Metsänhoito
Ajankohtaista
Metla
Metsäluonto
Metsäneuvonta
Metsänhoito
Metsänhoitoyhdistykset
Metsänsuojelu
Metsäopetus
Metsäsuunnittelu
Metsätaitoilu
Metsätiet
Metsävisa
Nimitykset
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puukauppa
Päätoimittajalta
Viranomaistoiminto
Nuoren metsän hoidon tukea saa ulkopuolisella teetettyyn ja omatoimiseen taimikonhoitoon, nuoren kasvatusmetsän harvennukseen ja pystykarsintaan. Se kattaa parhaimmillaan jopa puolet työkustannuksista.
Lisätukea saa, kun samalla korjataan energiapuuta ulkopuolisen käyttöön. Energiapuun haketusta tuetaan erikseen. Nuoren metsän hoidolla lisätään puiden kasvua ja nopeutetaan metsikön kehittymistä myynti kelpoiseksi ensiharvennuskohteeksi. Hoito lisää myös metsien maisema- ja virkistysarvoa. Metsänomistaja varmistaa tukien saamisen täysimääräisenä, kun pitää metsäsuunnitelmansa ajan tasalla.
Tukitaso hyvä muutoksia tulossa
Tällä hetkellä rahoituslain säädökset ja metsänomistajalle maksettava euromääräinen tuki ovat keskimäärin erittäin hyvät. Tällä hetkellä tukea saa kohteisiin, joissa puuston valtapituus käsittelyn jälkeen ei ylitä havumetsiköissä 14 metriä ja lehtimetsiköissä 15 metriä. Tuen ehtona on myös, että kasvamaan jäävän puuston keskiläpimitta 1,3 metrin korkeudelta mitattuna on alle 16 senttiä. Mikäli korjattava puu käytetään kokonaan energiapuuksi, pituus voi olla suurempi.
Ajantasainen metsäsuunnitelma on hyödyllinen. Jos sitä ei ole, tuki alenee 10 prosenttiyksikköä. Rahoitettavan hoitokohteen on oltava kooltaan vähintään yksi hehtaari. Se voi muodostua useammasta metsikkökuviosta. Muut kohteen rahoitustukikelpoisuudelle asetetut ehdot kannattaa selvittää ennen työhön ryhtymistä paikallisesta metsänhoitoyhdistyksestä tai metsäkeskuksesta. Tukihakemus jätetään metsäkeskukselle työn valmistuttua. Vuoden 2008 alusta metsätalouden tuet tulevat todennäköisesti muuttumaan. Todennäköistä on, että tuet tulevat alenemaan tai jopa poistuvat nuorista ensiharvennusvaiheen metsistä. Nuorten metsien hoitoon tulisikin panostaa mahdollisimman paljon juuri tänä ja ensi vuonna.
Taimikot pitää hoitaa viimeistään 5-7 metrin pituudessa n. 2000 kpl/hehtaarilla tiheyteen.
TEKSTI JA KUVAT
ARI LÄHTEENMÄKI
METSÄPALVELUPÄÄLLIKKÖ
Nuorten metsien hoitoon tarjolla runsaasti tukirahaa
Pystykarsintaa vai taimikon varhaishoitoa
Olen useasti kuullut metsänomistajilta toteamuksen siitä, miten metsässä on aina tekemistä: "Työt eivät metsästä lopu". Niinhän se onkin, että metsät kehittyvät ja kehitys tuo mukanaan metsänhoitotarpeita. Esimerkiksi taimikko saattaa muuttua viidessä vuodessa niin paljon, että sitä on vaikea tunnistaa samaksi metsäksi, josta on mielikuva viiden vuoden takaa.
Hoidettu metsä on omistajalleen aina arvokkaampi kuin hoitamaton. Mistä päästä metsien hoidossa tulisi aloittaa ja mitkä asiat olisi välttämättä hoidettava? Mikä on metsänhoitotöiden rankinglista?
Nyrkkisääntö on, että kannattaa satsata metsän nuoruusvaiheeseen. Nuorena on vitsa väännettävä. Metsän uudistaminen kannattaa tehdä huolella. Metsän uudistamisessa synnytetään koko kiertoajaksi se tuotantopuusto, josta metsän kasvu ja tuotto irtoaa.
Metsänhoitoyhdistykset, Metsäntutkimuslaitos ja metsäkeskukset ovat toteuttaneet metsänuudistamisen laatuprojektia monien maakuntien alueella vuodesta 2000 lähtien. Tavoitteena on ollut päästä systemaattiseen laatutyöhön, jossa opitaan tunnistamaan uudistamisketjun parantamista vaativat kohdat. "Männyn kylvö on hyvä uudistamismenetelmä mäntymailla, mutta ei tuota kelvollisia tuloksia kuusimailla". "Kuusen istutuksen onnistumisen ja hyvän liikkeelle lähdön varmistaa kunnollinen maanmuokkaus, erityisesti mätästys". Tässä muutama esimerkki tosiasioista, joiden eteen on tultu tälläkin kertaa. Johtopäätökset eivät ole uusia, ne on tiedetty ennenkin. Tahtoo vain olla niin, että jokaisen sukupolven on nämä asiat omakohtaisesti opeteltava.
Stora Enso julkisti ensimmäisenä muutama viikko sitten metsänuudistamisen laatutakuun. Uskon, että metsänhoitoyhdistyksiä seuraa pian perässä. Arvioni on, että metsänuudistamisen laatutakuu tulee tekemään hyviä palveluksia metsänhoidolle.
Onnistunut metsänuudistaminen on puoli voittoa. Jos pienet taimet jätetään "oman onnensa nojaan", läheskään kaikki taimet eivät pääse nousemaan syntyvän etukasvuisen vesakon läpi. Pienet taimet tarvitsevat kasvutilaa. Taimikoiden varhaishoito on metsänhoitomme pahin vuotokohta tällä hetkellä, taimikoiden perkausta tehdään nykyään aivan liian vähän. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella metsäsertifioinnissa taimikonhoidosta saatiin poikkeama: kiireelliseksi luokiteltua taimikonhoitotyötä on tehty liian vähän. Samoja viestejä kuuluu muistakin maakunnista. Otsikon kysymykseen "pystykarsintaa vai taimikon varhaishoitoa" kantani on selvä: "taimikon varhaishoitoa". Metsän uudistaminen, taimikonhoito ja oikea-aikaiset nuoren metsän harvennukset ovat metsänhoidon ykkösasioita.
JORMA VIERULA
JOHTAJA METSÄKESKUS ETELÄ-POHJANMAA
Nuorten metsien hoitoon tarjolla runsaasti tukirahaa
Pystykarsintaa vai taimikon varhaishoitoa
Porin Ahlaisissa asuva metsänomistaja Jukka Koivisto on sitä mieltä, että lapset ja nuoret kannattaa aivan pienestä pitäen ottaa mukaan metsään. Varsinkin taimikoiden varhaishoidossa he voivat olla mukana. Tärkeintä on metsässä liikkuminen ja siihen tutustuminen.
Ahlaisten Lampissa asuva metsänomistaja Jukka Koivisto pääsi itse metsätöihin isän mukana jo alle 10-vuotiaana. Aluksi tehtiin polttopuuhommia ja myöhemmin hän pääsi mukaan myös metsänuudistamiseen. Hän muistaa vielä, miten metsänkylvökohde laikutettiin hevosvetoisella sahralla.
Jos alueella oli hyviä siementäviä mäntyjä, niitä jätettiin myös siemenpuiksi. Myöhemmin metsää alettiin yleisemmin myös istuttaa, muistelee Koivisto.
Aika nuorena sain jo käsisahan käteeni puiden kaatoon ja keräsin polttopuurankoja hevosen kanssa metsästä. Isän kanssa opin metsätöiden perustaidot ja myöhemmin olen käynyt myös useita metsätyökursseja, Koivisto kertoo.
Olen sitä mieltä, että metsänomistajan kannattaa edelleen tehdä metsässään mahdollisimman pitkälle itse ainakin metsänuudistamistyöt, taimikonhoitotyöt ja nuoren metsän hoitotyöt. Samoin ensiharvennusta kannattaa mahdollisimman paljon tehdä itse, korostaa Jukka Koivisto.
Metsän istutuksessa kannattaa olla mahdollisimman omatoiminen, siinä saa itselleen kyllä tuntipalkan. Sen jälkeen ainakin kahden-kolmen vuoden ajan täytyy olla todella tarkkana, ettei heinikko pääse valtaamaan taimikkoa. Taimikoiden varhaistarkastus keväisin on erittäin tärkeää, sanoo Koivisto.
Päätehakkuun jälkeen on osittain menty jo liiankin pitkälle metsänpohjan laikuttamisessa. Jos metsänpohja laikutetaan liian syvältä, sen palautuminen kestää vuosikymmeniä. Jos metsänpohjalla on yli puolen metrin mättäitä, ne haittaavat myös taimikon varhaistöiden tekemistä. Raivaussahan kanssa kulkeminen ei sellaisessa maastossa tahdo onnistua, toteaa Koivisto.
Lapset ja nuoret mukaan metsään
Länsi-Satakunnan metsänhoitoyhdistys on jo useamman vuoden aikana vienyt Ahlaisten koululaisia metsään koko päiväksi tutustumaan muun muassa metsänviljelyyn ja koneelliseen puunkorjuuseen. Tavoitteena on tutustuttaa lapset ja nuoret paitsi puulajeihin, myös metsissä tehtävään työhön. Ahlaisissa myös metsästysseura järjestää koululaisille metsäpäiviä, joissa vanhemmat koululaiset pääsevät kokeilemaan myös pienoiskiväärillä ampumista.
Jukka Koivisto on ottanut molemmat tyttärensä aikanaan alusta lähtien mukaan metsätöihin. Myös nyt 12-vuotias tyttärenpoika Kai on ollut mukana metsätöissä aivan pienestä lähtien. Aluksi Kai oli mukana etupäässä eväitä syömässä ja taimia kantamassa. Viime vuosina he ovat yhdessä olleet metsässä kaatamassa muun muassa polttopuurankoja. Taimikon varhaishoitoa he ovat myös tehneet yhdessä ja Kai on päässyt käyttämään jo raivaussahaakin. Myös taimikoiden kevättarkastukset tehdään yhdessä.
Kai Koivisto on metsätöiden lisäksi erityisen innostunut metsästyksestä ja jousiammunnasta. Metsässä liikkuminen innostaa häntä myös metsäluonnon ja siellä vastaan tulevien erilaisten lintujen ja muiden eläinten vuoksi. Kai on ollut mukana myös Länsi-Satakunnan metsänhoitoyhdistyksen metsätaitokilpailuissa ja muun muassa voitti viime vuonna nuorten sarjan.
Jos taimikosta aikoo saada kunnon metsää, on varhaishoito tehtävä oikeaan aikaan ainakin ensiharvennusvaiheeseen saakka. Kaikki taimikonhoidot, perkaukset ja harvennukset on tehtävä säännöllisesti ja ajallaan, muuten metsän tuotto jää vajaaksi. Myöhemmin metsän kehityksen kannalta ei metsätöiden ajoittaminen ole enää niin tarkkaa, Koivisto sanoo.
Taimikon perkauksessa ja harventamisessa täytyy ottaa huomioon se, että hyvin hirvialttiilla alueilla kannattaa pyrkiä venyttämään muutamia vuosia taimikon harventamista kasvatustiheyteen. Tällä estetään se, ettei taimikosta mahdollisten hirvivahinkojen jälkeen tule liian harva, tähdentää Koivisto.
Koivun ja kuusen ensiharvennukset on syytä tehdä jäisen maan aikana. Muuten vahingoitetaan puiden pintajuuristoa. Männyn ensiharvennusta voi kyllä tehdä sulankin maan aikana, sanoo Jukka Koivisto.
Ensiharvennusten tekeminen kannattaa myös ajoittaa tarkkaan. Sahapuuta pitäisi pyrkiä kasvattamaan mahdollisimman nopeasti, eikä ensiharvennusta pidä lykätä liian pitkälle, Koivisto toteaa.
LEENA KALLIO
Nuorten metsien hoitoon tarjolla runsaasti tukirahaa
Pystykarsintaa vai taimikon varhaishoitoa
Koko perhe mukaan taimikoiden varhaishoitoon
Pirkanmaalla todettiin koulutuksen lisäävän metsänomistajien aktiivisuutta metsänhoitoon.
Pirkanmaan Metsäkeskuksen Huomisen metsät hoitoon ja hallintaan -hanke järjesti 31 taimikonhoitoja raivaussahakurssia vuosina 2004 ja 2005 lähes kaikissa Pirkanmaan kunnissa. Kursseille osallistui yhteensä 571 metsänomistajaa. Kurssien ajankäyttö muodostui aamupäivien teoriaosuudesta ja iltapäivällä tapahtuneesta käytännön harjoittelusta.
Kurssien vaikuttavuutta tutkittiin kyselytutkimuksella, joka lähetettiin noin kolmelle neljäsosalle kurssin osallistujista. Kyselyssä kursseille osallistuneilta tiedusteltiin muun muassa heidän kurssin jälkeisistä laite- ja tarvikehankinnoistaan sekä taimikonhoitoaktiivisuudestaan. Kyselyn lopussa sai vielä antaa palautetta kurssista. Heti kurssien jälkeen kerätyn palautteen perusteella osallistujat olivat olleet hyvin tyytyväisiä kurssiin. Sama linja jatkui pääsääntöisesti myös tässä kyselyssä.
Sahakauppa käy ja taimikoita hoidetaan
Vastaajat ilmoittivat kyselyssä lukuisista laite- ja tarvikehankinnoista, joita olivat tehneet kurssien jälkeen. Vastauksissaan kurssilaiset muun muassa ilmoittivat hankkineensa 18 raivaussahaa, 21 turvasaappaat sekä 76 viilanohjainta. Laskennallisesti kaikkien vastaajien hankintojen arvo kohoaa yli 18000 euroon.
Yli puolella vastaajista taimikonhoitoaktiivisuus oli jo lisääntynyt jonkin verran, ja vielä useammat ilmoittivat, että se tulee tulevaisuudessa lisääntymään.
Monet vastaajat ilmoittivat, että heidän mielestään taimikonhoito on hyvin tärkeää, ja että kurssi antoi hyvän sysäyksen "mennä metsään".
PEKKA MATTILA
MTI(AMK)-OPISKELIJA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
Nuorten metsien hoitoon tarjolla runsaasti tukirahaa
Pystykarsintaa vai taimikon varhaishoitoa
Koko perhe mukaan taimikoiden varhaishoitoon
Koulutus lisää aktiivisuutta metsänhoitoon
