Yhteismetsät
Ajankohtaista
Henkilöjuttu
Maisemanhoito
Metla
Metsähankkeet
Metsäluonto
Metsäneuvonta
Metsänhoito
Metsänhoitoyhdistykset
Metsäojitus
Metsäopetus
Metsätapahtumat
Metsätiet
Metsävisa
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puuenergia
Puukauppa
Puunjalostus
Päätoimittajalta
Suometsät
Viranomaistoiminto
Yhteismetsät
Yhteismetsät eivät ole sosialismia
 Urakoitsija Ilpo Mäkinen harventaa Vuojoen yhteismetsän 40 hehtaarin kunnostusojitusaluetta. |
Pohjanmaan maanmittaustoimiston maanmittausjohtaja Juhani Jokela tutkii toimialueensa karttaa, johon on merkitty ne peltoalueet, jotka ovat tilusjärjestelyjen kohteena. Tiloja on tuhansia ja kymmeniätuhansia hehtaareja. Pahin tapaus lienee Alavudella, jossa yhdellä maanomistajalla on yli 130 erillistä peltopalstaa. Maanomistaja ei voi tällaisessa tapauksessa edes varmuudella muistaa, onko kaikki palstat muistettu viljellä.
Pirstoutuminen vieraannuttaa omistajat omaisuudestaan
Pohjanmaalla tilusrakenne on muotoutunut yli 250 vuoden aikana. Tilajaoissa pyrittiin tasapuolisuuteen, joka johti jaosta toiseen tilan jakamiseen palstan pituussuunnassa ja pahimmillaan lopputuloksena oli kilometrejä pitkiä 15 metriä leveitä metsäsarkoja. Ne hoituivat vielä hevosaikana jollain tavalla, mutta nykyisenä koneaikana ne ovat mahdottomia. Tilusrakenteen ongelmana on tilojen pirstoutuminen. Kun omistus lisäksi siirtyy perikunnille ja kaupunkilaisomistajille, vieraantuvat omistajat niistä tehtävistä, joita metsien hoito pitää sisällään. Näissä olosuhteissa puun hinta laskee ja tarvitaan tiheä metsätieverkosto. Juhani Jokela näkee selvää tilusjärjestelyn tarvetta myös metsäalueilla. Ratkaisuvaihtoehtoina voisivat olla muunmuassa perinteinen uusjako, tilusjärjestely, osakeyhtiöomistus tai yhteismetsä. Yhteismetsävaihtoehto on maanmittausjohtajan mielestä vakavasti harkittava vaihtoehto. Maakuntien kehitysohjelmissa yhteismetsien perustamistarve on otettu esiin. Tarvitaan selvittelytyötä, kehittämishankkeita ja lopulta toteutushankkeita, jotta asiassa päästään eteenpäin. Tarvitaan maanmittarien, TE-keskuksien, metsäkeskuksien, metsänhoitoyhdistyksien, maanomistajajärjestöjen ja tietenkin maanomistajien yhteistyötä.
 Juhani Jokela näkee yhteismetsien hyödyt. |
Yhteismetsässä hyötyjä riittää
Yhteismetsien hyötyjä Jokela luettelee useita. Metsäalue on ammattimaisessa hoidossa, osakkaille mahdollistuu tasainen tulovirta ja paremmat myyntitulot. Metsänhoitotoimenpiteet tulevat tehtyä ajallaan ja tehokkaasti ja osaavasti. Yhteiskunta tulee monella tavalla vastaan: erillisverotus, myyntiverotus alempi, ei varainsiirtoveroa, ei maanmittausmaksua. Osuuksien jako omaisuuden ositustapauksissa on joustavaa. Haittoja kysyessäni maanmittausjohtaja toteaa, että yhteismetsässä metsäpalsta on investointivarana vain osuuden myynnissä, ei mahdollista hakkuiden ajoittamista yksityisen osakkaan rahatarpeiden mukaan. Nykyään, kun puun poltto on lisääntymässä, puutteeksi tulee se, ettei kotitarvepuun hankinta ole mahdollista. Osakkaille voisi jättää erilliset "puuhapalstat", joilta voisi käydä korjaamassa polttopuuta. Metsästys- ja kalastusoikeudet voivat tulla ongelmaksi paikkakunnalla ei yhteismetsäosakkaiden keskuudessa.
Perustamisen maksaa valtio
Metsien omistuksien uudelleenjärjestelyillä tulee saada aikaan todellisia ja mitattavia etuja maanomistajille muutenhan niitä ei kannata tehdäkään, painottaa Jokela ja korostaa, etteivät yhteismetsät ole sosialisointia. Yhteismetsät ovat pääosin yksityismetsiä, juridisesti tilojen yhteistä aluetta. Yhteismetsään palstansa luovuttavan omistajan varallisuusarvo ei muutu. Yhteismetsäosuudet arvioidaan oman yhteismetsään luovutettavan tilan arvon pohjalta. Yhteismetsä perustetaan yhteismetsän muodostamistoimituksessa, jonka valtio kokonaisuudessaan maksaa. Yhteismetsästä laaditaan perustamissopimus ja määritetään yhteismetsäosuuksien suuruus. Osakaskunnan kokouksessa vahvistetaan ohjesääntö. Perustamisesta tehdään ilmoitus yhteismetsärekisteriin. Tämän jälkeen toiminta käynnistetään ja valitaan hoitokunta ja / tai toimitsijamies.
Uusille nyt sosiaalinen tilaus
Vuonna 2003 tuli voimaan uusi yhteismetsälaki, jonka tarkoituksena on helpottaa yhteismetsien toimintaedellytyksiä vähentämällä sääntelyä. Lailla pyritään edistämään uusien yhteismetsien perustamista ja uusien osakkaiden liittymistä yhteismetsiin. Lakiin liittyen eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa, että yhteismetsien yhteiskunnallinen merkitys perustuu niiden harjoittamaan aktiiviseen ja kestävyyteen perustuvaan metsätalouteen ja sen aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Yhteismetsät tarjoavat sijaintikuntiensa metsureille, kone- ja kuljetusyrittäjille työtä ja siten osaltaan ylläpitävät maaseudun elinvoimaa. Yhteismetsien harjoittama metsätalous on ollut mallikelpoista, ja se sopii esimerkiksi onnistuneesta metsän yhteisomistuksesta. Maanmittausjohtaja Juhani Jokela toivoo, että maakuntiin saataisiin yhteismetsien perustamisella hyviä esimerkkejä, joiden avulla asiaa voitaisiin markkinoida metsänomistajille. Jokelan mielestä yhteismetsien perustamiselle on tällä hetkellä sosiaalinen tilaus.
PERTTI MÄKI-HAKOLA
KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUS
Yhteismetsät eivät ole sosialismia
