Ajankohtaista
Ajankohtaista
Henkilöjuttu
Maisemanhoito
Metla
Metsähankkeet
Metsäluonto
Metsäneuvonta
Metsänhoito
Metsänhoitoyhdistykset
Metsäojitus
Metsäopetus
Metsätapahtumat
Metsätiet
Metsävisa
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puuenergia
Puukauppa
Puunjalostus
Päätoimittajalta
Suometsät
Viranomaistoiminto
Yhteismetsät
Metsästä on vuosien mittaan omistajalleen paljon iloa, mutta alkutaipaleella moni seikka saattaa tuntua vieraalta ja vaikealta. Metsäkeskukset ovat suunnitelleet metsäasioiden hoitoa aloitteleville Metsään ABC -palvelupaketin, joka auttaa alkuun.
Kaikki Metsään -palvelut on kehitetty testaamalla ajatuksia ja tuotteita metsänomistajilla sekä huomioimalla näin saatu palaute. Uudet palvelut antavat Sinulle entistä paremmat eväät tehdä metsäomaisuuttasi koskevia päätöksiä. Metsään ABC -vihkonen, johon on koottu tärkeimmät neuvot metsäasioihin tutustuvalle metsänomistajalle. Voit tilata maksuttoman vihkosen ottamalla yhteyttä metsäkeskukseen. Metsään ABC -ensineuvonta, jossa yhdessä neuvojamme kanssa kartoitat oman metsäsi tilanteen ja kiireelliset toimenpidetarpeet. Saat opastusta valitsemistasi erityisaiheista ja pääset sujuvasti eteenpäin metsänomaisuutesi hoidossa. Metsään ABC -päivä, jolla voit perehtyä puolessa päivässä metsäomaisuuden hoidon perusteisiin. Metsään ABC -retki, jolla voit perehtyä puolessa päivässä eri metsänhoidon vaiheisiin maastoretkeilyllä. Metsään Peruskurssi, joka on 10 tai 5 luennon ja metsäretkeilyn kokonaisuus. Kurssin avulla perehdyt syvällisemmin metsätalouden perusteisiin. Metsään Peruskurssi, Metsään ABC -päivä ja Metsään -retki ovat ryhmätilaisuuksia, joiden järjestämisestä tiedotetaan erikseen. Metsään-metsäsuunnitelma, joka on metsäammattilaisen ehdotus metsäsi hoidosta ja hakkuista seuraavaksi 10 vuodeksi. Metsäsuunnitelma laaditaan toiveidesi mukaan ja se on paras apuvälineesi metsäomaisuuden hoidossa. Metsään Net -verkkometsäsuunnitelma, jonka avulla voit hyödyntää metsäsuunnitelmaasi sähköisesti. Voit suunnitella töitä, tarkastella ja päivittää metsäsuunnitelmaasi Internet-selaimella sekä lähettää yhteenvetoja sähköpostilla.
SUVI KARJULA
PALVELUNEUVOJA
PIRKANMAAN METSÄKESKUS
Ota yhteyttä, tutustu palveluihimme:
- www.metsakeskus.fi, Metsäneuvoja -osiossa voit tutustua Metsään ABC -palveluihin ja lähettää yhteydenottopyynnön. Metsässä tapahtuu -osiosta löydät ajankohtaiset koulutustilaisuudet.
- Sähköposti metsäneuvojille: asiakaspalvelu@metsakeskus.fi
- Neuvontapuhelin 020 692 555. Metsäneuvojien valtakunnallisesta palvelunumerosta saat ensimmäiset neuvot Sinulle tärkeisiin asioihin ja voit kysyä lisää palveluista. Puhelun hinta 0,03euroa/min + pvm/mpm. Tapaamisiin!
- Metsäkeskuksen neuvojat, www.metsakeskus.fi apunasi.
Metsäkeskusten Metsään -palvelut apunasi
Länsi-Suomen metsissä riittää hakattavaa
Kaavoitus vaikuttaa metsätalouteen
Johtokatujen reuna-alueet hoidettava oikein
Sähkön jakeluongelmista runsaat korvaukset
 |
 |
| Lounais-Suomen ja Pirkanmaan metsäsuunnittelualueet 2006. Etelä-Pohjanmaalla tehdään metsäsuunnittelua useilla kymmenillä alueilla, joista saa lisätietoa metsäkeskuksesta. |
Ensi maastokauden metsäsuunnittelun valmistelut ovat parhaillaan käynnissä. Oheisilla kartoilla olevilla alueilla tehdään maastotöitä, ja näiden alueiden metsänomistajille tarjotaan mahdollisuutta hankkia itselleen tilakohtainen metsäsuunnitelma. Niitä tehdään myös kartan alueiden ulkopuolelta. Metsäsuunnitelma on nyt vähennyskelpoinen verotuksessa kaikille metsänomistajille. Maastotyöt käynnistyvät huhtikuussa ja kestävät joulukuun alkuun. Metsäsuunnittelijat käyvät jokaisella kuviolla arvioimassa puuston määrän, hakkuumahdollisuudet ja hoitotarpeen. Työssä käytetään apuna ilmakuvia ja GPS:ää. Tilakohtainen metsäsuunnitelma on iso apu metsää koskevien päätösten teossa. Siitä selviävät tilan hakkuumahdollisuudet ja tulot. Samoin sieltä löytyvät metsänhoitotöiden tarve ja kiireellisyys sekä niiden kustannukset ja tukimahdollisuudet. Merkittävä etu on myös se, että metsänomistaja pääsee halutessaan suunnittelijan kanssa metsään ja saa suunnittelun kestäessä paljon henkilökohtaista neuvontaa. Lisätietoja metsäsuunnittelusta saat metsäkeskuksista: Etelä-Pohjanmaa, Jarmo Sinko (06) 4163222, Lounais-Suomi, Tapio Nummi 020 7726422, Pirkanmaa, Antti Peltonen 020 7727209 sekä suunnittelualueiden metsänhoitoyhdistyksistä
TAPIO NUMMI
Metsäkeskusten Metsään -palvelut apunasi
Tilaa nyt metsäsuunnitelma
Länsi-Suomen metsissä riittää hakattavaa
Kaavoitus vaikuttaa metsätalouteen
Metsien hoidosta on myös huolehdittava
Metsäkeskukset ovat saaneet valmiiksi seuraavat viisi vuotta maakuntien metsäpolitiikkaa luotsaavat alueelliset metsäohjelmat, kiinteässä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Metsäohjelmissa etsitään tasapainoa metsien taloudelliselle hyödyntämiselle, luonnon monimuotoisuuden ylläpidolle ja sosiaaliselle kestävyydelle. Niissä on asetettu tavoitteet ja toimenpiteet niiden toteuttamiseksi. Eri tavoitteiden vaikutukset on arvioitu, ja negatiivisia vaikutuksia on pyritty rajoittamaan.
Tavoitteena lisätä hakkuiden määriä
Etelä-Pohjanmaan, Lounais-Suomen ja Pirkanmaan metsäkeskusten alueilla on tavoitteena lisätä hakkuiden määrää. Lounais-Suomessa ja Pirkanmaalla tavoite on silti selvästi kasvua pienempi, Etelä-Pohjanmaalla kasvun suuruinen (Taulukko 1).
Ensiharvennusten määriä lisättävä
Harvennushakkuiden määrät hehtaareissa ovat selvästi kasvavat. EteläPohjanmaalla nykytaso on tarkoitus 1,7 -kertaistaa (Taulukko 2). Tavoitteet ovat haasteelliset metsäverotuksen muutoksen luomassa uudessa tilanteessa. Metsäenergian käytölle haetaan reipasta kasvua. Pirkanmaalla tavoite on jopa kaksinkertainen.
Metsänhoidon määriä myös nostettava
Nuoren metsän hoidon määrien tasot on pidettävä korkeina puuston hyvän kehityksen turvaamiseksi. Tavoitteena on nostaa taimikonhoidon määrää noin 1,5-kertaiseksi (Taulukko 3). Suometsien hoito on tärkeää, sillä soilla on runsaat hakkuumahdollisuudet (Etelä-Pohjanmaalla jopa 40 prosenttia hakkuista). Samalla turvataan aikaisemman investoinnin kannattavuus. Metsin hoidon ja käytön kannalta metsätiestön kunnossapito käyttökelpoisena on tärkeää niin puukuljetusten kuin metsänhoitotöiden turvaamisen kannalta. (Taulukko 3)
Vapaaehtoinen suojelu tärkeässä roolissa
Metsien monimuotoisuutta pyritään turvaamaan edistämällä metsänomistajien vapaaehtoista suojelua sekä ottamalla monimuotoisuus huomioon kaikissa metsätaloustoimenpiteissä. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO laajenee 2007. Nyt kokeiluina toteutetut vapaaehtoisen suojelun uudet keinot eli luonnonarvokauppa ja verkostohankkeet laajenevat näin koko maahan. Monimuotoisuuden vaalimisessa korostuvat erityisesti vesiensuojelukysymykset, kun EU:n vesipuitedirektiiviä sovelletaan käytäntöön. Alueellisista metsäohjelmista tehdään yhteenveto helmikuun aikana.
Tietoja käytetään laadittaessa kansallista metsäohjelmaa. Sen on määrä valmistua ensi vuonna.
VEIKKO IITTAINEN
YHTEYSPÄÄLLIKKÖ PIRKANMAAN METSÄKESKUS
Metsäkeskusten Metsään -palvelut apunasi
Länsi-Suomen metsissä riittää hakattavaa
Kaavoitus vaikuttaa metsätalouteen
Vaikka valtaosalla metsistä ei ole mitään kaavamerkintää, on metsänomistajien ja metsätalouden toimijoiden syytä tuntea kaavoitustilanne, kaavamerkinnät ja niiden vaikutukset.
 Mitähän kaava sanoo tämän metsän käsittelystä? |
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaikki kaavoitus tulee tehdä vuorovaikutteisesti ja kaikkien asianosaisten mielipiteitä kuunnellen. Siksi on tärkeää, että metsäorganisaatiot ja maanomistajat ovat aktiivisesti mukana jo kaavojen valmisteluvaiheessa.
Maakuntakaava luo puitteet
Maakuntakaava korvaa vanhan seutukaavan. Niitä laativat maakuntien liitot. Maakuntakaava on valmis Etelä-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla se on ympäristöministeriössä hyväksyttävänä. Työ on käynnissä Satakunnassa. Varsinais-Suomessa Turun seudulla kaava on valmis, muissa seutukunnissa se on työn alla. Maakuntakaava on yleispiirteinen ja se ohjaa kuntatason kaavoitusta. Kaavoituksella ei saa aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Viranomaisten on toiminnassaan edesautettava kaavan toteuttamista. S- ja SL-merkinnällä osoitetaan suojelualueet ja niillä metsälaki ei ole voimassa. Ympäristökeskuksen tehtävänä on hankkia SL-alueet valtiolle. MY-alueella on erityisiä luonnonarvoja. Uutena kaavamerkintänä maakuntakaavassa voidaan käyttää luo-merkintää osoittamaan, että alueella on luonnonarvoja, joita tulisi ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Lisäksi uusi merkintä on viheryhteystarve virkistys- tai suojelualueiden välille. Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla ei ole osoitettu uusia suojelualueita vanhan seutukaavan ja valtakunnallisten suojeluohjelmien lisäksi. Satakunnassa asia on harkinnassa. Maa- ja metsätalousorganisaatiot vastustavat uusia suojelualueita; vapaaehtoinen suojelu riittää. Myös luo-merkinnän tarpeellisuudesta ja sisällöstä keskustellaan. Maakuntien liitot eivät pysty olemaan uusista kaavamerkinnöistä yhteydessä maanomistajiin. Niinpä heidän onkin syytä olla valppaana ja valmiina lausumaan mielipiteensä, kun maakuntakaavaa tullaan esittelemään kuntiin. Metsäteollisuus vastustaa luo-merkintöjä, koska ne saattavat aiheuttaa lisäkustannuksia hakkuiden suunnittelussa. Maa- ja metsätalousministeriö on aktivoitunut kaava-asioissa. Se esittää Kanta-Hämeen maakuntakaavan hylkäämistä ja on kouluttamassa hallinnonalan organisaatioita kaavaasioissa maakunnissa.
Yleiskaavoilla suurin vaikutus
Kuntien laatimat yleiskaavat ohjaavat yleispiirteisesti yhdyskuntarakennetta ja ne saattavat sisältää melko paljon metsäalueita. Yleiskaavaa voi olla joko oikeusvaikutteeton tai oikeusvaikutteinen. Viimeksi mainitussa tilanteessa siihen saattaa sisältyä määräyksiä, jotka edellyttävät maisematyöluvan hakemista maisemaa muuttaviin toimenpiteisiin, esimerkiksi puiden kaatamiseen. Vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin maisematyölupaa ei tarvita. Tulkinnat luvan tarpeesta vaihtelevat ja metsänhoitoyhdistysten ja metsäsuunnittelijoiden onkin hyvä olla kuntaan yhteydessä pelisääntöjen selvittämiseksi. Luvan myöntää kunnan rakennusviranomainen ja se saattaa olla maksullinen. Lupaa haettaessa pitää naapureita kuulla. Lupaan saatetaan asettaa myös rajoittavia ehtoja. Mikäli lupaa ei myönnetä, kunta on korvausvelvollinen aiheutuneesta haitasta.
Asemakaavoissakin metsätalousalueita
Kunnan laatimalla asemakaavalla säädellään yksityiskohtaisesti alueen käyttöä. Taajamissa asemakaavaan sisältyy harvoin metsätalousalueita. On kuitenkin huomattava, että rantakaavat ovat nykyisin asemakaavoja ja niihin saattaa sisältyä metsätalousalueita. Asemakaava-alueella vaaditaan aina maisemaa vähäistä enemmän muuttaviin töihin maisematyölupa. Lisätietoja metsänomistaja saa maakuntien liitoista, kunnista, metsäkeskuksesta ja metsänhoitoyhdistyksistä. Metsäkeskuksista löytyy myös Kaavoitusalueiden metsänkäsittelyjulkaisua, josta saa yksityiskohtaisia ohjeita.
TAPIO NUMMI
SUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUS
Metsäkeskusten Metsään -palvelut apunasi
Länsi-Suomen metsissä riittää hakattavaa
Kaavoitus vaikuttaa metsätalouteen
Alkutalven lumiolosuhteet aiheuttivat sähköverkoille runsaasti vahinkoja ja laajoja ja pitkäaikaisia keskeytyksiä sähkönjakeluun. Myös alkuvuodesta 2006 on ollut samasta syystä aiheutuneita vahinkoja. Lumioloista johtuvien sähkönjakelukeskeytysten määrää voidaan selvitysten perusteella vähentää hoitamalla johtokatujen vierimetsiä oikein. Johtoalueen käyttöoikeus perustuu sähköyhtiöiden ja maanomistajien väliseen sopimukseen. Sähköyhtiö maksaa maanomistajalle korvauksen johtoalueen käytöstä. Johtoalueiden ulkopuolisista puista aiheutuva ongelma ei poistu johtokatujen raivaamisella vaan vaatisi johtokatujen vieressä ja läheisyydessä olevien pitkien ja hoikkien lehtipuiden poistamista. Sähköyhtiöllä on oikeus ja velvollisuus poistaa johtoalueelle ja johdon läheisyyteen taipunut puu, josta voi aiheutua sähköiskunvaaraa metsässä kulkeville ihmisille tai häiriötä sähkönjakelulle. Sähköyhtiöiden metsänomistajien kanssa tehdyt johtoaluesopimukset eivät kuitenkaan kaikissa tapauksissa anna oikeutta ennakoivasti koskea johtoalueen ulkopuolisiin puihin. Luontevinta olisi, jos kyseinen ongelma voitaisiin ottaa huomioon metsänhoitotoimenpiteiden yhteydessä metsänomistajien ja johdonhaltijoiden yhteistyöllä. Näin toimien sähköturvallisuus ja sähkönjakelun luotettavuus parantuisivat eikä metsän kasvulle ja kehittymiselle aiheutuisi merkittävää haittaa.
Metsäkeskusten Metsään -palvelut apunasi
Länsi-Suomen metsissä riittää hakattavaa
Kaavoitus vaikuttaa metsätalouteen
Johtokatujen reuna-alueet hoidettava oikein
Viime vuonna, erityisesti syksyn ja alkutalven aikana yli 12 tuntia kestäneitä sähkönjakelun keskeytyksiä aiheutui lähes 40 000 asiakkaalle. Lyhyemmät keskeytykset koskivat huomattavasti suurempaa asiakasmäärää. Syyskuussa 2003 voimaan tulleen vakiokorvauslainsäädännön perusteella korvauksia maksettiin asiakkaille alustavien selvitysten perusteella yhteensä runsaat 2,1 miljoonaa euroa. Vahinkojen korjaaminen maksoi runsaat 3,5 miljoonaa euroa. Aikaisempina vuosina verkonhaltijat ovat joutuneet maksamaan vakiokorvauksia lähinnä kahden laajan myrskyn, Mielikki (2003) ja Raafael (2004), seurauksena yli 50 000 asiakkaalle yhteensä runsaat 2,2 milj. euroa. Myrskyistä sähköverkoille aiheutuneet aineelliset vahingot olivat tuolloinkin useita miljoonia euroja.
Metsäkeskusten Metsään -palvelut apunasi
Länsi-Suomen metsissä riittää hakattavaa
Kaavoitus vaikuttaa metsätalouteen
Johtokatujen reuna-alueet hoidettava oikein
Sähkön jakeluongelmista runsaat korvaukset
