Metla

Pääsivu

Ajankohtaista
Henkilöjuttu
Maisemanhoito
Metla
Metsähankkeet
Metsäluonto
Metsäneuvonta
Metsänhoito
Metsänhoitoyhdistykset
Metsäojitus
Metsäopetus
Metsätapahtumat
Metsätiet
Metsävisa
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puuenergia
Puukauppa
Puunjalostus
Päätoimittajalta
Suometsät
Viranomaistoiminto
Yhteismetsät

Harvennuspuun osuus hakkuukertymästä kasvaa parissakymmenessä vuuodessa puolella, 45 prosenttiin. Odotettavissa on siis huomattava lisäys normaalitukkia pienempää puuta hakkuissa. Sellu- ja paperiteollisuuden kuitupuun käyttö säilyy pienpuun pääkäyttökohteena. Uusiakin käyttökohteita on tullut, ja lisää on näköpiirissä.

Puuleikkeistä ja suurlastuista valmistettuja rakenne- eli insinööripuutuotteita, joita voidaan tehdä suomalaisesta pienpuusta. Kuva: Henrik Heräjärvi, Metla.

Pikkutukkien teollinen sahaus alkoi Suomessa jo 1970-luvulla. Vuosituhannen vaihteeseen sahattiin kuusen ja männyn terveoksaisia latvatukkeja, jolloin harvennusten pientukit tulivat vasta mukaan. Samalla tuli tunnetuksi pieni ja lyhyt pikkutukki. Pikkutukki on jo yleinen puutavaralaji erityisesti Pohjanmaalla, Lapissa, Varsinais-Suomessa ja KeskiSuomessa. Suuntaus on kohti parasta leimikkovalintaa ja sopivimpia pölkkykokoja lopputuotteiden ja hankinta- ja valmistusteknologian kannalta. Pikkutukkien kantohinta on pienimmillään hieman kuitupuun kantohintaa korkeammalla ja aina selvästi järeän tukin kantohintaa alempana.

Korjuu ja käyttö haasteellistaEnsiharvennuspuun mekaanisen jalostuksen kannattavuutta vaikeuttavat eniten sahauskelpoisten puutavarakertymien pienuus, pölkkyjen ja saheiden pieni koko sekä toisissa harvennuksissa poistuman laadulliset puutteet. Käytön esteinä ovat myös käyttäjien vajavaiset tiedot puuaineen hyvistä ja huonoista ominaisuuksista ja niiden hallinnasta puunjalostuksessa. Tarvittavat lisäinvestoinnit sahaukseen ja kuivaukseen puuttuvat ja epävarmuus pienpuutuotteiden markkinoista on yleistä. Metsäntutkimuslaitos (Metla) ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) ovat tehneet tutkimusta harvennusmännyn hankinnasta ja sahauksesta. Tutkimuksessa tehtiin normaali- ja pikkutukkia aina 10 senttimetrin läpimittaan ja 2,5-4,6 metrin pituuksiin käyttäen ankaria laatuvaatimuksia. Sahapuun kertymä oli kasvupaikasta riippuen ensiharvennuksessa 2-8 kuutiometriä hehtaarilta (6-12 prosenttia kertymästä) ja toisessa harvennuksessa 7-12 kuutiometriä hehtaalilta (11-29 prosenttia kertymästä). Kohtuullinen sahapuun kertymä voidaan saavuttaa keskittämällä hankinta hyvän metsänhoidollisen tason metsiköihin. Tärkeää on sallia niinsanotut lyhyttukit (pituus 2,5-3,4 metriä). Kertymää voidaan lisätä, jos sallitaan pölkyn muotoon liittyviä vikoja. Erityisesti lenkoutta sallimalla kertymä lähes kolminkertaistui. Sekä kertymän että sahauksen kannalta on järkevää keskittyä yhden tai korkeintaan kahden pikkutukkipituuden käyttöön. Harvennuspuun korjuukustannuksia nostavat paitsi pieni hakkuukertymä ja rungon koko myös metsään jäävän puuston runkovaurioiden välttäminen ja sopivan puustopääoman säilyttäminen. Kustannuspaineita tuovat myös pölkkyjen pieni koko, suuri kappalemäärä ja "ylimääräiset" puutavaralajit. Tutkimuksessa harvennusmännyn korjuu oli lyhyet pikkutukit sisältäneessä hakkuussa 10 prosenttia kalliimpaa. Lähikuljetuksessa se oli 20 prosenttia ja kaukokuljetuksessa 9 prosenttia kalliimpaa kuin vain normaalitukkia ja kuitupuuta hankittaessa. Tehdashinta aleni keskimäärin 6 prosenttia lähinnä puutavaran alemman keskihinnan vuoksi, vaikka kokonaiskantorahatulot kasvoivatkin.

Lyhyiden pikkutukkien korjuu nostaa harvennusleimikoissa korjuu- ja kuljetuskustannuksia, mutta lisää olennaisesti sahapuun kertymää ja nostaa kantorahatuloja. Kuva: Tapio Wall, Metla

Pikkutukkien puuaineessa sekä ongelmia että etuja

Harvennuspuut ovat usein voimakkaasti kapenevia, lenkoja ja mutkaisia, jolloin ne myös sisältävät normaalia enemmän kuivauksessa, työstössä ja käytössä tärkeitä teknisiä ominaisuuksia heikentävää lylyä. Poikkeava ominaisuus on myös ytimen ympärillä olevan nuorpuun suurehko osuus, joka ilmenee saheiden kieroutena kuivauksen jälkeen ja tavallista heikompina mekaanisina ominaisuuksina. Sydänpuuta on vastaavasti ehtinyt muodostua vähän. Erityisesti latvapikkutukeissa ja osin myös harvennusten tukeissa on etua terveoksaisuudesta. Oksatonta pintapuuta on vain päätehakkuiden ja myöhempien harvennusten tyvitukeissa. Sisäinen oksaisuuslaatu vaihtelee suuresti sekä leimikoiden välillä että niiden sisällä. Pääsääntöisesti sisäoksien paksuus kasvaa hieman kasvupaikan viljavuuden kohotessa. Pienissä harvennuspuissa oksat ovat pieniä, sillä alimmat tuoreet oksat eivät ole ehtineet järeytyä ja kuivien oksien karsiutuminen on alussa. Kuivia oksia on turvemailla enemmän kuin kivennäismailla.

Käyttökohteita löytyy

Terveoksainen huonekalusahatavara, liimalevyt ja huonekalut ovat olleet tärkein pikkutukkien käyttökohde. Käytännössä nämä tuotemarkkinat ovat nyt kadonneet suomalaisilta sahoilta. Terveoksaisen männyn arvostus on hiipunut huonekalusektorilla ja samanaikaisesti suomalaisen tuotannon kilpailukyky on heikentynyt kasvavan itätarjonnan vuoksi. Pikkutukin sahaajat ovat etsimässä aktiivisesti uusia käyttökohteita korvaamaan menetystä. Terveoksainen mänty ja kuusi soveltuvat hyvin erilaisiin sisustustarkoituksiin, kuten lattioihin (massiivilaudat ja monikerroslevyt, myös koivu) ja sisustuspaneeleihin. Osin niitä voidaan käyttää myös oviin ja ikkunoihin. Pienpuusahatavaran oman jatkojalostuksen merkitys on sahoille suuri, koska sahatavaran markkinahinta on alhainen ja lyhyet sahepituudet ovat yleensä huonosti kysyttyjä. Jotkut yritykset ovat panostaneet höylättyjen ja profiloitujen ja myös pidemmälle jalostettujen tee-se-itse -tuotteiden sekä massiivisten ja sormijatkettujen rakennuspalkkien ja -pilareiden tuotantoon. Pienpuusta valmistettaviksi sopivat myös rakentamisessa tarvittavat määrämittaiset komponentit ja hirsitalojen liimahirret, lujuuslajiteltu sahatavara ja liimapuu. Korjausrakentamisen tuotteet ovat yksi avaintuoteryhmä.

Uusia tuoteinnovaatioita

Pienpuun käytön aluevaltaus 2000luvulla ovat käyttöominaisuuksiltaan parannetut puutuotteet Niitä ovat lämpökäsitelty puu, puristepuu ja mäntyöljykyllästetty puu; pyöreänä tai sahattuna myös piha- ja puutarharakentamiseen. Uusi käyttömahdollisuus olisi myös puulastuista, säleistä ynnä muista osista liimaamalla, puristamalla ja mitallistamalla valmistettavissa rakennepuutuotteissa (insinööripuu). Palkkimaisten tuotteiden valmistus kotimaisesta pienpuusta on todettu Metlan tutkimuksessa mahdolliseksi myös tuoteominaisuuksiltaan. Tuoteryhmän markkinat ovat vielä heikosti kehittyneitä Euroopassa. Energiapuun kysynnän kasvua ei sovi unohtaa. Metlan tutkimusten mukaan pelkän energiapuun korjuu kokopuuna on harvennuksissa kannattavaa, kun kuitupuun kertymä olisi leimikossa alle 20 kuutiometriä hehtaarilta. Sahapuuharvennuksissa kuitupuun korvaaminen energiarangalla tai -kokopuulla johtaa kantorahatappioihin. Koivikoiden harvennuksissa sen sijaan näyttää taloudellisesti lupaavalta yhdistää sahaus ja kaupallinen pilketuotanto; toimintamallin käyttöönotto edellyttää tarkentavia tutkimuksia ja konekehitystä.

Mitä?
Pikkutukki

• Mänty- ja kuusipikkutukkien minimiläpimitta 9-14 cm ja pituus 2,5-4,6 m
• Yleisimmin minimiläpimitta 12-13 cm ja pituus 3,1-4,3 m
• Koivupikkutukkien sahaajia on vain muutamia
• Koivupikkutukkien tyypillinen minimiläpimitta 11 cm
• Koivupikkutukkien tyypillinen määräpituus 2,2, 3,0 tai 3,3 m
• Sahateollisuuden tilastoidusta raaka-aineen käytöstä vuonna 2004 kuitupuuksi ilmoitettua puutavaraa eli pikkutukkia, sahakuitua ja parrua oli:
  • mäntynä 11% (1,4 miljoonaa kuutiometriä)
  • kuusena 5 % (0,8miljoonaa kuutiometriä)
• Terveoksaisia koivupikkutukkeja lienee sahattu huonekaluteollisuuden tarpeisiin kyseisenä vuonna 10 000-30 000 kuutiometriä.
• Tyypillisillä latvaläpimitoilla männyn kantohinnat ovat olleet 18-28 euroa kuutiometriltä ja koivun noin 20 euroa

ERKKI VERKASALO, TAPIO WALL JA HENRIK HERÄJÄRVI
METLA, JOENSUUN YKSIKKÖ

Kuinka parantaa harvennushakkuiden kannattavuutta?

Ylös