Metsäopetus
Ajankohtaista
Henkilöjuttu
Maisemanhoito
Metla
Metsähankkeet
Metsäluonto
Metsäneuvonta
Metsänhoito
Metsänhoitoyhdistykset
Metsäojitus
Metsäopetus
Metsätapahtumat
Metsätiet
Metsävisa
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puuenergia
Puukauppa
Puunjalostus
Päätoimittajalta
Suometsät
Viranomaistoiminto
Yhteismetsät
Jos tuskaillaan muutamissa opistoissa valmistuneiden työllistymisen kanssa, Porin Metsäopiston metsäkoneenkuljettajan linjalta valmistuvat pääsevät lähes kaikki ammattia vastaavaan työhön. Edellytysten pitäisi vielä parantua nykyisestään, kun kolmen johtavan harvesterivalmistajan simulaattorit otettiin käyttöön.
Alalla on hyvät näkymät. Tarve on 500 uutta kuljettajaa vuosittain, opiston toimialajohtaja Juha-Pekka Koivusalo tietää. Nykyisellä koulutuksella pystytään täyttämään vain puolet tarpeesta, ja Kullaalla opissa tänään on 120 henkeä. Koko valtakunnassa koulutuksessa on noin 1 000 tulevaa kuljettajaa, joista vuosittain valmistuu 250-300. Opetusneuvos Jouni Suoheimo Opetushallituksesta sanoo, että viimeinen aloittanut ryhmä on ennätyksellisen suuri, 410 henkeä. Se astuu työmarkkinoille kolmen vuoden kuluttua. Suoheimo ihmettelee, että opiskelijoista on edelleen jonkinasteinen pula. Koulutus kuitenkin on kalleita koulutusta, sillä kuljettajaa kohti vuodessa kustannukset ovat noin 22 000 euroa. Alan imago nousee koko ajan.Tämä on niin tärkeä ala Suomelle, että siihen todella panostetaan. Ja jos ajatellaan maaseudun elinkeinoja, se on elinkeinoista se, joka elää omillaan eikä tarvitse yhteiskunnan tukea, hän jatkaa. Kullaalla on laskettu, että valmistuneista 60 prosenttia on päässyt valmistuttuaan heti vakituiseen työsuhteeseen ja 25-30 prosenttia määräaikaiseen. Se on melkoinen harvinaisuus, Juha-Pekka Koivusalo tähdentää.
Kolmen vahvan merkin keskittymä
Opiston simulaattoristudiossa on nyt kolmen johtavan, John Deeren, Pons
sen ja Valmetin simulaattorit, jotka vihittiin käyttöön
keskiviikkona. Valmetia valmistavan Komatsu Forest Oy:n toimitusjohtaja
Jari Alahuhtala sanoo, että he tulevat ostamaan Kullaalta koulutusta
kuten usealta muultakin metsäoppilaitokselta. Kullaa soveltuu myös
liiketoimintaa edistävien esittelytilaisuuksien pitopaikaksi. Yhtiöllä
on Valmetin simulaattoreita maailmalla vastaavassa käytössä
35 kappaletta, josta kahdeksan Suomessa. Simulaattorit Kullaalla edustavat
alan tuoreinta kehitystyötä. Yhtiö hakee tulevaisuuden
markkinoita etenkin idästä. Komatsu-Forest Oy kouluttaa noin
sataa venäläistä kuljettajaa ja mekaanikkoa Suomessa vuosittain,
lähinnä Valtimossa. Alahuhtala näkee, että Kullaa
soveltuisi sekin hyvin venäläisten koulutuspaikaksi, kunhan
kielikysymykset saadaan hoidettua. Valtimossa on venäjää
taitavia opettajia. Yhtiö käyttää oppilaitoksia myös
koneyrittäjien tietojen päivitykseen ja uusien ostajien koulutukseen.
Alahuhtala muistuttaa, että harvesteri ylipäätään
on selvästi pisimmälle viety tekninen siviilikäytössä
oleva laite Suomessa ja simulaattoreista vain lentokonesimulaattori menee
teknisesti pidemmälle. Karkeasti laskettuna yhden harvesterin hinnalla
saa kolme simulaattoria. Harvesterien hinnat alkavat noin 300000 eurosta
ja tarvittava kuormauskone 200000 eurosta ylöspäin. Simulaattorin
etuna on, etteivät opiskelijat vahingoita kalliita metsäkoneita
käyttöharjoittelun ensimetreillä, vaan virheitä voi
tehdä luonnollisen kaltaisissa olosuhteissa ilman taloudellisia tappiota.
Maailmalla on noin 30000 harvesteria ja kasauskonetta, Suomessa noin 1400
harvesteria ja 1600 kasauskonetta. Kullaalla edustettuina olevat merkit
kulkevat kehityksen kärjessä. Kilpailemme lähinnä
keskenämme sekä paikallisten pienvalmistajien kanssa, Alahuhtala
luotaa maailmanmarkkinoita.
JUKKA SILVAST
Metsäopisto sai Kullaalle huippulaitteet
Mikä on jokamiehenoikeus? Mistä tietää puun iän? Mikä on relaskooppi? Näihin ja moniin muihinkin kysymyksiin saatiin vastaus koululaisille järjestetyn metsäpäivän aikana Koivuniemen Herrassa Merikarvialla.
Kouluilla järjestettyjen metsäpäivien kautta on syntynyt kysyntää leirikouluille. Metsäkeskus vastasi huutoon kehittämällä matkailuyrittäjien kanssa koululaisen Metsäavaimen. Se tarjoaa metsäopetusta ja löytöretken metsän siimekseen samassa repussa. Reppua testasi aikamoinen joukko nuoria Koivuniemen Herran mailla koulutussunnittelija Matti Karin opastuksella. Metsäavainen tarkoituksena on, että oppilaat pääsevät itse tekemään ja kokeilemaan mahdollisimman paljon. Koeryhmäksi oli kutsuttu YlikyläAhlströmin koulun kuudesluokkalaiset opettajansa Timo Lindgrenin kera. Metsäavaimen mysteereitä toteuttavat Koivuniemen Herran lisäksi myös Ali-Ketolan tila Kokemäellä ja Jannen Safarit Ky Kullaalla.
Havainnollista opetusta
Koulutussuunnittelija Matti Karin mielestä metsäretki sopii hyvin yhdeksi osaksi opetusta.
Koulussa opetellaan kasveja sekä tutustutaan ekosysteemiin teorian kannalta, kun taas metsässä näkee opitut asiat oikeasti. Suomalaisten pitkä metsäkulttuuri näkyy siinä, että metsään on helppo mennä. Lisäksi kaikkiin kouluaineisiin löytää varmasti oman metsäsovelluksen. Luonnolla on myös rentouttava vaikutus. Kari paljasti, että vaikka hän työskenteleekin metsäalalla, opetus luokassa jännittää enemmän kuin opetus luonnossa. Päivä vierähtää nopeasti, kun retkeilyä ja opetusta sekoitetaan sopivassa suhteessa. Oppiminen ei hidastu, jos samalla on kivaa, eikä opetuksen tarvitse välttämättä perustua tiettyjen faktatietojen omaksumiseen.
Yhden vesipullon varassa tehty retki helpottaa veden merkityksen opettamista aika konkreettisesti. Karin mukaan metsäopetuksen haasteena on suuri ryhmäkoko, mutta toisaalta opetustuokioiden pituutta on helpompi säädellä.
Luontoa ei opita televisiosta eikä vitriinistä.
Opettaja Timo Lindgren pohti "metsäpakettia" opettamisen kannalta.
Työtapa on oikea. Biologian opetuksen pitäisi tapahtua suurelta osalta luonnossa. Varis on erilainen vitriinissä kuin luonnossa. Aivan sama asia kuin yrittäisi opetella mäkihyppyä telkkarista.
Lapsesta voi tuntua retken jälkeen esimerkiksi että oli nälkä, jano, vilu, pelotti mutta toisaalta retkestä voi jäädä myös miellyttävän leppoisa kuva. Lindgren tuumi, että pitemmällä tähtäimellä rutiinit tappavat lasten motivaatiota. Siksi tälläisen retken elämyksellistä arvoa on vaikea määrittää. Hyvin suunniteltu metsäretki poikii omaehtoisia luontokokemuksia ja näin oppiminen voi olla huomattavasti suurempaa mitä ajatellaan.
Varsinainen opittu asia on melko pieni yhden päivän aikana, ollaanpa sitten koulussa, kotona tai metsässä.
Luonto voittaa Särkänniemen
Metsä on keskeinen aihe kuudennen luokan opetussuunnitelmissa ja päivän tehtävät sopivat hyvin aiheeseen, Lindgren sanoi. Hänen mielestään tärkeää oli joustaminen; aikataulu ei ollut liian tiukka.
Lasten mielestä parasta oli oman ruuan kokkaaminen. Vasta valmistunut leirialue nuotiopaikkoineen oli lähes valmis ja koululaiset nauttivat tekemisestä.
Toivoisin, että mahdollisimman moni koulu ottaisi siitä hyödyn irti. Metsäpäivä sopii koulun imagoon huomattavasti paremmin kuin Särkänniemen matka, Lindgrén sanoi. Tunnelmia kysyttäessä monet tytöt kertoivat, että heille oli uutta jotkut kohdat jokamiehen oikeuksissa. Joku yllättyi siitä, ettei hevosella saa ratsastaa joka paikassa. Eräs poika puolestaan kertoi jo partioleirillä opetelleensa relaskoopin käyttöä.
Uusia teemoja suunnitteilla
Sirkkis Koivuniemi toimi retken emäntänä ja miehensä Markun kanssa he olivat tehneet ison työn ennakkojärjestelyjen parissa.
Tämä on hyödyllistä tekemällä oppimista ja ohjelma on suunniteltu viides-kuudesluokkalaisille. Se näytti myös sovelutuvan hyvin tämän ikäiselle porukalle; tunnelmassa oli mukana suorastaan humua.
Uskon, että varsinainen koko "mehtäpäivä" on tehopakkaus luontojaksoksi kouluille. Koivuniemen rouva sanoo, että koepäivänä käytössä oli pika-ohjelma ja -versio, mutta se todisti heille sen, mitä he ounastelivatkin: tekeminen on tärkeää ja parhaiten se toimii pienissä ryhmissä.
Leirikoulussa voi helposti toteuttaa myös muita maatilamatkailun opintoaiheitai. Metsän oppimispolku on Metsäkeskuksen hanke, jonka tarkoituksena on antaa ulkopuolista apua koulujen metsäopetukseen. Projektissa on mukana suuri joukko metsäalan toimijoita. Metsäavain-ohjelma hyödyntää Opetushallituksen ja Suomen Metsäyhdistyksen Metsän oppimispolku-mallia. Rahoitus tulee osaksi Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta ja Lounais-Suomen metsäkeskus koordinoi hanketta.
SEIJA VÄRE
Metsäopisto sai Kullaalle huippulaitteet
Metsäavain evästää koululaisia vihreän kullan vaalimiseen
