Puuenergia
Ajankohtaista
Henkilöjuttu
Maisemanhoito
Metla
Metsähankkeet
Metsäluonto
Metsäneuvonta
Metsänhoito
Metsänhoitoyhdistykset
Metsäojitus
Metsäopetus
Metsätapahtumat
Metsätiet
Metsävisa
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puuenergia
Puukauppa
Puunjalostus
Päätoimittajalta
Suometsät
Viranomaistoiminto
Yhteismetsät
Päästökauppa on astunut vahvasti ohjaamaan energiamarkkinoita ja valtiovalta tuntuu antavan sille suosiolla ohjausroolin. Suuria lämpölaitoksia ei ole suunnitteilla, pieniä ja keskisuuria laitoksia on kylläkin rakenteilla.
 Seminaarin alustajat Satu Helynen, Juha korkeaoja ja Timo Kalli kertoivat valtion tukitoimista bioenergialle ja päästökaupan vaikutuksista. |
Huittisissa helmikuun alussa järjestetyssä Bioenergiaa metsistä vai pelloilta -seminaarissa jäi päällimmäiseksi positiivinen, mutta odottava tunnelma. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli totesi avauksessaan, että eduskunta ei ole pystynyt osoittamaan riittävästi varoja ydinvoimaratkaisun yhteydessä hyväksytyn risupaketin toteuttamiseen. Yksityiset toimijat ovat kylläkin vieneet asiaa eteenpäin. Kotitalouksien investointituesta pellettilaitteiden hankintaan hän ennakoi saatavan päätöksen kevään aikana. Tuki olisi 15 prosenttia, ja sen tulisi Kallin mukaan koskea myös hakelaitteita.
Neljännes pelloista energiantuotantoon?
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja kertoi valtiovallan panostavan eri hallinnonalojen yhteistyönä bioenergian käytön lisäämiseen. Peltoenergian tuotantoon on saatavissa normaalien tukien lisäksi myös 45 euroa energiatukea hehtaarille. Uuden ohjelmakauden investointituet tulee saada käyttöön heti vuoden 2007 alussa. Tuki koskee myös maaseudun pienyrityksiä, vaikka niillä ei olisi maatilakytkentää. Bioenergian edistäminen tulee olemaan keskeisessä osassa keväällä hyväksyttävässä maaseutustrategiassa. Siihen esitetään valtakunnallista koko ohjelmakauden kestävää bioenergian kehittämishanketta. Korkeaoja piti tärkeänä, että peltoja käytetään ensisijaisesti elintarvikkeiden raaka-aineiden tuottamiseen, mutta jopa neljännes pelloista voidaan siirtää energiantuotantoon. Samoin hän piti tärkeänä, että metsätaloudessa huolehditaan metsäteollisuuden raaka-aineen saatavuudesta.
Moralisoinnin aika ohi
Toimitusjohtaja Pekka Laurila Biowatista oli melko kriittinen valtion tukitoimiin. Uusi KEMERA-lakiehdotus heikentää energiapuun tukea nykyisestä. Energiapuun keruutuki alenee ja haketustuki ja kantojen noston tuki poistuvat. Metsähakkeen käyttö voitaisiin metsävarojen puolesta viisinkertaistaa. Projektipäällikkö Hannu Uusihonko Prizztech Oy:stä kehui kauraa polttoaineena. Se on valmiiksi melko kuiva luonnon oma pelletti, jota voidaan käyttää paikallisesti ja korjata olemassa olevalla korjuukalustolla. Erityisesti huonolaatuisen kauran poltto muodostuu kannattavaksi.
Ruokohelpeä hän suosittelee käytöstä poistetuille turvekentille, ei niinkään lähipelloille. Ruokohelpeä voidaan käyttää vain suurissa voimalaitoksissa. Uusihonko korosti myös lähienergian merkitystä sekä elintarvikkeiden tuotantoketjussa syntyvien ravinteiden palauttamista energian tuotannossa oleville pelloille. Teknologiapäällikkö Satu Helynen VTT:ltä sanoi päästökaupan olevan rajun ohjauskeinon, eikä sen vaikutuksia vielä tunneta. Eniten siitä ovat hyötyneet Norjan ja Venäjän sähköntuottajat. Suomen riippuvuus tuontienergiasta on kasvanut. Energiaintensiivinen teollisuus saattaa siirtyä päästökaupan ulkopuolisiin maihin. Helynen arvioi päästökaupan piirissä olevien yli 20 MW:n laitosten lisäävän puuenergian ja supistavan turpeen käyttöä. Näitä pienemmät päästökaupan ulkopuoliset laitokset saattavat puolestaan lisätä turpeen käyttöä. Kokonaisuudessaan lämpölaitosten puustamaksukyky on nousussa ja pientä nousua hakkeen hinnassa on jo nähtävissä. Seminaarin osanottajat olivat melko yksimielisiä siitä, että moralisoinnin aika on ohi. Kaura myydään sinne, mistä siitä saa parhaan hinnan. Myöskään metsäteollisuuden raaka-aineen turvaaminen ei noussut kovin korkeaan kurssiin. Kuitupuu ohjataan energiatuotantoon, jos siitä saa siten paremman hinnan. Raaka-aineesta saa huonon hinnan, mutta jos ryhdymme tuottamaan esimerkiksi lämpöyrittäjinä lopputuotteita, saamme paremman hinnan, kuului yksi viisas puheenvuoro.
TAPIO NUMMI
SUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUS
Odotusta energiamarkkinoilla
Maatiloista on tulossa tuotantolaitoksia, joiden energian tarve kasvaa tilakoon kasvaessa.
Päättyvällä EU-ohjelmakaudella on ollut runsaasti erilaisia puuenergian edistämishankkeita. Pirkanmaan metsäkeskuksen Puuenergia 2005 -hankeen toiminnassa aluelämpölaitosten ja lämpöyrityskohteiden ohella ovat olleet maatilat. Maatilojen kokoluokka on kasvanut voimakkaasti viimevuosina. Tiloista tulee entistä enemmän tuotantolaitoksia ja myös maatilojen energian tarve on kasvanut huikeasti takavuosista. Öljyn ja sähkön hinnan nousun myötä tiedon tarve maatiloilla kotimaiseen energiaan siirtymisestä on valtaisa. Oikein mitoitetun ja toimivan lämpölaitoksen suunnittelu vaatii kovan luokan osaamista. Tehontarpeen laskenta, mitoitukset ja laitevalinnat vaativat osin kokemusperäistä asiantuntemusta, jotta virheinvestoinneilta vältytään. Maatilat tarvitsevat suunnitteluvaiheessa ennen kaikkea puolueetonta neuvontaa ja kannattavuuslaskentaa eri vaihtoehdoista.
 Palaminen on tehokasta, sydäntalvi lämmi- Jussi Järvinen käyttää tuhkan erottimella varustetty ja tuhkaa ei ole tullut kuin kottikärrylli- tettua imuria huoltotöissä. Varsinainen tuhkannen Mikko Hietakoivisto näyttää. Automaat- poisto tapahtuu ruuvikuljettimella. tikuljetin vetää tuhkan arinalta tarpeen mukaan. |
Sikatilalla kuluu energiaa
Jussi Järvinen perheineen pitää keskisuurta sikatilaa Pirkanmaalla Luopioisissa. Lämmitettävää alaa tilalla on tuotantorakennuksissa ja asuinrakennuksessa yhteensä 2500 neliömetriä. Jos lämpöenergia tuotettaisiin öljyllä, kevyttä polttoöljyä palaisi lähes 40 000 litraa vuodessa. Nyt hakelämmityksessä haketta kuluu 500 irtokuutiota vuodessa. Jos kaikki haketettava puu ostettaisiin lämpökeskukselle tuotuna, n säästöä kertyy öljyyn verrattuna 15 000 euroa vuodessa, jolla tietenkin maksetaan tehtyä investointia. Sikojen pito tuotantomuotona vaatii myös paljon sähköä. Lämpölamput, ilmastointi ym. haukkaavat Järvisen tilallakin lähes 160 000 kW sähköä. Oman sähköbiovoimalan kun vielä saisi edullisesti rakennettua, niin voisi siirtyä omavaraistalouteen Jussi Järvinen hehkuttaa.
 Lämpökeskus sopii hienosti pihapiirin maisemaan. Yläpuolella läpiajettava hakevarasto ja alemmalla tasolla kattilahuone. Palaminen on niin täydellistä, että savupiipusta ei havaitse kuin vesihöyryä |
Hyvin suunniteltu puoliksi tehty
Pirkanmaan metsäkeskuksen puuenergianeuvoja Juha Hiitelä kävi Järvisen tilalla ensi kerran syksyllä 2004, ja ensimmäisiä hahmotelmia lämpökeskuksesta alettiin luonnostella. Tehontarveselvitysten, lämpölaskelmien ja lämpökeskussuunnittelun jälkeen päästiin pyytämään tarjouksia laitetoimituksista ja asennuksista. Varsinainen lämpökeskusrakennus, muuraukset ja valut tehtiin omana työnä. Kattila, poltin, kuljettimet ja automatiikka tuli kokonaistoimituksena. Järvinen pitää ensiarvoisen tärkeänä puolueetonta maakunnallista puuenergianeuvontaa, jolloin neuvoja tuntee hyvin toimijat ja toimintaympäristön, ja saa jatkuvasti palautetta jo toimivista kohteista. Neuvojalla on myös reaaliaikainen käsitys mahdollisista investointituista, laitevaihtoehdoista ja myös kustannusarvion laadinta on ammattilaisen kanssa helpompaa. Järvisen uusi hakelämpökeskus alkoi toimia syyskuussa 2005. Takana on kohta puoli vuotta lämmitystä kotimaisella puuenergialla ja tyytyväisiä on oltu. Haketettava ranka on siistissä kasassa lämpölaitoksen vieressä ja kiertävä hakkuriurakoitsija poikkeaa 2-3 kertaa vuodessa pöräyttämässä hakevaraston täyteen. Lattian alla kiertää vielä ilmakanaali, joten viimeiset kosteudet poistuu kylmäilmapuhaltimen avulla. Ruuvi ja kolakuljetin syöttää haketta tasaisesti tehontarpeen mukaan. kattilaan. Lattiassa on myös muutama putkilenkki lämmintä vesikiertoa kuljettimen vieressä, talvellakaan ei tapahdu jäätymistä.
Oman maakunta ja aluetalous
Järvisen lämpökeskuksen hakevarastoon haketta sopii kerralla 300-350 irtokuutiota. Kerralla tosin varastoa ei täyteen haketeta, vaan hakkuri käy muutaman kerran vuodessa. Järvisen kattila on 250 kW tehoinen ja tamperelaisen Laatukattilan valmistama. Syöttölaitteistot ruovesiläisen HeseSteelin tuotantoa ja putkityöt on tehnyt paikallinen Pasin putki Oy. Järvisen lämpölaitoksessa poltettavan hakkeen raakaainetta kerätään omista metsistä niin paljon kuin ehditään, mutta paljon on tarkoitus myös ostaa haketettavaa rankaa ja kokopuuta. Kaikki edullinen jätepuu laitetaan tietenkin hakkeeksi, mutta kuitupuun hakettaminenkin kannattaa, jos pusikot loppuvat. Viljan polttoa Järvinen ei tässä vaiheessa omassa laitoksessaan harkitse. Kotimaisen energian käytössä aluetalousvaikutukset ovat melkoisia. On laskettu, että megawatin lämpölaitos työllistää aluetaloudessa siten, että öljyyn verrattuna hakkeella on yli 40kertainen työllisyysvaikutus. Kaikki työ metsästä energiaksi tapahtuu lähialueella.
Toimintavarma ja possutkin tykkää
Järvisen lämpölaitoksen toimintavarmuus on ollut erittäin hyvä. Käynnistyksen ja säätöjen kohdistuksen jälkeen ei nytkään ole puoleentoista kuukauteen ollut minkäänlaista häiriötä. Palaminen on tehokasta, tuhkaa tulee vähän ja automatiikka toimii hyvin. Laitteissa on paloturvallisuuden varmistamiseksi automaattinen sammutusjärjestelmä. Häiriötilanteissa hälytykset tulevat kännykkään tekstiviestinä. Nyt kun lämmitetään kotimaisella, energiaa ei säästellä. Sikalan lämpötila pidetään korkeampana ja ilmanvaihtoa voidaan lisätä. Possujen keskikasvukin on hyvissä lämpmissä olosuhteissa noussut liki 100 grammaa vuorokaudessa, Jussi Järvinen kertoo.
ARI LÄHTEENMÄKI
KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ
PIRKANMAAN METSÄKESKUS
Öljystä hakkeelle maatilalla
