Metsänhoito
Ajankohtaista
Henkilöjuttu
Maisemanhoito
Metla
Metsähankkeet
Metsäluonto
Metsäneuvonta
Metsänhoito
Metsänhoitoyhdistykset
Metsäojitus
Metsäopetus
Metsätapahtumat
Metsätiet
Metsävisa
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puuenergia
Puukauppa
Puunjalostus
Päätoimittajalta
Suometsät
Viranomaistoiminto
Yhteismetsät
Neljän viime vuoden aikana mitattiin Lounais-Suomessa liki 4 000 hehtaaria 35 -vuotiaita taimikoita varsin tarkalla menetelmällä. Uudistamisen onnistumisessa oli suurta vaihtelua puulajien ja uudistamismenetelmien välillä.
 Metsätalousinsinööri Eero-Antti Lonka mittaat taimien lukumäärää. |
Hyvän metsänhoidon tavoitteen täyttäviä taimikoista oli vajaa puolet ja hälyttävän harvapuustoisia noin neljännes. Tuloksista saadaan hyvät eväät metsänuudistamisen laadun parantamiseen. Ponnistus oli metsänhoitoyhdistysten, metsäkeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteinen.
Näennäisen halpa käy kalliiksi
Kasvupaikalle sopiva, taloudellisesti arvokasta lajia oleva täystiheä puusto tuottaa omistajalle parhaan tilin ja tuoton. Puulajisuhteet ja puuston tiheys säädellään metsikköä uudistettaessa ja taimikon varhaishoitovaiheissa. Uudistusalalle on saatava taloudellisesti arvokaan puulajin taimia mahdollisimman pian uudistushakkuun jälkeen. Taimia tulee olla riittävä määrä tasaisesti koko uudistusalalle jakautuneena ja niiden tulee olla myös kasvupaikalle sopivia. Tähän kannattaa uhrata myös taloudellisia panoksia. Näennäisen halpa, kevyin menetelmin toteutettu uudistaminen tulee useimmiten viime kädessä monin kerroin kalliimmaksi.
Maanmuokkaus onnistumisen edellyty
Maata muokkaamatta saadaan kunnollinen taimikko aikaan vain erittäin harvoissa tapauksissa. Tämä on riittävän monta kertaa nähty. Menetelmä on valittava kohteen mukaan, eikä sen mukaan, mikä kone sattuu olemaan lähettyvillä ja edullisimmin saatavilla. Maanmuokkauksessa säästäminen tulee hyvin kalliiksi. Niinpä metsänomistajan tulee vaatia kullekin uudistusalalle parhaan tuloksen tuottava maanmuokkausmenetelmä. Taloudellisista ja vesiensuojelusyistä liian raskasta ja liikaa kivennäismaata paljastavaa muokkausta ei tule tehdä. Siitä on kuitenkin huolehdittava etenkin mätästyksessä ja laikutuksessa, että hyviä viljelykohtia syntyy riittävästi. Muutoin ei viljelytiheyttä saada riittävän suureksi. Etenkin mätästyksessä ja laikutuksessa on huolehdittava siitä, että hyviä viljelykohtia syntyy riittävästi. Muutoinhan ei viljelytiheyttä saada riittävän suureksi.
Riittävä viljelytiheys välttämätöntä
Yksi suurimmista ongelmista näyttää olevan se, taimia ei istuteta riittävää määrää. Kaikki taimet eivät säily hengissä. Siksi on tärkeää, että taimia istutetaan vähintään tavoitteen mukainen määrä, mieluummin jopa enemmän. Käytännössä näyttää kuitenkin olevan niin, että taimia istutetaan yleisesti selvästi tavoiteltua määrää vähemmän. Luonnontaimien tuoma täydennys ei riitä korvaamaan istutustaimien eri syistä tapahtuvaa kuolemista. Yleensä luonnontaimet ovat aivan jotain muuta kuin kasvupaikalle tavoiteltavat, taloudellisesti tuottavien puulajien taimet. Taimikon täydentäjien sijasta niistä tuleekin usein taimikon perkausurakka.
Männystä kuuseen ja luontaisesta viljelyyn
Männyn osuus metsien uudistamisessa on jo alenemassa, mutta näidenkin mittausten tulosten perusteella kuusen istutuksen osuuden lisääminen on muun muassa kasvupaikkojen rehevyyden vuoksi perusteltua. Männyn uudistamismenetelmissä siirtyminen luontaisesta uudistamisesta kylvöön ja kylvöstä istutukseen parantaisi männyn uudistamistuloksia. Uudistusaloja on tarkkailtava vuosittain muutaman vuoden ajan, jotta mahdolliset tuhoista tai muista syistä johtuvat täydentämistarpeet sekä taimikon varhaishoitotarpeet havaitaan heti. Toimenpiteet saadaan tehtyä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa eli silloin, kun ne ovat tehokkaimmillaan ja edullisimmillaan. Mittausten tulosten mukaan merkittävällä osalla taimikoista on selkeää täydentämistarvetta. Mittaajien tekemät hoitoehdotukset osoittavat myös, että suurella osalla taimikoista on varhaishoidon tarve jo kohta viiden vuoden kuluttua uudistamisesta.
HANNU HEIKKILÄ
METSÄNHOITOPÄÄLLIKKÖ LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUS
Metsien uudistamisessa on vielä parannettavaa
Lounais-Suomen metsäkeskus kokosi toimialueensa metsäammattilaiset Huittisiin perinteiseen talvikoulutuspäivään helmikuun ensimmäisenä päivänä. Kutsua oli noudattanut 150 toimihenkilöä eri organisaatioista, pääosin metsäkeskuksesta, metsänhoitoyhdistyksistä ja puunostajista. MMT Timo Saksan (METLA) tutkimuksen mukaan Lounais-Suomessa istutetaan metsänuudistamisaloille vähemmän taimia, kuin metsänhoitosuosituksissa esitetään.
Timo Saksan johtamassa seurantatutkimuksessa on maastoinventoinneilla selvitetty kolme vuotta vanhojen istutusten, neljä vuotta vanhojen kylvöjen ja viisi vuotta vanhojen luontaisten uudistamisten hehtaarikohtaiset taimimäärät. Tutkimus tehtiin metsänhoitoyhdistyksittäin, joten sillä saatiin selville myös eroja metsänhoitoyhdistysten välillä.
Istutustaimien tiheys kolmen kasvukauden jälkeen oli eri uudistamisketjuilla keskimäärin vain 1 3001 500 tainta hehtaarilla. Se on liian vähän. Suurin syy on se, että jo alun alkaen on taimia istutettu suosituksia vähemmän.
MMM Nuutti Kiljunen metsäntutkimuslaitokselta selvitti taimikon varhaishoidon tarvetta ja toteuttamiskeinoja. Pintakasvillisuuden määrä lisääntyy tuoreilla uudistusaloilla ensimmäisinä vuosina tuplaantuen aina vuosi vuodelta. Siksi onkin hyvin tärkeää tehdä metsänviljely mahdollisimman nopeasti hakkuun jälkeen. Myös vesakon perkauksessa nopeus on valttia.
Kiljusen mukaan tarpeellisen vesakonperkauksen lykkääminen kahdella vuodella lisää työmenekkiä 10-40 prosenttia, ja lisäksi odotteluajassa tuhoutuu paljon havupuun taimia vesakon puristukseen.
Apulaisosastopäällikkö Pentti Lähteenoja selvitti kestävän metsätalouden rahoituslain (KEMERA) säädösten muutoksen sisältöä ja aikataulua. Tavoitteena on, että laki olisi voimassa vuoden 2007 alussa. Lähteenoja kertoi, että lain muutoksen tavoitteena on säädösten ja toiminnan selkiyttäminen ja vaikuttavuuden lisääminen. Työlajeista jää näillä näkymin pois pellonmetsitys, pystykarsinta ja kantojen nosto. Nuoren metsän hoidossa rahoitusta suunnataan taimikonhoitoihin ja kakkoskehitysluokassa lasketaan pituusrajaa kaksi metriä. Lisäksi kuultiin vielä asiaa viranomaistarkastuksista, alueellisesta metsäohjelmasta, Metsään neuvontahankkeesta ja sertifiointitarkastusten tuloksista. Näitä selvittivät metsäkeskuksen omat toimihenkilöt.
TIMO VIINAMÄKI
Metsien uudistamisessa on vielä parannettavaa
Lounais-Suomen metsäammattilaisilla talvikoulutuspäivä
