Metla

Pääsivu

Ajankohtaista
Metla
Metsäluonto
Metsäneuvonta
Metsänhoito
Metsänhoitoyhdistykset
Metsänsuojelu
Metsäopetus
Metsäsuunnittelu
Metsätaitoilu
Metsätiet
Metsävisa
Nimitykset
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puukauppa
Päätoimittajalta
Viranomaistoiminto

Oikeaan aikaan ja oikein tehty taimikonhoito määrää pitkälti metsikön tulevan kehityksen. Taimikonhoidon laiminlyönti estää parhaiden yksilöiden valinnan tuotantoon. Puiden kasvu taantuu, puita kuolee ja tulee laatuvikoja joita ei voi myöhemmin korjata. Kahden vuoden lykkäys nuoressa taimikossa lisää hoitokustannuksia jopa 25 - 30 prosenttia.

Tutkija Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitoksen (Metlan) Vantaan yksiköstä johtaa tämän vuoden alussa alkanutta Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen - tutkimushanketta.

­ Metsästä vieraantunut metsänomistaja ei pidä huolta metsästään, tiivistää Valkonen tutkimustuloksia.

Yksi samasta aiheesta Metlan ja Metsätehon yhteistyönä tehdyssä esitutkimuksessa saaduista tuloksista oli, että jo muutaman vuoden laiminlyönti nostaa myöhemmin tehtyjä hoitokustannuksia 20-30 prosenttia. Taimikonhoito on myös kannattava investointi.

­ Taimikonhoidolla on iso merkitys metsän tulevaan arvoon. Metsänomistajille pitäisi pystyä kertomaan, mitä hyötyä hänelle on taimikonhoidosta. Auto kyllä tulee useimmilla hoidetuksi, vaikka sen arvo laskee varmasti. Metsän arvo sen sijaan nousee ja se jää silti hoitamatta, ihmettelee Valkonen.

­ Tapion nykyiset ohjeet ohjaavat liian myöhäiseen ja kalliiseen hoitoon, kun suositus on melko kaavamaisesti 5-7 metrissä. Vieraalla teetettynä palkkakustannukset nousevat korkeiksi. Puuston kehityksen kannalta ihanne olisi varhaisperkaus 1-2 metrin pituudessa ja lopullinen taimikonhoito männiköissä 4-7 metrin pituusvaiheessa, kuusikoissa selvästi jo aikaisemmin. Yhdenkin taimikonhoidon tekeminen on kuitenkin tärkeintä, sanoo Valkonen.

"Metsänhoitoyhdistysten pitäisi palata juurilleen ja alkaa voimallisesti valistaa yksityisiä metsänomistajia."

Onko koneellinen hoito tulevaisuutta?

Suomessakin on kehitelty jo 1980luvulta saakka erilaisia koneita taimikonhoitoon. Ruotsissa on nyt kokeilussa menetelmä, jossa systemaattisesti "puidaan" koneella uria, joilta poistetaan kaikki puu ja välit käsittelee metsuri raivaussahalla.

­ Ainakin vielä taimikonhoito on koneella tehtynä kalliimpaa, sanoo Sauli Valkonen.

­ Osittain koneellistamisessa on kyse työmarkkinapsykologiasta. Nykyihminen työskentelee etenkin maastossa mieluiten koneella. Mielenkiintoisin laite tällä hetkellä on reikäperkaava "Kurun pyörä", mutta silläkin on vielä omat lastentautinsa. Toisaalta jos vaihtoehtona on hoitamattomuus, ei koneellinen kustannuskaan ole kohtuuton, Valkonen korostaa.

Metsänhoitoyhdistykset ovat avainasemassa

­ Metsänomistajat ja osittain neuvojatkin ovat vieraantuneet metsänhoidosta. Metsänhoitoyhdistysten pitäisi palata juurilleen ja alkaa taas voimallisesti valistaa yksityisiä metsänomistajia. Tilanne, jossa yhdistykset keskittyvät voimallisesti puukauppaan ei ehkä ole metsänomistajille pitkässä juoksussa niin kannattavaa, kuin jos panostettaisiin metsän alkukehitykseen, eli taimikonhoitoon, sanoo Valkonen.

­ Metsäsuunnitelmat pitäisi saada interaktiiviseksi, eli tietyn ajan kuluttua uudistamisesta tietokoneella olevan suunnitelman pitäisi "hälyttää" metsänomistajaa tarkastamaan taimikon tila, varsinkin vesoittumisherkiksi tiedetyillä kuvioilla, Valkonen toteaa.

"Metsänomistajille pitäisi pystyä kertomaan, mitä hyötyä taimikonhoidosta on hänelle."

Tutkijan suositukset:

Alkaneen hankkeen tavoitteena on laatia luotettavat toimintaohjeet taimikonhoidon päätöksentekoon.

­ Kemera-säännöt ovat ohjanneet toimenpiteiden viivästämiseen, mutta nyt ne ovat muuttumassa parempaan suuntaan karanneiden taimikoidenhoidon tukemisesta varsinaisen taimikonhoidon tukemiseen, sanoo Valkonen.

­ Konekehittelyn on syytä myös jatkua, koska tekijöistä on pula joka vain pahenee. Vaihtoehtoja täysperkaukselle on myös syytä tutkia, hän lisää.

Havupuutaimikoissa pyritään nykyisin kasvattamaan lievä lehtipuusekoitus. Männyn taimikoiden oksikkuutta voidaan vähentää kasvattamalla taimikossa vähintään 2000 koivua hehtaarilla. Koivut pitää poistaa viimeisessä taimikonhoidossa, kun tyvitukin laatu on ratkaistu. Kuusella vaikutus sahapuun laatuun on niin pieni, että varhainen täysperkaus on kannattavin ratkaisu.

AIMO JOKELA
METLA PARKANON TOIMINTAYKSIKKÖ, VILPPULAN TOIMIPAIKKA

Metsänomistajien vieraantuminen metsästä ­ taimikoiden pahin uhka

Taimikon varhaishoito on helppoa ja kannattavaa

Ylös

Kilpailu valosta, vedestä, ravinteista ja kasvutilasta heikentää tuotantopuuston kasvua ja pahimmillaan aiheuttaa taimien kuolemista.

Oikea maanmuokkaus ja kohteelle oikein valittu uudistamismenetelmä antavat taimikolle hyvän alun. Uudistumisen varmistamiseksi on taimikon alkukehitystä syytä seurata. Ensimmäisinä vuosina taimikossa kiusaa aiheuttavat heinät ja muu pintakasvillisuus, kuten vatukko. Muutamaa vuotta myöhemmin, erityisesti viljavimmilla kasvupaikoilla, puustoa haittaa lehtipuuvesakko.

Uudista oikein ja nopeasti

Pintakasvillisuuden ja vesakon aiheuttamaa haittaa voidaan torjua ennalta. On tärkeää uudistaa kohde parhaalla menetelmällä heti hakkuuta seuraavana keväänä tai viimeistään vuoden päästä. Hakkuun jälkeen pintakasvillisuus pysyy vähäisenä kaksi ensimmäistä vuotta, mutta sen jälkeen erityisesti kastikat, metsälauha, vadelma ja sananjalka alkavat aiheuttaa ongelmia.

Mitä paremmassa kasvussa tuotantopuusto parin vuoden kuluttua on, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on kilpailla haittaavaa kasvillisuutta vastaa. Kokeneen metsäammattilaisen mukaan, siirryttäessä äestyksestä mätästykseen kuusen istutusalojen muokkauksessa, pintakasvillisuuden torjuntatarve putoaa kuudesosaan. Samansuuntaisia tuloksia on saatu Metsäntutkimuslaitoksen tekemissä metsänuudistamisen laatuinventoinneissa.

Lehtipuut pois mäntyä haittaamasta

Männyn taimikoissa on havaittu lehtipuun pahasti varjostamien männyntaimien joutuvan helpommin hirvien suihin kuin valossa kasvaneiden taimien.

Lehtipuuvesakko vaivaa tuotantopuustoa hieman myöhemmin kuin pintakasvillisuus. Kasvukilpailun lisäksi haapavesakon poisto männyn taimikosta jo varhaisessa vaiheessa on tarpeen männyn latvoja vaurioittavan männynversoruostesienen torjumiseksi.

Ei ole turhaa käydä tarkastamassa taimikon perkaustarvetta jo neljä - viisi vuotta uudistamisen jälkeen. Liian myöhään havaittu varhaispekaustarve aiheuttaa lisäkustannuksia ja on voinut hidastaa tuotantopuuston kasvua. Muutama vuosi taimikon perustamisen jälkeen tehtävä varhaisperkaus ei korvaa taimikonhoitoa. Varhaisperkaus pitää taimet hyvässä kasvussa siihen asti kunnes varsinainen taimikonhoito tehdään. Taimikon varhaisperkauksella helpotetaan varsinaista taimikonhoitoa ja parannetaan tulevien ensiharvennuspuustojen laatua ja siten kohennetaan ensiharvennuksen kannattavuutta.

Varhaishoito metsänomistajalle kannattavaa työtä

Taimikon varhaishoito on omatoimiselle metsänomistajalle kaikkein helpointa ja erittäin hyödyllistä metsänhoitotyötä. Heinän polkeminen taimien ympäriltä loppukesällä ei vaadi kumisaappaita kummempaa investointia. Samalla on mukava ennakoida taimikon pituuskehitystä seuraavina vuosina. Tuotantopuustoa haittaavaa vesakkoa voi kaataa raivaussahalla tai vesurilla. Havupuiden lähellä olevien lehtipuuvesojen latvojen taittelu ensiapuna auttaa hieman kasvukilpailussa. Taimikossa varhaishoidon tarve vaihtelee eri osissa, joten työ on syytä aloittaa pahimmin vesakoituvasta osasta. Seuraavana vuonna voi jatkaa toisesta kohdasta, jos ei käsitellä koko taimikkoa kerralla.

Taimikko avaimet käteen-periaatteella

Itse odotan myös mielenkiinnolla, milloin Suomessa alkaa tulla markkinoille metsänuudistamisen kokonaispalveluja, joissa asiakkaana ole va metsänomistaja saa ostaa metsäänsä palvelutuottajaltaan valmiin hyvässä kasvussa olevan taimikon ilman välitöntä hoitotarvetta. Toimitusaika taimikolle voisi olla esimerkiksi viisi vuotta. Tuona aikana uudistamispalvelun tuottaja kantaisi taimikon alkukehitykseen kohdistuvat riskit, eikä metsänomistajan tarvitse olla huolissaan taimikosta. Valmiita toimintamalleja on maailmalla jo käytössä, ja pieniä ennusmerkkejä tällaisten palveluiden tulosta Suomenkin markkinoille on olemassa.

NUUTTI KILJUNEN
TUTKIJA METLA, SUONENJOKI

Metsänomistajien vieraantuminen metsästä ­ taimikoiden pahin uhka

Taimikon varhaishoito on helppoa ja kannattavaa

Ylös