Ajankohtaista
Ajankohtaista
Metla
Metsäluonto
Metsäneuvonta
Metsänhoito
Metsänhoitoyhdistykset
Metsänsuojelu
Metsäopetus
Metsäsuunnittelu
Metsätaitoilu
Metsätiet
Metsävisa
Nimitykset
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puukauppa
Päätoimittajalta
Viranomaistoiminto
Puutuotteilla on tällä hetkellä hyvä kysyntä. Sahatavarasta on jopa osin pulaa, sellun ja paperin kysyntä on myös parantunut.
Länsisuomalaisissa metsissä on edelleen paljon hakattavaa. Alueellisten metsäohjelmien tavoitteisiin nähden LounaisSuomessa voitaisiin hakata 0,5 milj. m3 ja Pirkanmaalla lähes 1,0 milj.m3 enemmän kuin vuosina 2001-2004 keskimäärin. Etelä-Pohjanmaalla hakkuut voitaisiin pitää lähes samalla tasolla kuin viime vuosina. Vuoteen 2005 verrattuna hakkuita voitaisiin lisätä Länsi-Suomessa lähes 3 miljoonaa kuutiometriä. Kantorahatuloina tämä tarkoittaa yhteensä lähes 100 miljoonan euroa lisärahaa länsisuomalaisiin maakuntiin.
Alkuvuoden puukauppa on kuitenkin käynyt hitaasti. Viime vuoteen verrattuna puuta on myyty Lounais-Suomessa ja Satakunnassa vähän yli 70 %, Etelä-Pohjanmaalla 60 % ja Pirkanmaalla vähän yli 80 % viime vuoden vastaavan ajankohdan määrästä. Vuositasolla puuta on myyty noin 30 % viime vuoteen verrattuna. Teollisuuden puuntarve on tänä vuonna puutavaralajeista riippuen 5-10 % suurempi kuin viime vuonna, joten puukaupan jälkeenjääneisyys on teollisuuden puuhuoltoa ajatellen huolestuttava.
Syitä puukaupan vaisuuteen on etsitty muun muassa pinta-alaveron päättymisestä. Myyntiverossa oli kuitenkin lähes kaksi kolmesta metsänomistajasta ennen viime vuoden loppua. Metsänhoitokustannusten vähennysoikeus myyntiverossa pienentää lopullista veroastetta ja pitäisi kannustaa metsänomistajia puukaupan ja metsänhoitotöiden tekoon. Hakkuut metsissä tulisi tehdä ajallaan, metsän tarpeen mukaan.
Kaikkien puutavaralajien kantohinnat ovat nousseet. Parantunut kysyntä ja nouseva kantohintakehitys ovat luoneet hyvät edellytykset puukaupalle. Etenkin mäntytukkileimikoita ja harvennuksia kannattaa pistää myyntiin vielä ennen kesää. Näin varmistetaan kotimaisen puun osuuden kasvaminen länsisuomalaisilla tuotantolaitoksilla.
JUKKA KOIVUMÄKI
JOHTAJA LÄNSI-SUOMEN
METSÄNOMISTAJIEN LIITTO
Puukaupalle hyvät edellytykset
Ilmakuva on nykyisin metsäorganisaatioille itsestään selvä työkalu, jonka avulla toimintaa voidaan merkittävästi tehostaa ja työn laatua parantaa.
Ilmakuvalta pystyy hyvin näkemään metsän eri kehitysvaiheet, erottamaan lehtipuut havupuista ja erottamaan muokkausjärjet ja ajourat. Ilmakuvat on toistaiseksi kuvattu filmikameralla noin neljän kilometrin korkeudesta. Kamerassa käytetään vääräväri-filmiä, jonka avulla lehtipuut saadaan näkymään punaisina kuvalla. Filmi on skannattu ja muutettu digitaaliseen muotoon. Digikamerat ovat kuitenkin lyömässä tänä vuonna itsensä läpi. Vaikka digikameralla otetut kuvat ovat hieman kalliimpia, niistä saadaan paremmin irti informaatiota, esimerkiksi taimikoiden tila näkyy paremmin.
Digitaaliset ilmakuvat saadaan istumaan tarkasti erilaisten paikkatietojärjestelmien karttojen päälle, niin että tietokoneen näytöllä voidaan tarkastella ilmakuvia, maastokarttaa, metsäsuunnitelma- ja luontotietoja samanaikaisesti. Eniten ilmakuvia hyödynnetään metsäsuunnittelussa, leimikko- ja ojitussuunnittelussa sekä taimikkojen tilan seurannassa.
Muutamat metsäkeskukset, Pirkanmaa mukaan lukien, ovat toteuttaneet kattavat ilmakuvaukset kolmen vuoden välein. Muissa kuvautetaan lähinnä metsäsuunnittelun tarpeen mukaan, mutta myös niissä tavoitellaan kattavaa ja suhteellisen tuoretta ilmakuvakantaa. Kuvaukset organisoidaan usein yhteishankkeina, jolloin kustannukset alenevat. Yhteistyökumppaneina ovat olleet metsänhoitoyhdistykset, maa- ja metsätalousministeriön peltolohkokuvaukset, metsäfirmat ja kunnat.
Metsänomistajakin saa kuvia
Metsänomistaja voi hankkia metsäänsä koskevia ilmakuvatulosteita.
Metsäkeskuksesta voi saada myös tulosteen, johon metsäsuunnitelman
kuvionrajat on tulostettu ilmakuvan päälle. Kuva voidaan laminoida,
jolloin sitä voidaan käyttää maastossa. Myös
metsäkeskusten Metsään Net -
verkkometsäsuunnitelmaan saa ilmakuvan taustalle.
TEKSTI
TAPIO NUMMI
Puukaupalle hyvät edellytykset
Ilmakuva -metsätalouden perustyökalu
Metsävaratiedon ajantasaistus ja laserkeilaus uudistavat metsäsuunnittelun menetelmiä
Metsäsuunnittelun uusien menetelmien kokeiluhankkeet keskittyvät vuosina 2006 - 2008 Etelä-Pohjanmaalle. Ajantasaistusta ja laserkeilausta testataan käytännön metsäsuunnitteluolosuhteissa koko Kuortaneen yksityismetsien alueella.
Kuortaneen metsävaratiedot ajan tasalla vuoden 2008 lopussa
Hankkeen tavoitteena on, että Kuortaneen yksityismetsien jokaiselta noin 25 000 metsikkökuviolta on täysin ajantasainen tieto hakkuu- ja hoitotyötarpeesta, sekä puustosta vuoden 2008 lopussa. Metsikkökuviotiedot päivitetään 2000-luvulla tehdyillä suunnittelualueilla metsänkäyttöilmoitusten, taimikon perustamisilmoitusten ja Kemera -rahoitushakemusten tietojen perusteella. Maastossa päivitetään harvennus-, taimikonhoito- ja nuoren metsän kunnostuskohteiden tiedot, sisäpäivityksenä uudistushakkuut ja taimikoiden perustamiset. Vuosittainen kasvu lasketaan metsäntutkimuslaitoksen Mela -ohjelmalla. Vanhojen -90-luvun suunnittelualueiden tiedot päivitetään kattavana maastotyönä. Reaaliaikaista hakkuutiedon päivitystä kokeillaan suoraan hakkuukoneiden Gps-laitteilta saatavan sähköisen paikkatiedon avulla. Metsätieto vanhenee nopeasti ja päivitettävää riittää, sillä Kuortaneen yksityismetsien 33 000 hehtaarista käsitellään vuosittain noin 1 500 hehtaaria.
Ajantasainen tieto metsänomistajan ja metsäneuvonnan käytössä
Kuortaneen metsänomistajat voivat saada päivitetyn metsäsuunnitelman tai metsävaratiedon metsästään vaikka vuosittain. Lisäksi hankkeen ajaksi tarjotaan 50 metsänomistajalle ilmaiseksi käyttöön Internetin kautta toimiva verkkometsäsuunnitelma, johon tiedot päivitetään vuosittain. Metsäneuvontaa kohdistetaan ajantasaista tietoa hyödyntäen juuri sellaisille tiloille, joilla kiireelliset hakkuut ja metsänhoitotyöt ovat rästissä lähettämällä hakkuu- ja metsänhoitotiedotteita. Metsänomistajan valtuutuksella päivitetty tieto voidaan luovuttaa myös muille toimijoille.
Laserkeilaus tehostaa metsäsuunnittelua ja tarkentaa metsänarviointia
Metsäsuunnittelun tiedonkeruulle on asetettu kovia tehostamistavoitteita kun samalla toivotaan myös päästävän nykyistä suurempiin kuvioittaisen metsävaratiedon keruumääriin. Tavoitteet eivät toteudu ilman menetelmäkehitystä. Lupaavimmaksi kaukokartoitusmenetelmäksi on osoittautumassa laserkeilaus. Tuoreeseen ilmakuva-aineistoon yhdistettynä laserkeilausaineistosta voidaan arvioida metsikön koko puuston tunnukset sekä puulajeittaiset tunnukset vähintään yhtä luotettavaksi kuin maastoarvioinnilla.
Kuortaneella laserkeilauksen käyttökelpoisuutta kokeillaan todellisissa metsäsuunnitteluolosuhteissa noin 25 000 hehtaarin testialueella yhteistyössä metsäkeskusten, Tapion, Metsäntutkimuslaitoksen ja Joensuun Yliopiston kanssa.
Metsäsuunnittelijan ammattitaitoa tarvitaan jatkossakin
Laserkeilausmenetelmä vaatii tueksi metsäsuunnittelijan tekemiä tarkkoja GPS-paikannettuja koealamittauksia. Laserkeilaus tuottaa kuvioille tarkan puustotiedon, metsäammattilaisen silmää tarvitaan hakkuuja metsänhoitotyöesitysten sekä metsien monimuotoisuuteen liittyvien tekijöiden määrittelyssä ja nuorten metsien puustotietojen keruussa. Metsäsuunnitelman tietojen luotettavuuden takuuna on teknisten välineiden kehittymisen jälkeenkin metsäsuunnittelijan silmävarainen havainto.
JARMO SINKO
SUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ ETELÄ-POHJANMAAN
METSÄKESKUS
Puukaupalle hyvät edellytykset
Ilmakuva -metsätalouden perustyökalu
Kuortaneen yksityismetsissä alkamassa isot kokeiluhankkeet
