Näkökulma
Ajankohtaista
Henkilöjuttu
Maisemanhoito
Metla
Metsähankkeet
Metsäluonto
Metsäneuvonta
Metsänhoito
Metsänhoitoyhdistykset
Metsäojitus
Metsäopetus
Metsätapahtumat
Metsätiet
Metsävisa
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puuenergia
Puukauppa
Puunjalostus
Päätoimittajalta
Suometsät
Viranomaistoiminto
Yhteismetsät
 |
SAKARI ÄNGESLEVÄ OSASTOPÄÄLLIKKÖ ETELÄ-POHJANMAAN |
Lämpöyrittäjyys tulee Etelä-Pohjanmaalta, sanoi Pohjois-Karjalan mies Ähtärissä joku vuosi sitten järjestetyssä lämpöyrittäjyysseminaarissa. Me pohjalaiset totesimme omissa porukoissa, että näinhän se taitaa olla. Kunnallisia kaukolämpöverkkoja oli jo vuosia silloin lämmitetty hakkeella ja turpeella, mutta yrittäjävetoinen toiminta oli vielä uutta. Ehkä Peräseinäjoella oli päästy toiminnassa jo hyvään alkuun, mutta muualla vielä enimmäkseen mietittiin mahdollisuuksia. Tänä päivänä on toisin, maakunnassa toimii jo lähes 80 yrittäjä- tai osuuskuntamallilla toimivaa lämpöyrittäjää. Kunnallisten rakennusten lisäksi toiminta on nopeasti laajentunut myös teollisuushallien lämmitykseen. Myös kaukolämpöverkkoja lämpökeskuksineen on rakennettu eräiden kuntien asuntoalueille. Esimerkiksi Kuortaneen keskustan liepeillä lämmitetään lähes sataa taloa tai rivitalohuoneistoa osuuskunnan kaukolämmöllä polttoaineena hake. Ripeä kehitys lämpöyrittäjyyden yleistymisessä ei ole tapahtunut suinkaan itsestään, vaan on tarvittu hankkeita ja ripeitä ennakkoluulottomia hankevetäjiä asian eteenpäin viemiseen. Viimekädessä tietysti yrittäjät ovat tehneet ideoista ja suunnitelmista totta. Metsäkeskuksen puuenergiahanke on oikein hyvä esimerkki siitä, kuinka oikeaan asiaan suunnatuilla hankkeilla on saatu erinomaisia tuloksia. Myös toimintamallit ovat kehittyneet hanketoiminnan myötä. Uusille yrittäjille voidaan jo koettujen mallien pohjalta suositella sopivia toimintamalleja. Myös ketjussa tarvittavat laitteet ovat kehittyneet tuotekehittämisen ja kokemuksien myötä. Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus on ollut edelläkävijä koko maassa puun käyttöä edistävässä hanketoiminnassa. Toiminta alkoi jo niinsanotulla 5b-ohjelmakaudella. Puun energiakäytön lisäksi maaseudun yrityksissä on ripeästi laajentunut hyvin monenlainen puuraaka-aineeseen perustuva yrittäminen. Puuyrittämisen osaaminen on myös maakunnassa aivan eri tasolla kuin toiminnan alkuaikoina. Aikaa myöten puun käytön muuttuminen saattaa vaikuttaa myös metsän käsittely- ja hoitotapoihin. Koneellinen energiapuun korjuu vie kehitystä siihen suuntaan, että metsän ensiharvennus tulevaisuudessa on järkevää tehdä yksin energiapuuksi. Menestyksellisen hanketoiminnan tulokset ovat parhaiten nähtävissä maaseutuyritysten investointitukipäätöksistä. Kuluvalla ohjelmakaudella TE-keskuksen maaseutuosasto on myöntänyt investointitukia alueen maaseutuyrityksille yhteensä 25 miljoonaa euroa. Näistä päätöksistä yli 600 kappaletta on tehty puuta tai puu/turve-energiaa raaka-aineenaan käyttäville yrityksille. Näitten lukujen perusteella puu ja energia on Etelä-Pohjanmaalla ylivoimaisesti suurin maaseutuyritysten toimiala. Seuraavana on metalli noin 350 päätöksellä, joista huomattava osa on alihankintaa eri muodoissa. Tulevalla ohjelmakaudella 2007-2013 bioenergialla tulee olemaan entistä suurempi merkitys maaseudun yritystoimintana. Myös peltoviljelyn puolella on äskettäin jätetty toimikunnan mietintö, jonka mukaan jopa 20 prosenttia eli n. 0,5 miljoonaa hehtaaria peltoa voitaisiin siirtää energian tuotantoon. Metsäkeskuksen hankevetäjiä odottaa työntäyteinen ohjelmakausi ensi vuodesta alkaen niin puunjalostuksen kehittämisen kuin myös kotimaisen energian kehittämisen "tontilla".
Puuhankkeet maakunnassa
Hanketoiminnalla potkua metsäasioihin
 |
KARI NIEMINEN JOHTAJA LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUS |
Metsäkeskukset ovat viime vuosina edistäneet monia metsätalouden asioita kehittämishankkeiden muodossa. Rahoitusta näihin projekteihin on saatu pääasiassa TE-keskusten maaseutuosastoilta. Hankkeet ovat sisältyneet maakuntien maaseudun kehittämisohjelmiin. Monissa hankkeissa on ollut yhteistyötahoina muita metsätalouden toimijoita. Onpa yhteistyössä ollut mukana muitakin organisaatioita, kuten tiehallinto, maaseutukeskus, koulut ja päiväkodit. EU:n rakennerahastojen rahoitusosuus on ollut merkittävä useimmissa projekteissa. Eräs toimintatapa on ollut ottaa yhteyttä metsänomistajiin ja mennä heidän kanssaan metsään katsomaan, mitä tarpeellisia töitä sieltä löytyy. Enemmistö metsänomistajista on suhtautunut myönteisesti tällaiseen yhteydenottoon. Metsäkävelyn aikana todetut tarpeet on välitetty eteenpäin töiden toteutusta varten. Näin moni metsänhoitotyö tai hakkuu on lähtenyt etenemään. Ilman edellä mainittua rahoitusta tällainen toiminta ei olisi toteutunut. Puuenergian käytön edistäminen on myös ollut suureksi osaksi hankerahoituksen varassa. Metsäkeskukset ovat edistäneet lämpöyrittäjyyttä ja maatilojen hakelämmitystä sekä olleet mukana kuntien biolämpölaitosten aikaansaamisessa. Samalla on kehittynyt alan osaaminen metsäorganisaatioissa. Tämän toiminnan vakiinnuttaminen kärsii nyt resurssipulasta. Joissakin hankkeissa on pyritty metsäuudistamisen laadun parantamiseen, koska osalla uudistusaloista on puutteita havaittu. Toivoa sopii, että laatutyö vakiintuu metsänuudistamiseen samoin kuin monilla muilla aloilla on tapahtunut. Metsäluonto voi kyllä joskus järjestää yllätyksen parhaankin laadun tekijälle. Tänä talvena esimerkiksi myyrien määrä on paikoin suuri. Lounais-Suomen alueella tehtiin usean organisaation yhteistyönä valtatie 8 maisemasavotta. Tässäkin hankkeessa saatiin metsää kuntoon, vaikka perimmäisenä lähtökohtana oli liikenneturvallisuuden parantaminen lisäämällä näkyvyyttä tien reunoilla. Se on esimerkki projektista, jossa metsätalouden toimet ulottuvat kaikkiin tienkäyttäjiin. Hankkeessa oli myös osio, jossa hoidettiin tienvarren perinnemaisemia. Hankkeita on kohdistettu lisäksi ainakin seuraaviin aiheisiin: uudet metsänomistajat, etämetsänomistajat, suometsät, metsäsuunnittelun ehdotusten toteutuminen, koulujen ja päiväkotien metsäkasvatus, arvokkaiden elinympäristöjen säilyminen ja maaseutuneuvonnan yhteistyö. Metsäkeskukset ovat olleet mukana myös puun käytön edistämishankkeissa. Eri metsäkeskukset ovat tähän kehittäneet hieman erilaisia toimintatapoja. Monia metsäluontoasioita on niin ikään hankkeistettu. Niiden rahoitus on pääosin tullut kestävän metsätalouden rahoituslain varoista. Hankkeiden ohjausryhmät seuraavat tavoitteiden toteutumista ja varojen käyttöä. Pääosin tulostavoitteet on saavutettu hyvin. Monet hankkeissa työskentelevät ovat nuoria metsäalan ammattilaisia, jotka näin saavat arvokasta työkokemusta. Kaikki hankkeisiin osallistuneet ovat saaneet oppia projektityöstä, jota nykyajan työelämässä sovelletaan laajasti. Hankkeiden varojen maksatuksen nopeuteen toivotaan TE-keskuksilta parannusta. Vuonna 2007 alkavaa uutta EU:n rakennerahastokautta on ahkerasti valmisteltu ja metsäkeskukset ovat olleet mukana maaseutuohjelmien teossa. Menneen kauden tulokset ovat merkittäviä metsätalouden kannalta. Siksi toiminnalle toivotaan jatkoa, vaikka tiedetään, että EU:n laajentuminen voi supistaa rahoitusta läntisessä ja eteläisessä Suomessa.
Hanketoiminnalla potkua metsäasioihin
