Viranomaistoiminto

Pääsivu

Ajankohtaista
Henkilöjuttu
Maisemanhoito
Metla
Metsähankkeet
Metsäluonto
Metsäneuvonta
Metsänhoito
Metsänhoitoyhdistykset
Metsäojitus
Metsäopetus
Metsätapahtumat
Metsätiet
Metsävisa
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puuenergia
Puukauppa
Puunjalostus
Päätoimittajalta
Suometsät
Viranomaistoiminto
Yhteismetsät

Korjuujäljen inventointi osoittaa erittäin huolestuttavaa kehityssuuntaa Lounais-Suomen metsissä.

Kuusen tyvivaurioon iskeytyy maannousemalaho. Ylempänä rungossa sijaitsevan vaurion todennäköisempi seuraus on verinahakka-nimisen sienen aiheuttama pintapuun lahovaurio.

Metsäkeskukset ovat totuttuun tapaan kesän aikana mitanneet harvennushakkuiden laatua. Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella mitattiin korjuujälki yhteensä 29:ltä satunnaisesti valitulta metsikkökuviolta. Mittaukset tehtiin Tapion kehittämän valtakunnallisesti yhtenäisen inventointimenetelmän mukaisesti: Hakkuukuviolta otettiin noin 15 ympyräkoealaa, joilta mitattiin jäävän puuston runkoluku, pohjapinta-ala (tiheys), valtapituus, ajourien etäisyys toisistaan ja ajourien leveys, runko- ja juurivaurioiden määrä, ajourien painuma sekä poistettujen puiden lukumäärä. Lisäksi LounaisSuomen inventoinnissa on silmävaraisesti arvioitu poistettujen puiden valinnan onnistumista. Mittaukset antavat tilastollisesti luotettavan kuvan jo yhden metsikön korjuusta sekä kohtuullisen yleistämiskelpoisen kuvan harvennushakkuiden laadusta koko metsäkeskuksen alueella. Tulokset on raportoitu puunkorjaajalle ja maanomistajalle kustakin mitatusta metsiköstä.

Ensiharvennuksia sattui otantaan yhteensä 18 ja myöhempiä harvennuksia 11. Ensiharvennukset olivat pääasiassa männiköiden harvennuksia, kuusivaltaisia oli vain kaksi. Myöhemmistä harvennuksista puolet oli kuusivaltaisia.

Kolhuja liikaa

Runkovaurioista otetaan huomioon vähintään tulitikkuaskin kokoiset pilkat, joissa valkea puu on paljastunut ja yli puolen metrin pituiset kuoren rikkoneet viillot. Sellaisia hakkuita, joissa kolhuja oli tullut yli viiteen prosenttiin jäljelle jääneistä rungoista, oli 12 eli 41 prosenttia mitatuista metsiköistä. Vähintään kymmenen prosenttia rungoista oli vaurioitunut seitsemässä eli 24 prosentissa mitatuista metsiköistä. Runkovaurioiden seurauksena kaikkiaan kolme metsikköä oli hakattu metsälain vastaiseen tilaan, joista pahiten vaurioituneessa istutuskuusikossa puolet rungoista oli vaurioitunut. Aikaisempiin vuosiin verrattuna runkovauriot ovat selvästi lisääntyneet. Samaa kehitystä on havaittu viime vuosina koko valtakunnankin tilastoissa. Ajourien painumana mitataan yli 10 sentin painumat maan pinnan tasosta, jos painuman pituus on yli puoli metriä. Sellaisia hakkuita, joissa painumaa oli yli kymmenys ajouran pituudesta oli kuusi eli viidennes mitatuista harvennushakkuualoista. Tässäkin oli selvää huononnusta viime vuoteen verrattuna.

Liian voimakkaita harvennuksia

Puuntuotostutkimukseen perustuvat harvennusmallit on viritetty sellaisiksi, että ne mahdollistaisivat mahdollisimman suuren hakkuukertymän kuitenkin siten, ettei jäljelle jääneen puuston kasvu laskisi kohtuuttomasti. Jos puusto hakataan liian harvaksi, hakkuut aiheuttavat liian suuren kasvutappion. Vaurioituneita puita ei lueta kasvatettavan puuston tiheyteen kuuluviksi. Liian harvaksi hakattuja on ollut vuosittain noin kolmannes mitatuista harvennuksista. Alle harvennusmallin alarajan hakattuja oli nyt 13 eli puolet mitatuista metsiköistä. Vähintään 20 prosentin alitus harvennusmallin alarajaksi määriteltyyn pohjapinta-alaan nähden oli viidessä hakkuussa eli viidenneksessä hakkuista.

Korjuun laatua parannettava

Kaiken kaikkiaan viime kesäinen harvennushakkuiden korjuujäljen inventointi osoitti erittäin huolestuttavan kehityssuunnan jatkumista Lounais-Suomen metsissä. Harvennushakkuu oli 10 prosentissa mitatuista metsiköistä tehty metsälain vastaisella tavalla. Kun ajouran painumat otetaan huomioon, jää metsänhoitosuositusten mukaisesti tehtyjen harvennushakkuiden määrä alle puoleen viime kesänä mitatuista. Kaksi selitystä huonolle korjuun laadulle noussee ylitse muiden. Ensinnäkin korjuun kustannustehokkuutta ei voida tolkuttomasti lisätä ja toiseksi leimikoihin otetaan usein mukaan harvennettaviksi saman tilan metsiköitä, joissa harvennus ei ole vielä tarpeen. Viime mainitussa tapauksessa puustoa harvennetaan yleensä liikaa kohtuullisen hakkuukertymän saavuttamiseksi. Olisiko paremman metsänhoidon puolesta jotain tehtävissä, vai onko "kvartaalitalous" hyväksyttävä myös metsätaloudessa? Ehkäpä voitaisiin tarkentaa puukauppasopimuksia korjuulle asetettavien vähimmäisvaatimusten suhteen. Vaivaton tapa olisi lisätä puukaupan sopimusehtoihin vaatimus noudattaa metsänhoitosuosituksia. Täsmällistä olisi, jos puun myyntisuunnitelmaan merkittäisiin mihin tiheyteen puusto on tarkoitus harventaa, esimerkiksi pohjapinta-ala tai runkoluku metsikkökuvioittain.

MARKKU SIEVÄNEN
ESITTELIJÄ, MH LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUS

Harvennushakkuita metsälain vastaisesti

Metsälakia rikotaan vain vähän

Metsäkeskus tarkastaa puolueettomasti

Hirvivahingoissa raju nousu

Ylös

Metsänkäyttöilmoituksia tehdään metsäkeskuksen alueella suuri määrä, 5 0007 000 kappaletta. Määrään nähden lakia noudatetaan hyvin. Siitä huolimatta metsäkeskus joutuu lakia valvoessaan käyttämään pienessä osassa hakkuita metsälain säätämiä metsänomistajaan tai hakkaajaan kohdistuvia lainvalvontatoimia. Metsälain valvonnassa lain vastaiseksi epäillyt tai todetut hakkuut ja muut metsänkäsittelyt tutkitaan ensin metsäkeskuksissa. Katselmusten tehtävänä on tutkia, onko metsälakia rikottu ja minkälaisia korjaavia toimia tarvitaan hakkuun jälkeen. Metsänkäyttöilmoituksen laiminlyönti todetaan metsäkeskuksen tarkastuksessa. Kaikista katselmuksessa todetuista metsälain rikkomustapauksista, uudistamisen tai metsänkäyttöilmoituksen laiminlyönnistä metsäkeskuksen viranomaispäällikkö tekee päätöksen siitä, onko rikkomus vähäinen vai tehdäänkö asiasta ilmoitus syyttäjälle.

Poliisiakin tarvitaan ajoittain

Jos ilmoitus syyttäjälle tehdään, asian tutkii poliisi, jonka jälkeen juttu menee normaalia tietä syyteharkintaan ja mahdollisesti käräjille. Metsänkäyttöilmoituksen laiminlyönnissä usein käytetty sanktio on poliisin kirjoittama sakko. Vuosittain käräjille päätyy muutama metsälakijuttu metsäkeskuksen alueella. Metsälain vastaista on myös uudistamisen laiminlyönti. Metsäkeskukset pyrkivät tiedottamalla ja neuvomalla yhteistyössä metsänhoitoyhdistyksien kanssa estämään ennalta uudistamisalan muuttumisen metsälain vastaiseksi. Nopealla ja tehokkaalla ja usein myös taloudellisimmalla uudistamistavalla saadaan aikaan metsälain edellytykset täyttävä taimikko.

Metsäkeskukset tekevät keskimäärin noin sata korjaavaa sopimusta vuosittain. Käytännössä lähes kaikki sopimuksella sovitut metsänuudistamiset toteutuvat. Jos metsänomistaja ei jostain syystä noudata sopimusta, voi metsäkeskus tehdä velvoittavan päätöksen ja viimekädessä toteuttaa metsänviljelyn. Viljelystä syntyneet kustannukset peritään metsänomistajalta. Lisäksi metsäkeskus voi tehdä laiminlyönnistä ilmoituksen syyttäjälle, jolloin asiat etenevät metsälain rikosoikeudellista tietä. Metsänomistaja voi nukkua yönsä hyvin tekemällä ajoissa metsänkäyttöilmoituksen, huomioimalla metsälain vaatimukset hakkuussa ja uudistamalla metsänsä hyvällä menetelmällä.

Metsälakitilasto, Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Lounais-Suomen metsäkeskuksien alueilla 2005

MAURI LIUKKALA
VIRANOMAISPÄÄLLIKKÖ PIRKANMAAN METSÄKESKUS

Metsälain valvontatulokset 2005 Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Lounais- Suomen metsäkeskuksien alueilla

Harvennushakkuita metsälain vastaisesti

Metsälakia rikotaan vain vähän

Metsäkeskus tarkastaa puolueettomasti

Hirvivahingoissa raju nousu

Ylös

Metsäkeskus valvoo ja tarkastaa. Näin edistetään metsälainsäädännön tavoitteiden toteuttamista, ylläpidetään yleistä lainkuuliaisuutta ja valvotaan valtion varojen käyttöä.

Tarkastustoiminnalla kerätään valtakunnallisesti yleistettävää tietoa paitsi lakien noudattamisesta myös metsien hoidon ja käytön laadullisesta tasosta. Tarkastuksia tehdään kolmen lain perusteella. Niitä ovat metsälaki, kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) ja metsän hyönteis- ja sienituhoista annettu laki. Pääosa työstä kohdistuu metsälain ja rahoituslain perusteella tehtäviin tarkastuksiin.

Ministeriö ohjaa

Tarkastustoimintaa ohjaa valtakunnallisesti maa- ja metsätalousministeriö, jonka antamat määräykset määrittelevät tarkastusten vähimmäismäärät, tarkastettavien kohteiden valintaperusteet sekä tarkastusmenettelyn. Lisäksi ministeriö hyväksyy vuosittain Metsäkeskusten kehittämiskeskus Tapion laatimat tekniset tarkastusohjeet. Metsäkeskuksen viranomaispäällikkö johtaa ja valvoo metsäkeskukselle säännösten mukaan kuuluvien valtion varojen käyttöön ja etuuksien myöntämiseen liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden tarkastusta. Tarkastustoiminta on metsäkeskuksissa järjestetty siten, että toiminnan riippumattomuus ja puolueettomuus turvataan. Metsäkeskus laatii vuosittain kunkin vuoden tarkastusohjelman.

Otannalla ja harkinnalla

Osa tarkastettavista kohteista valitaan otannalla ja osa harkinnanvaraisesti. Otantaprosentti vaihtelee tarkastettavan asian mukaan välillä 2-3 prosenttia. Metsälakiin liittyvät tarkastukset kohdistuvat metsänkäyttöilmoituksiin, kasvatushakkuiden korjuujäljen tarkastuksiin ja uuden puuston perustamisen eli taimikoiden perustamisilmoituksien tarkastuksiin. Lisäksi tarkastetaan niinsanotut viivästyneet uudistusalat kattavasti maastossa.

KEMERA-lain perusteella tarkastetaan kaikkien rahoitettavien työlajien hankkeita. Käytännössä suurinta tarkastusmäärää edustavat nuoren metsän hoidon hankkeiden ja siihen liittyvän energiapuun korjuun tarkastukset, joita oli vuonna 2005 Etelä-Pohjanmaalla 67 prosenttia, Lounais-Suomessa 89 ja Pirkanmaalla 63 prosenttia kaikista KEMERA-tarkastuksista.

Metsäkeskukset tekivät vuonna 2005 seuraavat otanta- ja harkintatarkastusmäärät ( kpl):

Lisäksi Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus tarkasti viivästyneitä uudistushankkeita 1 424 ha, Lounais-Suomen metsäkeskus 2 230 ha ja Pirkanmaan metsäkeskus 1 700 ha.

Laatutavoite toteutui vuonna 2005

Maa- metsätalousministeriö on asettanut nuoren metsän hoidossa tavoitteeksi, että kohteista tulee otantatarkastuksissa olla laadultaan hyviä vähintään 80 prosenttia. Hyvien osuus eli rahoituslain tuen myöntämisen ehdot täyttäviä oli otantatarkastuksissa vuonna 2005 Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella 88 prosenttia, Lounais-Suomessa 86 ja Pirkanmaalla 91 prosenttia. Vastaava tulos nuoren metsän hoidon harkintatarkastuksissa oli Etelä-Pohjanmaalla 75, Lounais-Suomessa 78 ja Pirkanmaalla 84 prosenttia. Suurimpina puutteina olivat taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien jääminen liian tiheiksi sekä 2. kehitysluokan nuoren metsän hoidon suuntautuminen liian järeisiin kohteisiin ja liian pieni poistuma. Hyvin tehtyjen perustamistoimenpiteiden osuus uuden puuston perustamisen otantatarkastuksissa oli EteläPohjanmaalla 80, Lounais-Suomessa 65 ja Pirkanmaalla 77 prosenttia. Metsänuudistamisessa olivat suurimpia ongelmia liian harva viljelytiheys, kylvön ja luontaisen uudistamisen käyttö liian rehevillä mailla ja liian pieni kasvatuskelpoisten taimien määrä. Soistuneilla mailla ja kuusen viljelyssä tulisi entistä enemmän siirtyä käyttämään äestyksen asemasta mätästystä.

PEKKA HOVILA
VIRANOMAISPÄÄLLIKKÖ
ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUS

Harvennushakkuita metsälain vastaisesti

Metsälakia rikotaan vain vähän

Metsäkeskus tarkastaa puolueettomasti

Hirvivahingoissa raju nousu

Ylös

Alueelliset erot maakuntien sisällä ovat suuria.

Valitettavan tavallinen näkymä: Hirvien kaluama männyn taimikko.

Lisääntyneet vahingot kertovat selvää kieltään siitä, että joka maakunnasta löytyy useita alueita, joissa hirviä on aivan liian paljon. Valtiontalouden tarkastusviraston raportissa "Hirvikannan säätelyjärjestelmä" esitetään hirvikannan nykyistä tehokkaampaa harventamista. Metsäntutkimu-laitoksen tutkimuksen mukaan tähän käsitykseen yhtyy metsänkasvattajan lisäksi myös yleinen kansalaismielipide. Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Lounais-Suomen metsänomistajille maksetaan tänä vuonna hirvien metsälle aiheuttamista vahingoista 881 000 euroa. Vahinkoarvioita tehtiin viime vuonna Pirkanmaalla 115, Etelä-Pohjanmaalla 85, VarsinaisSuomessa 75 ja Satakunnassa 77 eli yhteensä 352 kappaletta. Korvaussummat ovat joka maakunnassa nousseet vuodentakaisista: Etelä-Pohjanmaalla lisäys on 46 000, Pirkanmaalla 115 000, Satakunnassa 85 000 ja Varsinais-Suomessa jopa 157 000 euroa. Pirkanmaalla korvattavien hirvivahinkojen kokonaismäärä on 362 000 euroa. Selvästi eniten hirvituhoja korvataan Virroilla, peräti 145 000 euron verran. Seuraavaksi eniten hirvivahinkovaroja käytetään Ruovedellä, Kangasalla, Tampereella ja Parkanossa. Etelä-Pohjanmaalla hirvivahinkojen korvaussumma on 176 000 euroa. Suurin korvaussumma on Kälviällä, 38 000 euroa. Seuraavaksi eniten vahinkoja oli Kannuksessa, Lappajärvellä ja Toholammilla. Satakunnan hirvivahingot nousivat 134 000 euroon. Vahingot keskittyivät Etelä-Satakuntaan, pahimmat vahinkopitäjät olivat Eura, 27 000 euroa ja Huittinen, 24 000 euroa. Varsinais-Suomessa korvaussumma on 209 000 euroa. Suurimmat vahingot olivat Mynämäellä, 59 000 euroa. Lähes saman suuruiset vahingot olivat Yläneellä ja Mietoisissa. Arvioidut vahinkopinta-alat, jotka sisältävät myös keskeneräiset metsitykset, olivat Pirkanmaalla 440, Etelä-Pohjanmaalla 260, VarsinaisSuomessa 397 ja Satakunnassa 246 hehtaaria. Pirkanmaalla 16 prosenttia vahinkopinta-alasta metsitetään uudelleen tai täydennysviljellään. Etelä-Pohjanmaalla tämä osuus on 15 prosenttia, Satakunnassa 19 ja Varsinais-Suomessa 9 prosenttia. Hirvivahinkoasetuksen mukaan korvausta hakevan metsänomistajan on maksettava 250 euron omavastuu. Neljän maakunnan yhteenlasketut omavastuut tänä vuonna maksettavista korvauksista ovat yhteensä 86 000 euroa. Viime vuonna maksamansa arviointikustannukset metsänomistaja saa takaisin alkuvuonna tilitettävässä korvaussummassa. Metsänomistajien maksamat arviointikustannukset olivat neljän maakunnan osalta vuonna 2005 yhteensä 63 000 euroa. Arviointi maksaa hehtaariin asti 84 euroa ja hehtaarin ylittävältä osalta lisäksi 40 euroa hehtaaria kohti sekä viiden hehtaarin ylittävältä osalta lisäksi 20 euroa hehtaarilta.

JUHANI SOUKAINEN
ESITTELIJÄ,
MH LOUNAIS-SUOMEN METSÄKESKUS

Harvennushakkuita metsälain vastaisesti

Metsälakia rikotaan vain vähän

Metsäkeskus tarkastaa puolueettomasti

Hirvivahingoissa raju nousu

Ylös