Metsäluonto
Ajankohtaista
Henkilöjuttu
Maisemanhoito
Metla
Metsähankkeet
Metsäluonto
Metsäneuvonta
Metsänhoito
Metsänhoitoyhdistykset
Metsäojitus
Metsäopetus
Metsätapahtumat
Metsätiet
Metsävisa
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puuenergia
Puukauppa
Puunjalostus
Päätoimittajalta
Suometsät
Viranomaistoiminto
Yhteismetsät
Talven kuivuus, ravinnevajaus ja lumi kuormittavat sopeutuvaa talvimetsää. Saastekuormaa ei Suomessa onneksi pidetä muun Euroopan tavoin niin vaikeana.
 Tykkylumi uhkaa myös etelän korkeimmilla paikoilla kasvavia metsiä. |
Havupuut sietävät pakkasta pääsääntöisesti sen mukaan mitä kuivemmasta alueesta on kysymys. Talousmetsä kestää talven eri tavoin kuin muualta tuodut puutarhojen puut. Myös kuivuus lisää pakkasen sietoa. Kellastuneita havupuita näkyy soilla. Kylmyyden kestävyys on korkeimmillaan alkutalvesta marraskuusta johtuen neulasten elinkyvystä. Luonto sopeutuu talvien vaihteluihin. Kovimpien talvien aikaan sopeutuminen on suurinta. Etelä-Suomen kuusi kärsii talvivaurioista pienemmissä pakkasissa kuin kuusi Pohjois-Suomessa.
  Eläinten jättämiä jälkiä Lauhavuoren kansallispuistossa. |
Metsän eläimet liikkeellä
Metsän eläimistö sopeutuu myös. Matelijat, siilit ja linnustosta osa katoaa talvehtimaan. Useiden petoeläinten ja muun muassa sorkkaeläinten havaitseminen talvisessa metsässä sen sijaan helpottuu. Talvella sorkan nakse ja naksahdus kajahtaa hyvin talvimetsässä. Monet metsälinnut, erityisesti kanalinnut hakeutuvat helpon ruuan ja hangelle siementävien puiden lähettyville. Metsästys on helppoa. Susia, ilveksiä ja näiden riistaa, jäniksiä, metsähiiriä on helppo seurata jälkien perässä. Luontokartoituksen ammattiopettaja, Kauhajoen puolella Lauhavuoren luonnonsuojelualueella asusteleva Keijo Seppälä sanoo törmänneensä alueella niin ilvekseen kuin kettuunkin. Suden jälkiinkin saattaa törmätä, vaikka susi mieluummin elää alempana, merenpintaa lähempänä sijaitsevilla metsävyöhykkeillä. Sorkkaeläimistä alueella näkyy niin hirviä, valkohäntäpeuroja kuin metsäkauriitakin. Talvisaikaan sorkan napse ja naksahdus ovat kuulohavaintoina usein ensimmäisiä, hän kertoo. Metsälinnuista Luston levikkialueelta löytyvät keskivertometsästä yleensä metsot, teeret ja pyytkin, osalla aluetta riekkokin. Isoista metsälinnuista olen Kauhajoen-Isojoen-Honkajoen metsäalueella törmännyt kotkaan, kanahaukkaan ja viirupöllöönkin. Korppi on yleinen. Mäyrä saattaa ilmaantua joskus metsähangelle luolastaan ihmettelemään, sama pätee supikoiraan. Metsässä liikkujan mukana olevan koiran sekoilu ja lumipenkan villi kaivaminen ei aina tarkoita metsähiiren perässä olemista.
Kevättalvella talvisiementäjäpuut aloittavat elämän
Talvi on normaalisti kylmä ja kuiva. Kypsä siemen kestää talvea parhaiten. Kun talvihangelle alkaa ilmaantua siemeniä, on se merkki kevään tulosta. Olosuhteet itämiselle ja taimien kasvulle ovat keväällä suotuisammat kuin syksyllä. Keväällä on kosteutta, lämpöä ja valoa paremmin kuin syksyllä. Syksyisin talventulo usein keskeyttää taimien kasvun alkuunsa. Kun kasvu pysähtyy kesken, eikä taimi ehdi talveentua, saattaa se talven aikana kuolla. Hangelle karisseet siemenet leviävät tehokkaasti tuulen ja kevään lumensulamisvesien mukana. Puista ja pensaista siementävät talvella hangille siemeniään paitsi kuusi ja mänty myös monet lehtipuulajit kuten eräät lepät, raita ja pihlaja. Siemenet ovat monille metsälinnuille miltei ainut ravinto. Kuusen siemenet kypsyvät jo kukkimiskesän syksyllä, ja ne karisevat seuraavana kevättalvena. Yhdessä kävyssä on 100-200 siementä. Siemensato vaihtelee suuresti: hyvänä siemenvuonna voi hangella olla satoja kuusen siemeniä jokaisella neliömetrillä, huonona vuotena tuskin mitään. Männyn siementen valmistuminen on hitaampi tapahtuma: siemenet kypsyvät vasta kukintakesää seuraavana kesänä, ja siemenet karisevat sitä seuraavana keväänä (usein hangelle) lähes kahden vuoden kuluttua kukinnasta Monet aidot talvisiementäjät, talventörröttäjät, karistavat siemenensä lumelle. Ruohovartisia talvisiementäjiä lienee meillä lähes parisataa lajia. Myös muutamat varpumaiset lajit talvisiementävät.
TEKSTI JA KUVAT
AIMO MIINALAINEN
Lähteenä käytetty mm. Oulun yliopiston www.oulu.fi/northnature/ ja Metlan asiakaslehtiä. Havas & Sulkava; Suomen luonnon talvi. Kirjayhtymä 1987.
Talven metsäluonto elää
