Puuenergia

Pääsivu

Ajankohtaista
Erikoispuu
Kysy metsäasioista!
Metsälait
Metsänhoito
Metsäntutkimus
Metsänuudistaminen
Metsäopetus
Metsäsertifiointi
Metsätapahtumat
Metsäverotus
Metsävisa
Nimitykset
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puuenergia
Puukauppa
Päätoimittajalta
Viranomaistoiminto

Metsäliiton tytäryhtiönä vuonna 1994 aloittanut Biowatti Oy jatkaa itsenäisenä bioenergiayhtiönä Metsäliiton myytyä osuutensa Biowatin toimivalle johdolle.

Biowatti aikoo kehittää Kankaanpään hakelaitoksella edelleen muun muassa puupolttoaineterminaalitoimintoja ja käyttää laitosta hyväksi myös metsäenergian hankinnassa, kertoo aluejohtaja Ari Vastamäki.

Toimivan johdon muodostavat toimitusjohtaja Pekka Laurila sekä aluejohtajat Ari Vastamäki ja Kari Lahti. Laurilan toimipiste on pääkonttorissa Espoossa, Vastamäen aluekonttorissa Raumalla ja Lahden aluekonttorissa Savonlinnassa. Omistajanvaihdos ei tuo muutoksia yhtiön organisaatioon eikä yhteystietoihin. Bioenergian hankinta ja markkinointi jatkuu totuttuun tapaan. Suuri osa raaka-aineesta tulee edelleen Metsäliitto yhtymän kautta, mutta muiden toimittajien osuus tulee kasvamaan selvästi. Viime vuoden metsähaketuotanto oli Biowatilla noin 1,5 miljoonaa megawattituntia. Tavoitteena on kasvattaa sen määrää edelleen 5 miljoonaan megawattituntiin asti vuosikymmenen loppuun mennessä. Kyseisen energiamäärän tuottamiseen tarvitaan hakkuutähdettä, kokopuuta ja kantoja noin 2,5 miljoonaa kiintokuutiota. Kasvutavoitteiden saavuttamiseksi Biowatti hakee uusia yhteistyömuotoja ja kumppaneita metsäenergian hankintaan. Pellettituotanto siirtyi yrityskaupassa pois Biowatilta mutta pelletin raaka-ainetoimittajana Biowatti jatkaa edelleen. Kierrätyspolttoaineet, purut, kuoret ja polttohakkeet ovat edelleen pääosassa Biowatin tuotevalikoimaa.

Tietojärjestelmien luomisessa edetään

Biowatti Oy on tilannut Fifth Element Oy:ltä paikkatieto- ja työnohjausjärjestelmän, jolla voidaan ohjata työtehtäviä Biowatin noin 400 ajoneuvoon ja työkoneeseen. Omien tietojärjestelmien luominen tuli ajankohtaiseksi Metsäliitosta irtautumisen ja ulkopuolisen hankinnan lisääntymisen vuoksi. Fifth Element Oy:n JobDispatcher - tuotteen pohjalta toteutettava ohjausja paikkatietojärjestelmä mahdollistaa keskitetyn optimoinnin työtehtäville ja ajoreiteille. Lisäksi tiedot voidaan välittää suoraan työkoneissa tai henkilöstöllä oleviin mobiililaitteisiin. Mobiililaitteista voidaan antaa palautetietoa työn etenemisestä. Lisäksi järjestelmä mahdollistaa sekä laitteiden että henkilöstön paikantamisen ja näin työt voidaan optimoida kaikissa tilanteissa. Uusi järjestelmä tehostaa merkittävästi toimintaa sekä metsähakkeiden että kokonaislogistiikan puolella. Se mahdollistaa reaaliaikaisen tiedonsiirron polttoainetoimittajan ja käyttäjän välillä.

Biowatti jatkaa itsenäisenä yrityksenä

Lämpöyrittäjyys reippaassa kasvussa

Kemiö vaihtoi öljyn hakkeeseen

Lämpöyrittäjyys vaihtoehto perusmaataloudelle

Paikallista lämpöä Rauman seudulle

Puupelletti – arvovalinta ja taloudellinen vaihtoehto öljylle ja sähkölle

Ylös

Suomessa oli vuoden 2003 lopussa 212 lämpöyrittäjäkohdetta ja niiden määrä oli kasvanut edellisvuodesta 17 prosenttia. Eniten kohteita on länsirannikolla: Etelä-Pohjanmaalla 63 ja Lounais-Suomessa 27. Satakunta on lämpöyrittäjyyden edelläkävijä

Lämpöyrittäjä hankkii polttoaineen ja hoitaa lämmityksen sekä myy lämpöä sopimuskumppanilleen. Toiminta käynnistyi 1990-luvun alussa Satakunnasta. Sen jälkeen toiminta on levinnyt aluksi verkalleen ja myöhemmin kiihtyvällä vauhdilla koko maahan. Toimintaa vauhditetaan pääosin metsäkeskusten vetämissä kehittämisprojekteissa. Etelä- Pohjanmaan Suomen reippain kasvuvauhti onkin metsäkeskuksen voimakkaan panostuksen ansiota. Lämpöyrittäjyyskohteista yli puolet on yksittäisen yrittäjän tai yrittäjäryhmän hoidossa. Alle puolessa yrittäjät ovat järjestäytyneet osuuskunnaksi. Lämmön ostajana on useimmiten kunta, noin neljäsosassa kohteista ostajana on yksityinen yritys. Yleensä lämmön ostaja omistaa lämmöntuotantolaitteet. Lämpöyrittäjät käyttävät puuta 300 000 irtokuutiota, mikä on seitsemän prosenttia kaikesta energiantuotantoon käytetystä metsähakkeesta. Pääosin puu on peräisin lämpöyrittäjien omista metsistä. Lämpöyrittäjyys on yksi harvoista maaseudun kasvualoista. Rahat jäävät kiertämään paikallistalouteen. Samalla myös metsien hoito ja maisema paranevat ja ilmansaasteet vähenevät.

TAPIO NUMMI
SUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ
LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUS

Biowatti jatkaa itsenäisenä yrityksenä

Lämpöyrittäjyys reippaassa kasvussa

Kemiö vaihtoi öljyn hakkeeseen

Lämpöyrittäjyys vaihtoehto perusmaataloudelle

Paikallista lämpöä Rauman seudulle

Puupelletti – arvovalinta ja taloudellinen vaihtoehto öljylle ja sähkölle

Ylös

Kemiössä vihittiin joulukuussa käyttöön uusi hakelämpölaitos. Keskustan tuntumaan valmistui Kemiön Lämmön rakennuttama lämpölaitos, joka tuottaa kaukolämpöä Kemiön keskustan alueelle.

Kemiö vaihtoi öljyn kotimaiseen ja uusiutuvaan hakkeeseen.

Lämpölaitos korvaa vanhan Fortumin omistaman raskasöljylämpökeskuksen, jonka Kemiön Lämpö lunasti itselleen kriisiajan varatehoksi. Kaukolämpöverkostoa laajennettiin samassa yhteydessä kolmisen kilometriä ja sitä on nyt yhteensä vajaa kuusi kilometriä. Lämmitettäviä kiinteistöjä on kunnan omistamassa verkostossa tällä hetkellä 38 ja lisää on tulossa. Kemiön kunnan tekninen johtaja Ralf Saarinen sanoo, että hakelämmitykseen siirtymistä pohdittiin kunnassa jo vuonna 1994, mutta varsinaisen sysäyksen asian etenemiselle antoi öljyn hinnan nousu -90 -luvun lopulla. Kunta päätti osallistui Varsinais- Suomen alueella toimivaan puuenergiaprojektiin, Puulämpöä Varsinais- Suomeen, joka teetti selvityksen hakelämpökeskuksen rakentamisen kannattavuudesta. Selvityksen tulos oli, että kuntaan suositeltiin rakennettavaksi teholtaan kahden megawatin hakelämpölaitos ja sen kylkeen varalle ja huipputehon tarvetta varten saman tehoinen raskasöljykattila. Laitoksen rakentamisen ja verkoston laajennuksen kustannukset olivat yhteensä 2,2 miljoonaa euroa, josta laitosinvestoinnin osuus oli 1,6 miljoonaa euroa. Kunta sai laitosinvestoinnille TE-keskuksen yritysosaston myöntämää tukea 20 prosenttia.. Laitoksen vuosimyyntitavoite on 12 000 MWh kaukolämpöä. Tästä 90 prosenttia on tavoitteena tuottaa puulla ja loput öljyllä. Haketta tarvitaan noin 17 000 irtokuutiometriä (6 800 m3) vuodessa. Lämmön tuottamisesta ja polttoaineen hankinnasta vastaa paikallisten lämpöyrittäjien perustama Kimitoöns Bioenergi Ab, joka tarjouskilpailun jälkeen sai lämmön tuottamisen ja polttoainehuollon hoitaakseen. Yritys työllistää osa-aikaisesti viisi henkilöä. Työt on jaettu osakkaiden kesken siten, että osa vastaa lämmön tuottamisesta ja laitoksen hoidosta ja toiset polttoainehuollosta. Polttoaine hankitaan Kemiön saaren metsistä. Ralf Saarinen sanoo olevansa tyytyväinen hakelämpökeskukseen ja kertoo, että hakkeeseen siirtymisen myötä kaukolämmön hinta asiakkaille laskee 5-10 prosenttia. Muita hakkeeseen siirtymisen hyötyjä ovat vaikutukset paikallistalouteen ja metsien hoitoon sekä ympäristönäkökohdat. Lounais-Suomen metsäkeskuksen Puulämpöä Varsinais-Suomeen - projekti jatkuu vuoden 2005 loppuun. Lisätietoja projektista ja sen palveluista saa projektipäällikkö Jussi Somerpalolta, puh. 040-5253 677 tai www-sivuilta osoitteesta www.metsakeskus.fi/lounais/palvelut/ puulampo/index.htm

JUSSI SOMERPALO
PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ
LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUS

Biowatti jatkaa itsenäisenä yrityksenä

Lämpöyrittäjyys reippaassa kasvussa

Kemiö vaihtoi öljyn hakkeeseen

Lämpöyrittäjyys vaihtoehto perusmaataloudelle

Paikallista lämpöä Rauman seudulle

Puupelletti – arvovalinta ja taloudellinen vaihtoehto öljylle ja sähkölle

Ylös

Evijärveläinen Jouko Pahkakangas laajensi toimintaansa lämpöyrittäjyyteen. Hän solmi Evijärven kunnan kanssa sopimukset kahdesta erillisestä lämmityskohteesta, joiden yhteisteho on 800 kw. Hanke eteni nopeasti vajaassa vuodessa ensimmäisistä neuvotteluista toteutukseen.

Evijärven koulukeskus lämpenee kotimaisella polttoaineella.

Idea lämpöyrittäjyyteen lähti tuttavan solmittua lämpöyrittäjäkuvioita naapurikunnassa. Jouko alkoi miettiä oman kunnan alueen mahdollisia kohteita. Kunnasta löytyikin kaksi hyvää kohdetta, jossa toisessa mukana on kunnan koulukeskus ja kirjasto sekä rivitalo. Öljyä rakennukset olivat kuluttaneet vuositasolla 150 000 litraa, joten kiinteän polttoaineen laitteiston tehoksi valittiin 500 kw. Toinen yrittäjän kohteista löytyi omalta kotikylältä. Lahdenkylän koulu, kunnan rivitalo sekä lähikauppa olivat potentiaalisia lämmön tarvitsijoita. Lämpökeskuksen kokoluokka hieman ylimitoitettiin, 300 kilowattiin mahdollisia myöhempiä liittyjiä varten. Kahden kohteen samanaikainen toteuttaminen alensi investointikustannuksia niin paljon, että molemmat kohteet saatiin taloudellisesti kannattaviksi. Polttoaineena konteissa käytetään tällä hetkellä turvetta, mutta hakkeen käyttö on myös mahdollista.

Metsäkeskuksesta apua hankkeen etenemiselle

Hankkeiden eteenpäinviemiseksi Jouko Pahkakangas otti yhteyttä Etelä- Pohjanmaan metsäkeskuksen energianeuvojaan Juha Viirimäkeen. Viirimäki suoritti kohteiden alustavan suunnittelun ja pyysi laitetoimittajilta tarjoukset. Kustannusten selvittyä pystyttiin jättämään tarjoukset lämmön ostajille, jotka pienien hinnantarkistuksien jälkeen johtivat lämmöntoimitussopimusten allekirjoittamiseen.

Kärsivällisyyttä tarvitaan

Lämpöyrittäjätoiminnan käynnistäminen on kysynyt yrittäjän mukaan pitkämielisyyttä. Sopimusneuvottelut välillä näyttivät ajautuvan karille, mutta peräänantamattomuus tuotti kuitenkin tulosta. Lisäksi varsinainen rakentamisvaihe ja laitteistojen ylösajo tuo mukanaan aina yllätyksiä. – Kärsivällinen pitää olla joka vaiheessa, toteaa tuore lämpöyrittäjä. Pahkakankaan mukaan perusmaatalouden puolelta on tällä hetkellä vaikea löytää järkeviä investointikohteita. Lämpöyrittäjyystoiminta tuo lisätuloa nautakarjatalouden oheen, eikä koko liiketoiminta ole yhden kortin varassa. – Uusia kohteita etsitään koko ajan, mielellään yli 500-kilowattisia, vakuuttaa Jouko Pahkakangas.

TEKSTI JA KUVA: JUHA VIIRIMÄKI
ENERGIANEUVOJA
ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUS

Biowatti jatkaa itsenäisenä yrityksenä

Lämpöyrittäjyys reippaassa kasvussa

Kemiö vaihtoi öljyn hakkeeseen

Lämpöyrittäjyys vaihtoehto perusmaataloudelle

Paikallista lämpöä Rauman seudulle

Puupelletti – arvovalinta ja taloudellinen vaihtoehto öljylle ja sähkölle

Ylös

Euran Honkilahdella kuusi vuotta sitten toimintansa aloittanut Euran Energiapalveluosuuskunta on laajentanut toimintaansa myös naapurikuntaan Lappiin, jonne se rakensi viime keväänä kunnan palvelukeskuksen viereen oman lämpölaitoksen.

Honkilahden ja Lapin hakelämpölaitosten tällä hetkellä lämmittävää yhteensä noin 27 000 kuution pinta-alaa voitaisiin lisätä jopa puolella nykyisestä. Laitosten toimintaan ovat tyytyväisiä Euran Energiapalveluosuuskunnan puuhamiehet toiminnanjohtaja Matti Eskola ja aluevastaava Jorma Nummela.

Puoli vuosisataa metsätöitä tehnyt ja vajaat 40 vuotta Ala-Satakunnan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajana toiminut Jorma Nummela on koko ajan työssään pyrkinyt edistämään kotimaisen energian käyttöä. Omaa taloaankin hän on lämmittänyt jo neljännesvuosisadan puulla ja hakkeella. Hän näki jo vuosikymmeniä sitten metsätöitä tehdessään, kuinka paljon metsiin jäi puuta, jolle kukaan ei laskenut mitään arvoa. Hän alkoi kaavailla, että omille kotikonnuille olisi saatava puuta käyttävä lämpölaitos. – Olen aina ollut sitä mieltä, että Suomessa täytyisi pystyä hyödyntämään metsistä ja myös pelloilta saatava energia mahdollisimman tehokkaasti, jotta voimme esimerkiksi kriisitilanteissa olla omavaraisia energian suhteen, sanoo Nummela. – Muun muassa harvennusta kaipaavista nuorista metsistä saatava ensiharvennuspuu kannattaa käyttää lämmöntuotantoon. Kuitupuun hinta on teollisuudessa laskenut niin alas, että polttaminen antaa sille paremman taloudellisen tuloksen, toteaa Nummela.

Koulukeskuksen mukana myös hakelämmitys

Hakelämpölaitoksen rakentaminen nytkähti Nummelan ajamana eteenpäin, kuin Euran Honkilahteen päätettiin rakentaa puurakenteinen uusi koulu korvaamaan kolmea lakkautettavaa kyläkoulua. Uuden koulukeskuksen lämmitystä hoitamaan perustettiin vuonna 1999 Euran Energiapalveluosuuskunta ja 300 megawatin hakelämpölaitos valmistui samana vuonna. Osuuskunnassa on tällä hetkellä neljä jäsentä. Nummela sai kunnan päättäjät vakuuttumaan siitä, että koulukeskuksen lämmittäminen tulee joka tapauksessa kunnalle edullisemmaksi, kuin öljylämmitys. Kunta omistaa laitteet ja maksaa tuotetusta lämmöstä osuuskunnalle kevyen polttoöljyn hintaan osittain sidotun hinnan tuotettua megawattituntia kohti. Osuuskunta teki kunnan kanssa alussa sopimuksen, jonka mukaan hakelämmityksestä saatava hyöty puolitetaan kunnan ja osuuskunnan kesken, jos kevyen polttoöljyn litrahintahinta nousee yli 1,50 markan. – Tällä hetkellä öljyn hinta on tuohon sopimuksentekohetkeen verrattuna noin kolminkertainen, kertoo Euran energiapalveluosuuskunnan aluevastaavana toimiva Nummela. – Tuottamamme hakelämmön megawattihinta on nyt noin 27 euron paikkeilla ja megawatin tuottamiseen haketta kuluu noin kaksi kuutiota, kertoo Nummela. – Saman energiamäärän tuottaminen öljyllä tulisi maksamaan noin puolet enemmän ja pelletillä noin kolmanneksen enemmän. Hintavertailuun vaikuttaa olennaisesti se, kuinka nopeasti lämpölaitoksen investointikustannukset halutaan kuolettaa, sanoo Nummela. Honkilahden hakelämpölaitos lämmittää tällä hetkellä koulun ja liikuntasalin lisäksi jo kaksi lähistölle rakennettua rivitaloa, yhteensä runsaat 11 000 kuutiota. – Öljyä näiden rakennusten lämmittämiseen kuluisi vuodessa noin 70 000 – 80 000 litraa, sanoo Nummela. – Käytännössä voi todeta, että öljylämmityskuluihin verrattuna, hakelämpölaitoksen rakentamiskulut on kunnalle käytännössä jo maksettu. Öljylämmitykseen verrattuna Euran kunta käyttää tällä hetkellä jo ilmaista energiaa., kertoo Nummela.

Hakelämmityksellä on laajennusmahdollisuudet

Euran Energiapalveluosuuskunnassa toimii käytännössä kolme lämpöyrittäjää, jotka hoitavat lämmitystä vuorokuukausina, arvotussa järjestyksessä. Kaikki lämpöyrittäjät ovat maatalousyrittäjiä ja hoitavat lämpöyrittäjyyttä maatalouden sivuelinkeinoina. Samat yrittäjät pyörittävät sekä Honkilahden että Lapin hakelämpölaitosta. Lapin 500 kilowatin hakelämpölaitos lämmittää tällä hetkellä yhteensä noin 15 000–16 000 kuutiota. Euran Energiapalveluosuuskunnan tekemän selvityksen mukaan muun muassa Pyhäjärviseudulla toimii tällä hetkellä ainakin 50 sellaista kevyttä polttoöljyä käyttävää laitosta, jotka kannattaisi muuttaa lämpiämään hakkeella, tai muulla biopolttoaineella. – Näissä kohteissa poltetaan öljyä noin 1,8 miljoonaa litraa vuodessa. Nykyisillä öljyn hinnoilla rahaa viratta alueen ulkopuolella 630 000 euroa vuodessa, eli kymmenessä vuodessa jo 6,3 miljoonaa euroa. Summalla pystyttäisiin kustantamaan noin 20 työpaikkaa vuodessa, jos siirryttäisiin kotimaisen paikallisen energian käyttöön, kertoo Euran Energiapalveluosuuskunnan toiminnanjohtaja Matti Eskola. – Honkilahti on vireä kyläkeskus, jonne koko ajan rakennetaan uutta ja muuttaa uusia asukkaita, myös uuden koulun houkuttelemana. Hakelämpölaitos voisi lämmittää ainakin kaksinkertainen pinta-alan nykyiseen verrattuna, sanoo Eskola. – Toistaiseksi Euran ja Lapin hakelämpölaitokset ovat kuitenkin vasta niin pieniä, ettei niiden merkitys lämpöyrittäjän kannalta ole vielä kovin suuri. Kysymys on lähinnä periaatteesta ja kotimaisen energian käytön edistämisestä, sanoo Eskola. – Lämpöyrittäjät ovat hankkineet hakkurin, mutta kaikki muut tarvittavat koneet ja kuljetuskalusto oli maatiloilla jo valmiina. Tosin hakkeen Lappiin kuljettamista varten joudutaan hankkimaan isompi peräkärry, kertoo Eskola.

Puuta riittää

Jorma Nummela on alusta lähtien vakuuttanut kaikille niille, jotka ovat epäilleet riittääkö hakelämpölaitokselle puuta, että hän menee siitä takuuseen. – Jos esimerkiksi Lapista menee kerran kymmenessä minuutissa kuitupuukuorma Rauman sellutehtaalle, siitä virrasta riittää muutaman kuorma myös hakelämmitykseen, toteaa Nummela. – Ala-Satakunnan metsänhoitoyhdistys on alusta lähtien mukana Euran Energiapalveluosuuskunnan puunhankinnassa. Metsänomistajat saavat myös valtion tukea 7 euroa kuutiolta energiapuuksi myymästään puusta. Samoin osuuskunta saa haketustukea 1,7 euroa hakekuutiolta, kun se käyttää nuoren metsän kunnostuspuuta, kertoo Nummela. Osuuskunnan pyörittämät Euran ja Lapin hakelämpölaitokset käyttävät vuosittain yhteensä noin tuhat kiintokuutiota puuta, joista syntyy noin 2 500 hakemottia.

LEENA KALLIO

Biowatti jatkaa itsenäisenä yrityksenä

Lämpöyrittäjyys reippaassa kasvussa

Kemiö vaihtoi öljyn hakkeeseen

Lämpöyrittäjyys vaihtoehto perusmaataloudelle

Paikallista lämpöä Rauman seudulle

Puupelletti – arvovalinta ja taloudellinen vaihtoehto öljylle ja sähkölle

Ylös

Tulevaisuudessa kiinteistöjen lämmitysratkaisujen valinnassa korostuvat yhä enemmän polttoaineen hintatason vakaus, ympäristöarvot, käytön vaivattomuus ja luotettavuus. Puupolttoaineista juuri puupelletti vastaa näihin tulevaisuuden haasteisiin.

Puupelletistä on tulossa vakavasti otettava vaihtoehto sekä öljylle, että sähkölle niin omakotitalojen, kuin suurten yrityskiinteistöjenkin lämmityksessä.

Vaikka puupelletti on Suomen polttoainevalikoimassa nuori, ovat kokemukset osoittaneet sen olevan automatisoitavuutensa, käyttömukavuutensa ja toimivan jakelunsa vuoksi todellinen vaihtoehto sekä öljylle, että sähkölle niin omakotitalojen kuin myös suurien yrityskiinteistöjenkin lämmityksessä. Eri lämmitysmuotojen markkinaosuuksia tarkasteltaessa puupelletti on kasvanut tasaisen varmasti: ensimmäiset puupellettilämmitysjärjestelmäthän otettiin käyttöön vasta ensimmäisen puupellettitehtaan perustamisen yhteydessä eli vuonna 1997. Vuonna 2003 sadasta uuden omakotitalon rakentajasta puupellettilämmityksen valitsi jo 2, öljylämmityksen valitsi 8, sähkölämmityksen 50, lämpöpumppulämmityksen 20. Pelletin käytön odotetaankin lähtevän lähivuosina yhä voimakkaampaan kasvuun, sillä pelletin hinta- ja laatukilpailukyky on hyvä muihin lämmitysmuotoihin verrattuna. Käytön kasvu on ollut huomattavaa monissa kehittyneissä bioenergiaan panostavissa maissa kuten Ruotsissa, Tanskassa ja Itävallassa. Ruotsissa yli 30000 pienkiinteistöä lämpiää jo pelletillä. Myös KTM on asettanut puupelletin markkinakasvutavoitteeksi Suomessa vuoteen 2010 mennessä 1.2 terawattituntia, joka vastaa noin 55 000 pientalon lämmityskäyttöä (á 20 MWh/a) vastaavan lisäyksen.

Lämmitysjärjestelmä valittava huolella

Lämmitysjärjestelmän valintaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota niin uudisrakentajan, kuin saneerauskohteenkin omistajan. Uudiskohteessa lämmitysjärjestelmään saattaa hurahtaa jopa kymmenes talon rakennusbudjetista. Ajatusmalli, jossa minimoimaan lämmitysjärjestelmän investointikustannukset, tarkoittaa käytännössä usein korkeampia käyttökustannuksia. Sähkölämmitteisen asunnonomistajan on vaikea vaikuttaa lämmityskustannuksiin, mikäli kyseessä on nk. kuivajärjestelmä. Vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä lämmönlähteineen ja lämmönjakoverkostoineen sen sijaan antaa kiinteistönomistajalle enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa ja jopa muuttaa lämmitystapaa esimerkiksi kattilan saneerauksen yhteydessä.

Pelletin käyttö kasvaa myös Satakunnassa

Puupelletin käyttö kotimaisena, edullisena ja ympäristöystävällisenä polttoaineena lisääntyy hyvää vauhtia myös Satakunnassa. Satakunnassa on jo runsaat parisataa kiinteistöä, jotka lämpiävät puupelletillä- muun muassa omakotitaloja, maatilojen päärakennuksia, teollisuus- ja liikekiinteistöjä ja kasvihuoneita. Tätä suotuisaa kehitystä on omalta osaltaan ollut vauhdittamassa kaksikin aihealueeseen liittyvää EU-osarahoitteista kehittämishanketta. Nyt käynnissä olevassa Bioenergiayrittäjyys Satakunnassa-hanketta ovat toteuttamassa PrizzTech Oy, Lounais- Suomen metsäkeskus ja johtavat pellettilaitevalmistajat sekä runsas parikymmentä LVI -alan yritystä. Yksi hankkeen tärkeimmistä tehtävistä on parantaa puupellettipalvelulämmityspalvelujen tarjontaa Satakunnassa ja Satakunnan lähialueilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että puupellettilämmitystä suunnitteleva, tai sen valitseva kiinteistönomistaja saa asiantuntevan palvelun mahdollisimman läheltä paikalliselta LVI - alan yrittäjältä, on kyse pellettikattilaja poltinmyynnistä, niiden asentamisesta tai huollosta. Puupellettiä tehdään tutuksi ja sen käyttöä edistetään mm. puupelletti- ja hakelämpöpäivien yhteydessä, joita hanke järjestää tulevan huhtikuun alussa kuusi kappaletta eri puolilla Satakuntaa. Lämpöpäivät toteutetaan LVI -yritysten toimitilojen yhteydessä seuraavina ajankohtina

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ
JAAKKO LUNDGREN

Biowatti jatkaa itsenäisenä yrityksenä

Lämpöyrittäjyys reippaassa kasvussa

Kemiö vaihtoi öljyn hakkeeseen

Lämpöyrittäjyys vaihtoehto perusmaataloudelle

Paikallista lämpöä Rauman seudulle

Puupelletti – arvovalinta ja taloudellinen vaihtoehto öljylle ja sähkölle

Ylös