinööriopiskelija (AMK) Mikko Annala teki opinnäytetyönsä aiheesta Ala-asteikäisten näkemykset metsästä ja metsätaloudesta Suomenselän metsänhoitoyhdistyksen alueella. Annala laati kyselylomakkeen, joka postitettiin keväällä 2004 otannalla muutamille kouluille. Kyselylomakkeita postitettiin 269 kpl, palautusprosentti oli 97,7%. Ensiselvityksen perusteella lasten metsätietouden lähtötaso oli hyvä. Tämän kyselyn jälkeen toteutettiin jalkautuminen kouluille. Suomenselän metsänhoitoyhdistyksen alueneuvoja Timo Ala-Kanto kävi kouluilla kertomassa metsäasioista. Koulutus järjestettiin pääsääntöisesti luonnon helmassa eli metsässä. Metsäasioiden lisäksi maastoretkillä käsiteltiin metsäluontoon liittyviä asioita. Lisäksi alueen kaikille koululaisille jaettiin tiedotuslehti Koululaisvänkäri. Koulukäyntien ja tiedotuslehden julkaisun jälkeen syksyllä 2004 Annala postitti uudelleen samalle kohderyhmälle kyselyn selvittääkseen, onko tiedon tasossa tapahtunut muutosta. Palautusprosentti oli edelleen varsin hyvä; 92,9 prosenttia. Kyselyn päätuloksena voidaan pitää lasten metsätietouden lisääntymistä. Koulutuksen jälkeen lapset tiesivät yksityiset ihmiset ja perheet suurimmaksi metsänomistajaryhmäksi.


Ähtärin Otson koulun oppilasryhmä menossa saamaan Tietoa metsästä.

 

 

Ylös

 
Energiamuodot kohtaavat toisensa Pytinki-messuilla

Käytänkö lämmitykseen puuta vai öljyä? Entä sähkö - vai soveltuuko tontilleni maalämpö? Hankalia kysymyksiä varsinkin, kun vaihtoehtoja löytyy useita ja ne ovat kaikki kehittyneet palvelemaan kuluttajia entistä paremmin. Energiamuotojen eri vaihtoehtoihin pyritään saamaan hyviä vastauksia Seinäjoella Pytinki-messujen yhteydessä 1.4.2005 järjestettävässä Energiapaneelissa. Paneeli kokoaa saman pöydän ääreen sähkö-, öljy-, bio- ja maalämpöalan asiantuntijat. Keskustelijat tulevat Energialiitosta, Öljyalan palvelukeskuksesta, Bioenergiayhdistyksestä ja Suomen Lämpöpumppuyhdistyksestä. Paneelin aiheina ovat muun muassa jokaisen energiamuodon hyvät ja huonot puolet, kilpailukyky energiahuollossa, energiamuodon tulevaisuuden hintaskenaariot ja energiasäästön mahdollisuudet.

 

1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10

Ylös