Lusto WWW

Metsänuudistamisessa varmuus ja nopeus ovat valttia

Toimialueet muuttuivat

Vuoden alusta lukien Punkalaitumen kunta on kuulunut Pirkanmaan metsäkeskuksen toimialueeseen. Sen vuoksi metsätaloustarkastajien toimialueissa Satakunnassa on tapahtunut seuraavia muutoksia. Punkalaidun siis jää pois metsätaloustarkastaja Olli Laitisen toimialueesta ja tilalle tulevat Kiikoinen ja Lavia, jotka taas jäävät pois metsätaloustarkastajien Jyrki Vuorenmaan ja Olli Routimon toimialueista. Varsinais-Suomessa Karinaisten kunta on liittynyt Pöytyän kuntaan. Entisen Karinaisten kunnan alue kuuluu edelleen Tarvasjoen- Karinaisten metsänhoitoyhdistykseen ja metsätaloustarkastaja Pertti Haapasen toimialueeseen.

Lisää tukea..

Toimialueet muuttuivat

Metsänuudistamisessa..

Sähköinen asiointi..

Mikä mättää..

Hirvivahingot..

Valtion tukivarat..

Metsänuudistamisessa varmuus ja nopeus ovat valttia

Metsänuudistamisessa käytetään liian keveitä ja kohteelle sopimattomia menetelmiä. Erityisesti soistuneilla mailla ja kuusen viljelyssä tulisi siirtyä käyttämään äestyksen asemasta mätästystä. Luontainen uudistaminen tai kylvö taas eivät sovellu reheville maille.

Metsänomistajat haluavat tehdä metsänuudistamisen mahdollisimman halvalla. Metsälaki on suhteellisen ankara: maanomistajan tulee saada uudistushakkuun jälkeen aikaan kehityskelpoinen taimikko. Kohteelle sopimattoman uudistamismenetelmän valitseminen saattaa tulla hyvin kalliiksi, jos syntynyt taimikko ei täytäkään lain vaatimuksia. Sitä voidaan joutua täydentämään tai pahimmillaan jopa tekemään kaikki työt uudestaan. Ja vaikka taimikon täyttäisikin lain vaatimukset niukin naukin, voi metsikön tuotto jää huonoksi.

Uudistusmenetelmä valitaan kasvupaikan mukaan

Oikein valittu uudistamismenetelmä takaa metsikön parhaan tuoton. Maanmuokkausmenetelmän oikealla valinnalla turvataan täystiheän taimikon syntyminen ja sen alkukehitys. Sillä on vaikutuksensa myös tarvittavan heinäntorjunnan ja taimikonhoidon määrään. Kasvatettava puulaji pitää valita kasvupaikan viljavuuden mukaan. Rehevillä kasvupaikoilla männystä kasvaa huonolaatuinen. Hieskoivun kasvattaminen on suositeltavaa ainoastaan turvemailla. Sielläkin sen taloudellinen tulos jää vaatimattomaksi, kuitupuuvaltaisuuden vuoksi. Karuilla kasvupaikoilla äestys ja männyn luontainen uudistamisen tai kylvö sopivat yhteen. Viljavimmille kasvupaikoille menetelmää ei suositella. Syntyvät pienet taimet eivät pärjäisi kilpailussa heinän kanssa. Rehevillä kohteilla oikea valinta on mätästys ja kuusen istutus.

Uudistamaan heti hakkuun jälkeen

Uudistamisvarmuus ja uudistamisaika vaikuttavat koko kiertoajan taloudelliseen tulokseen. Nopeimmin taimikko saadaan aikaiseksi istuttamalla. Luontaisessa uudistamisessa aikaa menee, hyvien siemenvuosien ajoittumisesta riippuen, useita vuosia kauemmin. Viivästyessään uudistaminen vaikeutuu, koska heinä ja vesakko ennättävä vallata alaa.

NIINA RIISSANEN
YLITARKASTAJA
ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUS

Maaomistajille muistutuskirje

Tänä vuonna metsäkeskukset suuntaavat tarkastustoimintaa vuonna 2000 tehtyjen metsänkäyttöilmoitusten uudistushakkuukuvioille. Jos metsäkeskus ei ole saanut alueelta taimikonperustamisilmoitusta, saa maaomistaja maaliskuussa kirjeen metsäkeskukselta. Kirjeen saaneita metsänomistajia pyydetään ilmoittamaan, jos alue on jäänyt hakkaamatta tai metsänviljelytyöt on alueella tehty. Jos uudistamistyöt ovat vielä tekemättä, on viimeinen hetki toteuttaa ne. Ensi vuonna kyseiset uudistamisalat ovat metsälain vastaisessa tilassa.

Metsänuudistamisessa varmuus ja nopeus ovat valttia

Oikein valittu uudistusmenetelmä takaa metsikön parhaan tuoton.

Sähköinen asiointi liikkeelle lupaavasti

Viime vuonna siirryttiin metsäkeskuksissa sähköiseen asiointiin, kun sähköisiä metsänkäyttöilmoituksia alettiin ottaa vastaan. Ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella alku näyttää lupaavalta.

Kaikista saapuneista metsänkäyttöilmoituksista sähköisiä oli Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella 24 prosenttia ja Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella 19 prosenttia. Joidenkin kuntien alueella lähes kaikki metsänkäyttöilmoitukset tulevat sähköisesti. Metsäkeskus on saanut käyttäjiltä pelkästään positiivista palautetta sähköisestä asioinnista. Moni on kokeiltuaan todennut, ettei vaihtaisi enää vanhaan. Alku menee tietysti aina harjoitellessa, mutta alkuvaikeuksien jälkeen homma toimii hienosti. Eniten vaikeuksia on ollut karttatietojen siirrossa. Metsäkeskukset ovat asettaneet tämän vuoden tavoitteeksi, että metsänkäyttöilmoituksia tulisi enemmän sähköisesti kuin paperilla. Metsäkeskuksissa sähköiset metsänkäyttöilmoitukset helpottavat tarkastusta. Lisäksi tallennustyö jää pois. Sähköisten metsänkäyttöilmoitusten lähettäjät hyötyvät, kun metsänkäyttöilmoitusta ei tarvitse kopioida ja postittaa. Sähköinen asiointi nopeuttaa hakkuun aloittamista. Metsälain mukaan hakkuu voidaan aloittaa neljäntoista vuorokauden kuluttua siitä kun metsänkäyttöilmoitus on saapunut metsäkeskukseen. Sähköiset metsänkäyttöilmoitukset saapuvat metsäkeskukseen heti. Toisinaan tällä on taloudellista merkitystä, kun ei tarvitse hakea poikkeuslupaa hakkuun aloittamiselle ennen määräajan umpeutumista. Tällä hetkellä sähköisiä metsänkäyttöilmoituksia lähettävät lähes kaikki metsänhoitoyhdistykset ja metsäyhtiöistä Tornator sekä UPMKymmene. Tänä vuonna odotetaan Metsäliiton ja Metsähallituksen tulevan mukaan sähköisten metsänkäyttöilmoitusten lähettäjiksi. Myös jotkin kunnat ovat olleet kiinnostuneita sähköisestä asioinnista.

NIINA RIISSANEN
YLITARKASTAJA
ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUS

Metsänuudistamisessa varmuus ja nopeus ovat valttia

Sähköinen asiointi liikkeelle lupaavasti

Mikä mättää nuoren metsän hoidon laadussa?

Metsäkeskuksille esitettävistä nuoren metsän hoidon rahoitushakemuksista oli viime vuonna koko maassa virheellisiä yli kuudennes, todettiin viranomaistoiminnon tekemässä otantatarkastuksessa.

Yhteiskunta antaa tukea metsänhoitoon yksityisille metsänomistajille. Taimikon perustamisen jälkeen on tärkeää huomattavasti ennen ensiharvennusta valita puustosta hyvät yksilöt tuottamaan arvopuuta. Tarvitaan vesakon perkaus varhaistaimikossa ja harvennus myöhemmin. Yhteiskunta on vahvistanut normit, milloin on mahdollista saada tukea nuoren metsän hoitoon. Vaatimuksena tuen saannille on puuston valtapituus alle 14 metriä, runkojen keskiläpimitta 1,3 metrin korkeudelta alle 16 cm, kaadettavia taimia yli 2000 kpl hehtaarilta, tai yli 8 cm:n paksuissa puustoissa 1000 kpl hehtaarilta. Tiedotusta ja koulutusta näistä normeista on ollut saatavissa. Siitä huolimatta virheellisistä kohteista esitetään metsäkeskukselle rahoitushakemuksia edelleen aivan liikaa. Viime vuonna metsäkeskuksen viranomaistoiminnon toteuttama otantatarkastus osoitti virheellisten hakemusten osuudeksi yli kuudenneksen. Metsänomistajien ja heidän asiamiehiensä on syytä harkita hakemuksia tehdessään kohteen sopivuus huolella. Metsätalous on vapaaehtoisesti sertifioitua kaikilta osin. Näin ollen ei pitäisi olla mahdollista edellä mainitun suuruiset virheellisten osuudet. Kohteina esitetään virheellisiä niin Lounais-Suomessa kuin Etelä-Pohjanmaallakin. Ongelmana eivät voi olla liian monimutkaiset vaatimukset. Kaikki rahoituskelpoisuuden edellytykset ovat helposti mitattavissa. Hakemuksiin liittyvät laatuongelmat meidän on saatava yhdessä kuntoon.

TAPANI JUHE
VIRANOMAISPÄÄLLIKKÖ
LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUS

Metsänuudistamisessa varmuus ja nopeus ovat valttia

Mikä mättää nuoren metsän hoidon laadussa?

Perkaus ei ole valtion rahoitukseen oikeuttavaa työtä, vaikka kohde onkin kiireellinen.

Hirvivahingot vähentyivät

Hirvien metsälle aiheuttamista vahingoista maksetaan korvausta Etelä-Pohjanmaan ja Lounais-Suomen metsänomistajille tänä vuonna yhteensä 230 000 euroa. Vahinkoarvioita tehtiin kaikkiaan 123 kohteessa.

Korvaussummat ja tehtyjen arvioiden määrät ovat vuodentakaisista roimasti laskeneet etenkin Varsinais-Suomessa. Aleneva vahinkokehitys jatkui myös Etelä- Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Vahinkoarvioita tehtiin viime vuonna Etelä-Pohjanmaalla 66, Varsinais- Suomessa 27 ja Satakunnassa 30. Hirvien määrän vähentymistä voidaan selkeästi pitää syynä vahinkojen pienenemiseen. Arvioidut vahinkopinta-alat, jotka sisältävät myös keskeneräiset metsitykset, olivat Etelä-Pohjanmaalla 187, Varsinais-Suomessa 160 ja Satakunnassa 76 hehtaaria. Etelä-Pohjanmaalla 24 prosenttia vahinkopintaalasta metsitetään uudelleen, tai täydennysviljellään. Satakunnassa tämä osuus on 21 prosenttia ja Varsinais- Suomessa vain 7 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla hirvivahinkojen korvaussumma on 129 000 euroa (viime vuonna 162 000 €). Suurin korvaussumma on Evijärvellä, 19 000 €. Seuraavaksi eniten vahinkoja oli Jalasjärvellä ja Lappajärvellä.

Lounaisessa Suomessa selvä vähennys vahingoissa

Satakunnan hirvivahingot putosivat viimevuotisesta 60 000 eurosta 48 000 euroon. Tällä vahinkotasolla on Satakunnassa oltu viimeksi 1990-luvun puolivälissä. Yhdessäkään kunnassa korvaussumma ei noussut yli 10 000 euron. Varsinais-Suomessa kokonaiskorvaussumma on laskenut lähes neljännekseen vuodentakaisesta. Se on nyt 52 000 €. Suurimmat vahingot olivat Mynämäellä, 14 000 €. Hirvivahinkoasetuksen mukaan korvausta hakevan metsänomistajan on maksettava 250 euron omavastuu. Kolmen maakunnan yhteenlasketut omavastuut tänä vuonna maksettavista korvauksista ovat yhteensä 28 000 €. Viime vuonna maksamansa arviointikustannukset metsänomistaja saa takaisin alkuvuonna tilitettävässä korvaussummassa. Metsänomistajien maksamat arviointikustannukset olivat neljän maakunnan osalta vuonna 2004 yhteensä 24 000 €. Arviointi maksaa 1 hehtaariin asti 84 € ja 1 hehtaarin ylittävältä osalta lisäksi 40 euroa hehtaarilta sekä 5 hehtaarin ylittävältä osalta lisäksi 20 euroa hehtaarilta.. Järkevä metsästys on johtanut metsänkasvattajan kannalta ilahduttavan suuntaiseen kehitykseen. Nyt olisi pidettävä huoli siitä, että hirvikantaa ei takavuosien tapaan päästetä nousemaan.

JUHANI SOUKAINEN
ESITTELIJÄ, METSÄNHOITAJA
LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUS

Metsänuudistamisessa varmuus ja nopeus ovat valttia

Hirvivahingot vähentyivät

Tällaisia hirven toistuvan syönnin seurauksena vahingoittuneita taimia löytyy länsisuomalaisista metsistä hirvimäärän pienennyttyä vähemmän kuin ennen

Valtion tukivarat tuli käytettyä

Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisia varoja käytettiin viime vuonna koko valtakunnassa 64,5 miljoonaa euroa. Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen osuus oli 8,6 miljoonaa ja Lounais-Suomen metsäkeskuksen 3,1 miljoonaan euroa. Eniten varoja käytettiin nuoren metsän hoitoon.

Soita kunnostusojitettiin Etelä-Pohjanmaalla ja Lounais-Suomessa viime vuonna yhteensä 1,4 miljoonalla eurolla. Ojitusta tehtiin yhteensä runsaalla 17 500 suohehtaarilla. Etelä-Pohjanmaalla kunnostusojituksia tehtiin eniten koko maassa

Tukea nuoren metsän hoitoon myönnettiin Etelä-Pohjanmaan ja Lounais-Suomen metsäkeskusten alueella neljä miljoonaa euroa. Rahamäärällä saatiin hoidetuksi 23 052 hehtaaria nuorta metsää, mikä on reilusti edellisvuosia enemmän. Lähes miljoona euroa käytettiin nuoren metsän hoitokohteilta kerätyn energiapuun korjuuseen ja hakettamiseen. Viime vuonna Etelä-Pohjanmaan ja Lounais-Suomen metsäkeskusten alueella perusparannettiin 212 kilomeriä metsäautoteitä. Uusia teitä rakennettiin 39 kilometriä. Valtion varoja käytettiin metsäteiden parantamiseen ja rakentamiseen miljoona euroa. Etelä-Pohjanmaalla, jossa soita riittää tehtiin kunnostusojitusta 14 264 hehtaarin alalla. Vastaavasti Lounais-Suomessa päästiin 3 254 hehtaariin. Kunnostusojitukseen varoja käytettiin 1,4 miljoonaa euroa. Etelä-Pohjanmaalla tehtiin 1400 hehtaarilla metsänviljelytöitä aikaisempien vuosien myrskytuhojen seurauksena. Niihin käytettiin rahaa 580 000 euroa. Juurikäävän torjunta haukkasi Lounais-Suomen tukivaroista huomattavan osan, yhteensä 295 000 euroa. Juurikääpää voidaan torjua nostamalla kannot, tai käsittelemällä ne harmaaorvakka- tai urealiuoksella. Kantojen nostoa tuettiin ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Kantojen noston rahoitushakemuksia oli vain muutama.

Ympäristötuki sai suuren suosion

Metsätalouden ympäristötuki saavutti suuren suosion. Tukihakemuksia saapui metsäkeskuksiin enemmän kuin niitä pystyttiin rahoittamaan. Lounais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusten alueella ympäristötukea myönnettiin 400 000 euroa 327 hehtaarin alalle. Metsäluonnon ympäristöarvoja hoidettiin myös luonnonhoitohankkeissa 150 000 eurolla. Lisäksi Lounais-Suomen alueella kokeiltiin jo toisena vuonna luonnonarvokauppaa. Metsäkeskus käytti luonnonarvokauppaan 200 000 euroa. Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea käytettiin pienempiä summia myös peltojen metsitykseen, pystykarsintaan, kulotukseen ja metsän terveyslannoitukseen.

NIINA RIISSANEN
YLITARKASTAJA
ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUS

KUVAT
ESA YLISUVANTO

Metsänuudistamisessa varmuus ja nopeus ovat valttia

Valtion tukivarat tuli käytettyä

Etelä-Pohjanmaalla ja Lounais- Suomessa hoidettiin nuorta metsää valtion tukivaroilla viime vuonna ennätyksellisen paljon.