Metsänhoitoyhdistykset
100 vuotta
Länsi-Suomen
metsänhoitoyhdistysten
yhteystiedot www.mhy.fi
Ajankohtaista
Metla
Metsäluonto
Metsäneuvonta
Metsänhoito
Metsänhoitoyhdistykset
Metsänsuojelu
Metsäopetus
Metsäsuunnittelu
Metsätaitoilu
Metsätiet
Metsävisa
Nimitykset
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puukauppa
Päätoimittajalta
Viranomaistoiminto
Metsänhoitoyhdistysten organisaatio on valittu Vuoden 2006 metsävaikuttajaksi monipuolisesta toiminnastaan metsänomistajien asialla.
Palkitsemisperusteissa todetaan: "Metsänhoitoyhdistykset ovat toimineet monipuolisesti metsänomistajien hyväksi. Metsänomistajat ovat saaneet ja saavat metsänhoitoyhdistyksiltä apua ja neuvoja ja tarvittaessa kaiken kattavat palvelut metsänhoitotöistä puunkorjuuseen saakka. Kansainvälisesti tämä organisaatiomalli on ainutlaatuinen, mutta niin on myös maamme yksityismetsien hyödyntämistaso ja tässä metsänhoitoyhdistyksillä on ollut suuri merkitys."
Nykyisin Suomessa toimii 154 metsänhoitoyhdistystä, ja niillä on toimipaikkoja yli 300 kunnassa. Yhdistykset huolehtivat noin 80 prosentista yksityismetsien metsänhoitotöiden suunnittelusta ja tekemisestä. Varsinaisia puukauppoja yhdistykset tekevät metsänomistajien valtuuttamina noin 40 prosenttia yksityismetsien kokonaismyyntimäärästä. Yhdistyksillä on palveluksessaan noin tuhat metsäammattihenkilöä sekä noin 750 vakituisessa työsuhteessa olevaa metsuria.
Metsänhoitoyhdistysten toiminnan katsotaan alkaneen 100 vuotta sitten Metsäosuuskunta Tapion perustamisesta. Tapio toimi silloisten Karttulan ja Vesannon kuntien alueella Tervonsalmella, joka nykyisin kuuluu Tervon kuntaan. Tapion toimintaperiaatteet olivat pitkälle samanlaiset kuin myöhemmin perustetuilla metsänhoitoyhdistyksillä.
Vuoden Metsävaikuttajan valintaraatiin kuuluu viisi metsäasiantuntijaa. Metsävaikuttajien valinta julkistettiin 30.5. OP-metsäpäivässä Iisalmessa. Osuuspankit toimittavat kunniakirjat kaikille metsänhoitoyhdistyksille kesän aikana.
Metsäpäivän teema oli "Puu pitää pintansa" Tilaisuus keräsi Iisalmen kulttuuri. keskukseen noin 500 osanottajaa.
Metsänhoitoyhdistykset Vuoden 2006 metsävaikuttajiksi
Metsänomistajan parhaaksi yli kolme vuosikymmentä
Metsänhoitomaksu hintansa väärti, rakas riesa vai välttämätön paha¨
Metsänhoidon tunnustuksia esillä Metsämuseo Lustossa
Tärkeää tietoa puun myyntituloverotuksesta
Saha soi Kyröspohjan nuorissa metsissä
Metsänhoitoyhdistys tänään
monipuolinen palvelutalo
Metsänhoitoyhdistyksen palvelut tarpeellisia
Markkinoilla riittää vauhtia, ehtiikö puukauppa mukaan?
Kari Juusela ja Jorma Nummela hoitavat vielä tämän kevään taimet maahan metsänhoitoyhdistys Ala-Satakunnan toimihenkilöinä. Syksystä alkaen heille molemmille koittavat hyvin ansaitut eläkepäivät.
Kari Juusela ja Jorma Nummela eläkkeelle
Jorman mhy-historia alkaa vuodesta 1967, kun hän tuli Honkilahden yhdistyksen neuvojaksi. Karin yhdistysura puolestaan alkoi Kiukaisissa vuonna 1973 lyhyen sahalla olon jälkeen. Sieltä hän siirtyi Euran metsänhoitoyhdistykseen vuonna 1982. Molemmat yhdistykset ovat nykyisin metsänhoitoyhdistys AlaSatakuntaa. Se syntyi vuonna 1993 silloisten Euran, Eurajoen, Honkilahti-Hinnerjoen, Kiukaisten, Lapin, Rauman ja Säkylän metsänhoitoyhdistysten fuusiona.
Leimaus ja mittaus muuttuneet paljon
Metsän leimaus on Jorman ja Karin mukaan muuttunut paljon takavuosista. Kolme vuosikymmentä sitten oltiin päivä talossa. Ensin kierrettiin koko metsä etsien leimauskohdetta, sen jälkeen alettiin yksin puin leimaus. Nyt kohteet selvitetään etukäteen metsäsuunnitelmasta, ja monitoimikoneen kuljettaja tai metsuri valitsee poistettavat puut.
Suuri osa neuvojan ajasta kului menneinä vuosina puutavaran mittaukseen tienvarressa. Ei ollut ollenkaan harvinaista, että yhdistyksen neuvoja otti tukit ylös omaan tauluunsa ja ostajan edustaja omaansa. Illalla sitten listat laskettiin ja seuraavana päivänä verrattiin saatuja tuloksia. Nyt mittaus tehdään motoilla, tehtaalla tai elektronisilla mittasaksilla.
Mukana puunkorjuun kehityksessä
Sekä Honkilahdella että Kiukaisissa hankintapalvelu oli mukana yhdistysten toiminnassa heti alusta alkaen. Tämän mahdollisti tiheä sahaverkosto. Yksistään nykyisen AlaSatakunnan metsänhoitoyhdistyksen alueella toimi 70-luvulla yli kymmenen paikallista sahaa.
Saman vuosikymmenen loppupuolella yhdistysten yhteiskäytössä oli ensimmäinen "häntämoto" . Tämä osoittaa Jorman ja Karin olleen jo silloin puunkorjuun teknisen kehityksen kärkijoukoissa koko maassa.
Koneellisen korjuun yleistyessä ongelmaksi tuli puiden mittaus. Isojen puunostajien siirtyessä pystymittaukseen, perustivat alueen metsänhoitoyhdistykset leimikoiden pystymittaukseen RYMY: n, Rauman ympäristön mittauksen yhteistoimintaelimen. Vaikka pystymittaus vähitellen muiden mittausmenetelmien yleistyessä poistui, voidaan tästä alkanutta yhteistoimintaa pitää alkusoittona Ala-Satakunnan metsänhoitoyhdistyksen perustamiselle.
Yhdistys tuotti pottitaimia
Metsänhoitotyöt kuuluivat ja kuuluvat edelleen metsänhoitoyhdistysten päätehtäviin. Metsänomistajat tekivät Istutustöitä ja taimikonhoitoa aikaisempina vuosina itse enemmän, mutta kaiken aikaa yhdistysten metsureille on myös riittänyt töitä.
Avojuuristen taimien aikakaudella metsänhoitoyhdistyksillä oli myös omaa pottitaimituotantoa. Yhdistys osti yksivuotiaita taimia tarhalta ja siirsi ne omaan kasvihuoneeseen potteihin kasvamaan. Nyt paakkutaimet ovat vallanneet täysin taimimarkkinat.
Metsänhoidossa ei suuria muutoksia
Luontaista uudistamista ja männyn istutusta tehtiin takavuosina liikaa, sen sekä Juusela että Nummela myöntävät. Yhdessä vaiheessa oli ohjeena, että avohakkuualueelle ei istuteta hallatuhojen vuoksi kuusta ollenkaan. Nyt on taas palattu kasvupaikan mukaisiin puulajivalintoihin.
Metsänhoidossa ei sinällään ole heidän työaikanaan tapahtunut suuria muutoksia. Pehmeät arvot, jättöpuut ja tietyn asteinen liberalismi lain tulkinnassa ovat suurimpia työhön ja neuvontaan viime vuosina vaikuttaneita asioita.
Fuusioissa on ollut järkeä
Kari Juusela ja Jorma Nummela ovat molemmat käyneet läpi yhdistysfuusiot. Jormalla siitä oli kokemusta jo Hinnerjoen ja Honkilahden yhdistyessä 1983. Hän tunnustaa olevansa myös yksi Ala-Satakunnan metsänhoitoyhdistyksen perustamisen päämestareista. Kari sanoi alussa hieman epäilleensä hankkeen järkevyyttä. Nyt jälkeenpäin tarkasteltuna molemmat toteavat, että maailma on muuttunut. Silloisten yhdistysten palveluksessa oli 90-luvun alussa noin 20 toimihenkilöä. Nyt vastaavalla alueella on 10 toimihenkilöä ja yhdistyksen kautta kulkeva puumäärä on kasvanut.
1990-luvun puolen välin laman aikaan pienten itsenäisten yhdistysten toiminnan kehittäminen olisi jäänyt tekemättä ja kelkasta pudottu auttamatta. Metsänomistajien palvelu ei ole kummankaan mielestä heikentynyt. Päinvastoin isommalla yhdistyksellä on paremmat mahdollisuudet hankkia tarvittavia teknisiä apuvälineitä.
Ostajat vähentyneet ja vaatimukset tiukentuneet
Metsätalouden suurimpia muutoksia ovat olleet teollisuuden keskittyminen ja metsänomistajien rakennemuutos. Ennen sahoja oli joka kylällä, puunostajia kymmeniä. Maanviljelijät omistivat metsät ja tekivät töitä omatoimisesti. Nyt puunostajia on parhaassa tapauksessa 3-4 ja työt metsissä tilataan palvelujen tarjoajilta. Myös puutavaran laatuvaatimukset ovat kiristyneet koko ajan. Ennen puuta vanhennettiin tien varressa, nyt kaikki pitää olla tuoreena tehtaalla.
Työn vaativuus kasvanut
Metsänomistajien tavoittaminen, neuvonta ja hankintapalvelun hoitaminen vaatii metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöltä entistä enemmän. Eritoten tietotekniikan hallinta on tärkeää. Sekä Jorma että Kari ovat sitä mieltä, että nykyään metsätoimihenkilöltä menee ehkä liikaakin aikaa ATK:n kanssa. Osan näistä töistä voisi heidän mielestään siirtää toimistohenkilöille.
Metsänomistajia pitää palvella ja kuunnella
Mitä Jorma ja Kari haluavat antaa perintönä töidensä jatkajille? Ensinnäkin metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilön pitää saavuttaa metsänomistajan luottamus. Palvelualttiutta ja kykyä kuunnella metsänomistajaa myös tarvitaan. Kumpikaan ei epäile hetkeäkään, etteivätkö heidän seuraajansa menestyisi tehtävissään.
Kari Juuselan työtä Eurassa jatkavat Rauma-Huittinen -tien eteläpuolella Risto Tuomola ja pohjoispuolella Mikko Knuutila. Jorma Nummelan seuraajaksi on palkattu Anni Asikainen. Teija Kyyhkynen jatkaa kokopäiväisenä. Ja sihteeripalveluja Eurassa lisätään.
Jukka Koivumäki
Johtaja Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi
Metsänhoitoyhdistykset Vuoden 2006 metsävaikuttajiksi
Metsänomistajan parhaaksi yli kolme vuosikymmentä
Metsänhoitomaksu hintansa väärti, rakas riesa vai välttämätön paha¨
Metsänhoidon tunnustuksia esillä Metsämuseo Lustossa
Tärkeää tietoa puun myyntituloverotuksesta
Saha soi Kyröspohjan nuorissa metsissä
Metsänhoitoyhdistys tänään
monipuolinen palvelutalo
Metsänhoitoyhdistyksen palvelut tarpeellisia
Markkinoilla riittää vauhtia, ehtiikö puukauppa mukaan?
Metsänhoitomaksua on Suomessa kerätty v. 1950 lähtien. Siitä on puhuttu paljon - puolesta ja vastaan. Sen ansiosta meillä on olemassa metsänomistajille ainutlaatuinen kattava oma palveluorganisaatio, metsänhoitoyhdistys. Nykyisinkin metsänhoitomaksu on tärkeä elementti yhdistysten taloudessa, vaikka sen osuus liikevaihdosta on selvästi vähentynyt.
Mikä metsänhoitomaksu on?
Metsätalouteen käytettävissä olevasta maasta on vuosittain maksettava metsänhoitomaksu. Maksusta on säädetty metsänhoitoyhdistyslaissa. Verohallinto kantaa metsänhoitomaksut ja tilittää ne metsänhoitoyhdistyksille käytettäväksi mm. metsätaloutta yleisesti edistävään neuvontaan, koulutukseen ja tiedotukseen. Viime syksynä kerättiin vuoden 2004 metsänhoitomaksut ja yhdistysten käyttöön ne ovat tulleet tämän vuoden tammikuussa.
Miten maksu määräytyy?
Metsänhoitomaksu muodostuu kahdesta osasta, perusmaksusta ja hehtaarikohtaisesta maksusta. Perusmaksu on koko maassa samansuuruinen. Vuodelta 2004 perusmaksu oli 21,64 euroa/metsänhoitoyhdistys/metsänomistaja. Hehtaarikohtaisen maksun suuruuden (euroa/ha) päättää kukin metsänhoitoyhdistys toimialueelleen. Laissa on kuitenkin määritelty korkein mahdollinen hehtaarimaksu.
Hehtaarikohtaisen maksun perusteena on metsänomistajan metsänhoitoyhdistyksen alueella omistaman metsän pinta-ala.
Laissa on myös asetettu raja, jota metsänomistajan hehtaarikohtaisen maksun kokonaismäärä yhden yhdistyksen alueella ei voi ylittää. Vuodelta 2004 se oli 927,30 euroa.
Kaikki edellä mainitut maksun osat ja rajat on tietyillä laskukaavoilla johdettu koko maan kolmen viimeisen vuoden puun kantohintojen keskiarvosta.
Metsänhoitomaksu on verotuksessa vähennyskelpoinen kulu.
Pitääkö kaikkien maksaa metsänhoitomaksua?
Pienten metsäpinta-alojen omistajien ei tarvitse maksaa metsänhoitomaksua. Länsi-Suomessa rajana on neljä hehtaaria. Tätä vähemmän metsää omistavat voivat erikseen hakeutua metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi. Tällöin maksettavaksi tulee vain metsänhoitomaksun perusosa.
Metsänhoitomaksusta voi hakea vapautusta metsäkeskukselta. Vapautuksen saamisen edellytyksenä on, että metsää ja metsien hoidosta vastaavan henkilön ammattipätevyyttä koskevat vaatimukset täyttyvät. Tällöin ei voi olla metsänhoitoyhdistyksen jäsen, eikä käyttää sen palveluja. Metsäkeskuksen asiasta tekemä päätös on maksullinen.
Lisätietoja asiasta on nettiosoitteissa www.mhy.fi ja www.vero.fi
Mitä metsänhoitomaksulla saa?
Metsänhoitomaksulla metsänomistaja saa käyttöönsä yhdistyksen neuvonta-, tiedotus- ja koulutuspalvelut. Varmistaa, että hänellä on käytössään oma edunvalvoja. Paikkakunnalla on metsäammattilaisia, jotka katsovat asioita vain hänen näkökulmastaan. Metsänhoitomaksun ansiosta Suomeen on voitu rakentaa kattava organisaatio, jonka palveluksessa on 1000 metsätoimihenkilöä ja 700 metsätyöntekijää. Tämä takaa, että joka kolkassa metsänomistajalla on mahdollisuus saada neuvontaa, tilata työpalveluja metsänhoitotöihin, puukaupan palveluja, metsäsuunnittelua jne.
Ja mitä enemmän yhdistyksen palveluja käyttää sitä enemmän vastinetta saa. Ohessa on luettelo, mihin kaikkeen metsänhoitomaksuja käytetään. Mitä muuta saa noin 100 eurolla? TV-luvan puoleksi vuodeksi, permanentin tai kestovärin ja leikkauksen hiuksiin, edestakaisen junamatkan Tampereelta Ouluun.
Heli Mutkala-Kähkönen
Aluepäällikkö Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi
Metsänhoitoyhdistykset Vuoden 2006 metsävaikuttajiksi
Metsänomistajan parhaaksi yli kolme vuosikymmentä
Metsänhoitomaksu hintansa väärti, rakas riesa vai välttämätön paha¨
Metsänhoidon tunnustuksia esillä Metsämuseo Lustossa
Tärkeää tietoa puun myyntituloverotuksesta
Saha soi Kyröspohjan nuorissa metsissä
Metsänhoitoyhdistys tänään
monipuolinen palvelutalo
Metsänhoitoyhdistyksen palvelut tarpeellisia
Markkinoilla riittää vauhtia, ehtiikö puukauppa mukaan?
Ansioituneita metsänhoitoyhdistyksiä on palkittu vuodesta 1987 lähtien MTK:n myöntämällä Vuoden metsänhoitoyhdistys -tunnustuksella. Metsänomistajille suunnattujen palvelujen kehittämisestä palkitut yhdistykset ovat saaneet muistoksi taiteilija Markku Kososen tekemän palkintoreliefit. Ne ovat uniikkeja taideteoksia, jotka kuvastavat palkinnon saanutta yhdistystä, seutua ja palkitsemisen perusteita. Metsänhoitoyhdistystoiminnan 100 -vuotisjuhlan kunniaksi kaikki Vuoden metsänhoitoyhdistys -palkintoreliefit on koottu näyttelyksi Metsämuseo Lustoon Punkaharjulla. Näyttely on avoinna ensi tammikuun 7. päivään asti. Kannattaa käydä tutustumassa. Vuoden metsänhoitoyhdistys tunnustuksen ovat vuosien kuluessa saaneet seuraavat 15 metsänhoitoyhdistystä:
| 1986 | Punkaharju |
| 1987 | Viitasaari |
| 1988 | Joutsa |
| 1989 | Siikalatva |
| 1990 | Hämeenkyrö-Viljakkala |
| 1995 | Ruokolahti |
| 1996 | Kuusamo |
| 1997 | Kalajokilaakso |
| 1998 | Keuruu |
| 1999 | Sydän-Häme |
| 2000 | Kallavesi |
| 2001 | Pieksämäki |
| 2002 | Itä-Häme |
| 2003 | Etelä-Pirkanmaa |
| 2004 | Sotkamo |
Metsänhoitoyhdistykset Vuoden 2006 metsävaikuttajiksi
Metsänomistajan parhaaksi yli kolme vuosikymmentä
Metsänhoitomaksu hintansa väärti, rakas riesa vai välttämätön paha¨
Metsänhoidon tunnustuksia esillä Metsämuseo Lustossa
Tärkeää tietoa puun myyntituloverotuksesta
Saha soi Kyröspohjan nuorissa metsissä
Metsänhoitoyhdistys tänään
monipuolinen palvelutalo
Metsänhoitoyhdistyksen palvelut tarpeellisia
Markkinoilla riittää vauhtia, ehtiikö puukauppa mukaan?
Metsätalouden veroilmoitukset viime vuodelta on täytetty ja esitäytetyt lomakkeet tarkastettu. Verohallinnon ohjeiden mukaan täydennyksiä ja korjauksia voi kuitenkin vielä toimittaa Verotoimistoon heti puutteet tai virheet huomattuaan. Muutosten jälkeen verottaja toimittaa syksyllä uuden verotuspäätöksen.
Kaikki kuitit ja tositteet talteen
Metsätalouden myyntiverotus perustuu kuittien pohjalta pidettävään normaaliin kirjanpitoon. Kaikki metsätalouden hankintojen kuitit siis talteen! Tee itse tosite tapahtumasta, ellet voi saada siitä kuittia, esim. matkat omalla autolla ja omaan käyttöön otettu puu. Metsänhoitoyhdistysten Metsäverotuksen muistiinpanot kirjasessa on omat taulukot näiden kirjaamiseen.
Jos oman auton käyttö on välttämätöntä ja haluat vähentää kulut, pidä kulkemisesta matkapäiväkirjaa ja kirjaa metsätalouden tehtävä, johon kulkeminen liittyy.
Kuitit ja muistiinpanot pitää säilyttää kuusi vuotta verovuoden päättymisestä mahdollista verottajan tarkastusta varten. Eli vuoden 2005 verotuksen kuitit on pidettävä tallessa vuoden 2011 loppuun.
Omaan käyttöön otettu puu on tuloa
Omaan käyttöön otettu rakennuspuu katsotaan pääomatuloksi. Polttopuu on verovapaata. Maatalouden käyttöön ja maatalousrakennuksiin otetussa puussa käytetään ns. hiljaista kuittausta, eli se ei ole tuloa metsätaloudessa eikä menoa maataloudessa. Muuhun omaan elinkeinotoimintaan metsästä otetun puun kantohinta on verotettavaa tuloa.
Metsätalouden tuet
Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset (KEMERA) -tuet ovat verovapaita. Niitä voi saada mm. nuoren metsän hoitoon, metsäteiden kunnostamiseen ja kunnostusojituksiin.
Tarkasta esitäytetty veroilmoitus vielä kerran
Kuten yleensä uudistusten yhteydessä, on esitäytetyissä veroilmoituksissakin ilmennyt puutteellisuuksia. Kannattaa siis kaivaa lomakkeet esille vielä kerran ja toimittaa mahdolliset täydennykset verotoimistoon välittömästi. Joitakin puutteita on ollut esim. ennakonpidätysten ja tappiollisten pääomatulojen siirtymisessä lomakkeisiin.
Omistuksen muutokset verottajalle
Toimita muutostiedot verottajalle viipymättä varsinkin, jos uutena omistajana aiot tehdä metsänhoitotöitä nyt kesällä.
Metsätalouden tappio
Jos syntyy vain menoja eikä lainkaan puunmyyntituloja, voi metsätalouden harjoittaminen verotusmielessä jonakin vuonna olla tappiollista. Tällöin miinusmerkkinen tulos vähennetään muista pääomatuloista tai alijäämähyvityksenä verovelvollisen ansiotuloista.
Pinta-alaverosta myyntiveroon siirtyville
Keskeneräiset ojitus- ja tiepoistot
Poistamaton viimeinen menojäännös pinta-alaverotuksesta 31.12.2005 olisi pitänyt itse siirtää myyntituloveroilmoituslomakkeelle kohtaan menojäännös 1.1.2006. Tätä verottaja ei tee metsänomistajan puolesta.
Vanhan kaluston arvon määritys
Olemassa olevista aikaisemmin hankituista koneista, kalustosta ja rakennuksista arvioidaan tämänhetkinen käypä arvo. Siitä aletaan tehdä vuosittain poistoja verotuksessa. Tämä koskee hankintoja, joiden käyttöikä yli kolme vuotta ja hankintahinta yli 200 euroa, ja joita ei ole poistettu muussa verotuksessa.
Uinuva metsävähennys
1.1.2006 alkaen on myös entisillä pinta-alaverollisilla mahdollisuus hyödyntää vähennyksenä 1.1.1993 jälkeen ostamansa metsätilan ostohinnasta 50 %. Hinnaksi lasketaan kauppahinta lisättynä tilan hankintaan liittyvillä kuluilla. Vähennys voidaan tehdä vain kyseiseltä tilalta nyt myytävän puun arvosta. Metsävähennys on hieman mutkikas juttu. Hanki lisätietoa asiantuntijoilta, jos olet tässä tilanteessa.
Metsänhoitoyhdistys auttaa ja neuvoo myös metsäveroasioissa!
Lähteet: Esko Ala-Heikkilä, aluepäällikkö, Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Metsäverotuksen muistiinpanot -kirjanen, metsänhoitoyhdistykset www.vero.fi
Metsänhoitoyhdistykset Vuoden 2006 metsävaikuttajiksi
Metsänomistajan parhaaksi yli kolme vuosikymmentä
Metsänhoitomaksu hintansa väärti, rakas riesa vai välttämätön paha¨
Metsänhoidon tunnustuksia esillä Metsämuseo Lustossa
Tärkeää tietoa puun myyntituloverotuksesta
Saha soi Kyröspohjan nuorissa metsissä
Metsänhoitoyhdistys tänään
monipuolinen palvelutalo
Metsänhoitoyhdistyksen palvelut tarpeellisia
Markkinoilla riittää vauhtia, ehtiikö puukauppa mukaan?
Perusasioita:
Käytä vain turvallisia, hyvässä kunnossa olevia työvälineitä!
Käytä suojavarusteita - satunnaisesti metsätyötä tekevä tarvitsee niitä erityisesti!
Arvioi työn vaaratekijät äläkä riskeeraa turhaan - "kun voimaa lisää niin järki usein vähenee"!
Jos työskentelet yksin, kerro jollekin milloin lähdet, missä olet ja milloin arviolta palaat!
Jos työskentelet yksin, pidä kännykkä aina mukana taskussa - traktorissa tai repussa oleva puhelin ei auta, jos olet puristuksissa puun alla!
Älä koskaan korjaa myrskytuhopuita yksin!
Pidä aina mukanasi ensiaputarpeet!
Jos kuitenkin sattuu tapaturma:
Arvioi tilanteen vakavuus mieluimmin varman päälle!
Soita aina ensimmäiseksi hätänumeroon 112, jos olet vahingoittunut päähän, niskaan, selkään tai epäilet raajojen murtumaa tai muuta vakavaa, älä liiku!
Soita aina ensimmäiseksi hätänumeroon 112, jos rintaasi puristaa tai muuten epäilet sairauskohtausta, älä liiku!
Kun soitat hätänumeroon 112, kerro kuka tietää, missä olet!
Hätänumeroon soittaminen ensimmäiseksi on tärkeää siksi, että sieltä vastataan aina heti, tarvittaessa saadaan lääkäri arvioimaan tilasi ja antamaan ohjeita, ja saadaan ambulanssi heti liikkeelle, jos on tarvetta.
Näin pienenee riski, että puhelimen akku loppuu, soittoon ei vastata, tilanteen vakavuus arvioidaan väärin, tai tilanne pahenee etkä kykene enää soittamaan. Hätänumeroon soitetun puhelun viranomaiset voivat tarvittaessa paikantaa.
Metsänhoitoyhdistykset Vuoden 2006 metsävaikuttajiksi
Metsänomistajan parhaaksi yli kolme vuosikymmentä
Metsänhoitomaksu hintansa väärti, rakas riesa vai välttämätön paha¨
Metsänhoidon tunnustuksia esillä Metsämuseo Lustossa
Tärkeää tietoa puun myyntituloverotuksesta
Metsänomistajan työturva-ABC
Saha soi Kyröspohjan nuorissa metsissä
Metsänhoitoyhdistys tänään
monipuolinen palvelutalo
Metsänhoitoyhdistyksen palvelut tarpeellisia
Markkinoilla riittää vauhtia, ehtiikö puukauppa mukaan?
Hämeenkyrön Kyröspohjassa asuva viljelijä Marko Ahro, 41, on harventanut tilansa taimikoita ja nuoria metsiä ahkerasti viime vuosina. Tuottavan puuston syntyminen ja työn rentouttavuus kannustavat sahan heiluttamiseen.
Marko ja Hanna Ahro ovat viljelleet tilaansa yhdessä kahdeksan vuotta. Ilmajoen maatalousoppilaitoksesta toisensa löytäneen agrologipariskunnan tilanpito perustuu kolmeen tukijalkaan viljanviljelyyn, lihakarjan kasvatukseen ja metsätalouteen. Kolme kouluikäistä lasta ja ravihevonen pitävät huolta, että muutakin tekemistä riittää.
Mistä aikaa metsien hoitoon?
- Eihän viljanviljely työllistä kuin sesonkiaikoina - metsähommiin ehtii muulloin, toteaa Ahro.
- Suurena apuna metsässä on ollut myös 65-vuotias isäni Vesa Ahro.
- Marko kertoo, että tilalla aiotaan luopua karjankasvatuksesta lähiaikoina ja vapautuvat työresurssit käytetään metsiin ja tilan ulkopuolelle.
Suurimmat metsänomistajaryhmät ovat nykyisin maaseudun taajamissa asuvat eläkeläiset ja viljelijät tiloillaan. Marko Ahro näkee metsänomistajakunnan rakennemuutoksessa verkostoitumismahdollisuuden.
- Eläkeläismetsänomistajat ovat yleensä maksukykyistä väkeä. He voisivat antaa lisätyömahdollisuuksia meille tiloilla asuville. Ainakin minä olisin jatkossa valmis tällaiseen.
Nuorissa metsissä riittää hoitotöitä
Tilan metsiä on aikoinaan uudistettu voimakkaasti maannousemalahon vuoksi. Pääasiassa niihin on istutettu koivua ja vähän kokeeksi lehtikuusta. Kuusta taas terveille maapohjille. Tilan noin 200 hehtaarin metsäpinta-alasta on tällä hetkellä taimikoita ja nuoria kasvatusmetsiä yli puolet. Joten sahattavaa työmaata riittää.
Ahrot hoitavat vuosittain noin 10 hehtaaria taimikoita ja nuoria metsiä raivaus- ja moottorisahalla omana työnä. Parin viime vuoden aikana on syntynyt 14 hehtaaria Kemera (Kestävän metsätalouden rahoituslaki) -tukikelpoista jälkeä. Lisäksi on vielä tehty ennakkoraivausta nuorissa kasvatusmetsissä.
Into löytyy itse työn merkityksestä
- Kemera-tuilla on metsänomistajan itse tekemissä hommissa vähäinen merkitys, kyllä työn tärkeys ja kannattavuus täytyy ymmärtää muuten. Tuottavan puuston aikaansaaminen oikeasta puulajista on työn motiivi. - Vaikka tuohan edes bensarahojen saaminen jonkinlaista mielihyvää, kertoilee Ahro.
- Sen sijaan energiapuun korjuuseen saatu tuki on merkittävä. Arvonlisäverosta vapauttaminen edesauttaisi vielä paljon polttopuun lähikauppaa.
Nuoren metsän hoitotyömailta on kertynyt jonkun verran mäntyja kuusikuitua, koivu ja muu lehtipuu on hakattu klapeiksi lähinnä omaan käyttöön. Polttopuuta kuluu vuoden mittaan paljon. Sillä lämpiää kaksi vanhaa isoa asuinrakennusta ja navetta.
- Näitä hommia voi suositella kaikille viljelijöille. Metsässä saa ajatuksista pois nykyisen maatalouden tympeyden ja polla pysyy edes jonkunlaisessa kunnossa, latelee Ahro
Pienistäkin taimikoista huolehditaan
- Nuoren metsän hoito on työ, jossa oikeastaan parsitaan aikoinaan tekemättä jäänyttä taimikonhoitoa. Siksi olenkin ruvennut käymään läpi myös nuorempia taimikoita.
- Kuusikon reikäperkaus tuntuu mielekkäältä. Se tuottaa heti selvän tuloksen. Kuuset elpyvät ja pituuskasvu lisääntyy. Kymmenvuotiasta koivun taimikkoa harvennettaessa yhdistyksen alueneuvoja Markku Katajamäki neuvoi muutoin tilalla käydessään tekemään paljon harvempaa jälkeä, kun alueelle meinasi jäädä liikaa puita.
Heli Mutkala-Kähkönen
Metsänhoitoyhdistykset Vuoden 2006 metsävaikuttajiksi
Metsänomistajan parhaaksi yli kolme vuosikymmentä
Metsänhoitomaksu hintansa väärti, rakas riesa vai välttämätön paha¨
Metsänhoidon tunnustuksia esillä Metsämuseo Lustossa
Tärkeää tietoa puun myyntituloverotuksesta
Saha soi Kyröspohjan nuorissa metsissä
Metsänhoitoyhdistys tänään
monipuolinen palvelutalo
Metsänhoitoyhdistyksen palvelut tarpeellisia
Markkinoilla riittää vauhtia, ehtiikö puukauppa mukaan?
monipuolinen palvelutalo
Tänä vuonna vietetään metsänhoitoyhdistystoiminnan juhlavuotta. Ensimmäinen yhdistys perustettiin Tervossa maaliskuussa 1906 Metsäosuuskunta Tapion nimellä. Yhdistystoiminnan tavoitteet ovat edelleen lähes samat: metsänomistajien puiden markkinointi ja edunvalvonta puukaupassa sekä metsänhoidon tason nostaminen. Mutta tämän päivän metsänhoitoyhdistyksen toiminta- ja palvelumuodot ovat huikeasti monipuolisemmat kuin sata vuotta sitten.
Varsinaista ja liiketoimintaa
Laissa ja asetuksessa määrätään, minkälaiseen toimintaan metsänhoitomaksut on tarkoitettu ja niiden käyttöä seurataan kirjanpidossa. Metsänhoitoyhdistysten kirjanpidossa käytetään termejä varsinainen toiminta ja liiketoiminta. Varsinaiseksi toiminnaksi katsotaan lähinnä koulutus, neuvonta, puunmyyntisuunnitelmien laadinta, metsänhoitotöiden suunnittelu ja hallinto. Liiketoimintaa sitten taas mm. ovat välitystoiminta, työpalvelut, puukaupallinen ja korjuutoiminta, arvioinnit sekä ojitus ja metsäteiden rakentaminen.
Laaja palveluvalikoima
Liiketoiminnan puolella yhdistysten toiminta on monipuolistunut ja ne tarjoavat metsänomistajille edellä mainittujen lisäksi paljon muita palveluja. Palveluja on kehitetty ja yhtenäistetty valtakunnallisesti Mhy-ketjutoiminnan alettua v. 2002. Niiden sisällöstä on luotu yhtenäisiä kuvauksia, joita voisi nimittää vaikkapa tuoteselosteiksi. Nykyisin kerätään asiakaspalautetta ja palvelujen laatua pyritään nostamaan. Mhy-ketjussa palvelut jaetaan peruspalveluihin ja lisäpalveluihin. Peruspalvelut pitää löytyä jokaisen yhdistyksen palvelupaletista. Lisäpalvelujen tuottaminen taas vaihtelee yhdistyksittäin resurssien mukaan.
Heli Mutkala-Kähkönen
Metsänhoitoyhdistykset Vuoden 2006 metsävaikuttajiksi
Metsänomistajan parhaaksi yli kolme vuosikymmentä
Metsänhoitomaksu hintansa väärti, rakas riesa vai välttämätön paha¨
Metsänhoidon tunnustuksia esillä Metsämuseo Lustossa
Tärkeää tietoa puun myyntituloverotuksesta
Saha soi Kyröspohjan nuorissa metsissä
Metsänhoitoyhdistys tänään
monipuolinen palvelutalo
Metsänhoitoyhdistyksen palvelut tarpeellisia
Markkinoilla riittää vauhtia, ehtiikö puukauppa mukaan?
Juha Nepponen, alastarolainen erikoishammasteknikko ja maanviljelijä, on käyttänyt metsänhoitoyhdistyksen palveluita eri muodoissaan koko metsänomistuksensa ajan. Hän arvostaa metsänhoitoyhdistyksen monipuolista palvelutarjontaa, käytännönläheistä työtä ja metsätyömiehiä ammattikuntana.
Alastarolainen Juha Nepponen on monen toimen mies. Päivätyökseen hän toimii omassa yrityksessään erikoishammasteknikkona ja viljelee runsaan sadan hehtaarin viljatilaa. Kevään kylvöt tehtiin suorakylvönä jo seitsemättä kertaa ja Nepponen on ollut erittäin tyytyväinen tulokseen. Yrittäjänä hän on toiminut vuodesta 1977 lähtien. Otettuaan kotitilan haltuunsa 80-luvun loppupuolella, hän siirsi yritystoimintansa Loimaalle. Metsäänhän on tullut tuntumaa jo 4Hkerhotoiminnasta lähtien. Tilalla on metsää noin 40 ha.
Metsän työt ajallaan ja ammattitaidolla
Juha Nepponen on omakätisesti eri vaiheissa tutustunut monenlaisiin
töihin metsässä puun ajoa myöten. Tilan lämmitykseen
tarvittavan polttorangan hän kerää itse poikansa Teemun
kanssa edelleenkin. Muihin metsätalouden töihin hän käyttää
paikallisen metsänhoitoyhdistyksen palveluita puukaupallisista palveluista
uudistustöihin. Tänä keväänä tehtiin muutama
hehtaari metsänviljelyä; koneellista kylvöä runsaat
kaksi hehtaaria ja istutusta kolme hehtaaria. Nepponen näkee erittäin
tärkeänä, että yhdistykset pitävät yllä
mahdollisimman korkeaa ammattitaitoa asiantuntija- ja työpalveluissa.
Osaan ammatinharjoittajana arvostaa eri alojen toimijoiden ammattitaitoa.
Vaikka tarvittaessa ehtii paljon, vuorokaudessa on vain 24 tuntia ja metsässäkin
työt on tehtävä ajallaan. Pienen hetken harkitsimme istutustyön
tekemistä itse, mutta näimme hyväksi antaa työn ammattihenkilön
tehtäväksi. Varsinkaan aiempina vuosikymmeninä toteutettujen
talkootöiden tulokset eivät ole aina olleet parhaita mahdollisia.
Metsuri arvossaan
Korjuutyöt ovat käytännössä pitkälti siirtyneet konetyöksi ja myös hoitotöihin on koneita pyritty kehittämään. Nepposen mukaan on harmi että metsureiden ammattikuntaa on niin voimakkaasti vähennetty.
On vaikeaa kuvitella koneilla saavutettavan hyviä tuloksia pienialaisilla ja vaihtelevilla kuvioilla esimerkiksi istutustyössä. Kyllä ammattimetsuri löytää oikeat istutuspaikat paremmin.
Laadukkaat, monipuoliset ja käytännönläheiset palvelut tarpeen
Yhdistykset ovat viime vuosina panostaneet metsänuudistamisen laatuun, jotta saataisiin heti alkuun täystiheä taimikko aikaiseksi. Samalla on pyritty miettimään työn kustannuksia ja järkeistämään töiden toteutusta. Juha Nepposen mielestä palveluiden kustannukset ovat olleet kohtuullisia. Ei varsinaisesti halpaa muttei kohtuuttoman kallistakaan. Huonoa työtä ei kannata ostaa ja hyvä aina jotain maksaa.
Erilaisiin yhdistykseltä hankkimiinsa palveluihin hän on ollut yleensä tyytyväinen. Hän on kehottanut eri yhteyksissä muitakin metsänomistajia ottamaan yhteyttä yhdistykseen jo kun suunnittelee puukauppaa. Yhdistykseltä löytyy metsänomistajan tarpeisiin palveluita melko monipuolisesti; yhtäkkiä ei tule mieleen mitään isompia puutteita palvelutarjonnassa. Tärkeää on että yhdistykset muistavat perustehtävänsä ja toimivat käytännönläheisesti.
Metsä houkuttelee
Vaikka uutiset metsätaloudesta ovat viime aikoina olleet mollivoittoisia, uskoo Nepponen metsätalouden merkityksen säilymiseen Suomessa jatkossakin. Hän on aika ajoin ollut kiinnostunut hankkimaan lisää metsää. Alueelle tyypillisten pienten metsäpalstojen hinnat ovat tällä hetkellä melko korkeita. Nepponen ymmärtää hyvin kaupunkilaisten halukkuuden omistaa pala maaseutua. - Itsekin olen sen verran asunut kaupungissa että ymmärrän tarpeen päästä silloin tällöin kuljeskelemaan omalle metsäpalstalle, vaikka tekemäänkin jotain omin käsin, omassa rauhassa.
Jari Neero
Toiminnanjohtaja Metsänhoitoyhdistys Loimaan seutu
Metsänhoitoyhdistykset Vuoden 2006 metsävaikuttajiksi
Metsänomistajan parhaaksi yli kolme vuosikymmentä
Metsänhoitomaksu hintansa väärti, rakas riesa vai välttämätön paha¨
Metsänhoidon tunnustuksia esillä Metsämuseo Lustossa
Tärkeää tietoa puun myyntituloverotuksesta
Saha soi Kyröspohjan nuorissa metsissä
Metsänhoitoyhdistys tänään
monipuolinen palvelutalo
Metsänhoitoyhdistyksen palvelut tarpeellisia
Markkinoilla riittää vauhtia, ehtiikö puukauppa mukaan?
Suomen talouskasvu näyttää hyvältä. Viime vuoden reilun kahden prosentin kasvun jälkeen bruttokansantuotteen kasvuksi odotetaan jopa neljää prosenttia. Viennin kasvuprosentti voi saavuttaa jopa kaksinumeroisen luvun. Uusia työpaikkoja syntyy ja koko kansantalous on positiivisessa pyörteessä. Metsäteollisuuden ylle on kuitenkin maalattu synkkiäkin pilviä. Positiiviset kasvu- ja investointiuutiset ovat hautautuneet irtisanomis-, yt-neuvottelu- ja mielenilmaisujulkisuuden alle. Vaikka nämä kaikki uutiset ovatkin hätkähdyttäviä, ovat pidemmälle tulevaisuuteen suunnatut investoinnit ja kilpailukyvyn parantaminen koko suomalaisen metsäsektorin kannalta elintärkeitä.
Positiivisia viestejä on aistittavissa kaikilta kolmelta suurelta suomalaiselta metsäyhtiöltä. Ilmoittaessaan paperikoneiden ja tehtaiden sulkemisesta UPM ilmoitti myös mittavista investoinneista Suomessa sijaitsevaan metsäteollisuuteen. Ilmoitus kertoo selvästi halusta panostaa myös Suomessa tapahtuvaan toimintaan. Investointien vaikutukset ovat aina pitkävaikutteisia. Stora Enson tämän vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen tulos yllätti positiivisesti. Yhtiön Profit-ohjelman kannattavuutta parantavat vaikutukset alkavat hiljalleen näkyä. Myös Metsäliiton ja Mrealin tulokset kielivät kehityksestä kohti parempaa kannattavuutta. Suomen kannalta merkittävää on myös M-realin keskittyminen Pohjois-Eurooppaan, kasvumahdollisuuksia onkin mahdollista löytää myös lähialueilta.
Paperilla pyyhkii hyvin tulevaisuudessa?
Paperin hintojen nousua on odotettu jo vuosia. Nyt hinnat osalla paperilajeista ovatkin olleet nousussa. Etenkin sanomalehti- ja kopiopaperin kehitys on ollut suotuisaa. Aikakauslehtipapereilla tilanne näytti jo paranevan, mutta ylikapasiteetin varjossa tilanne on edelleen odottava. Tarvittava piristysruiske voi olla tulossa hetkenä minä hyvänsä. Jalkapallon maailmanmestaruusk ilpailut voivat osaltaan auttaa aikakauslehtipaperin valmistajia. Aikakauslehtiin paperilaatujen SC(päällystämätön) ja LWC(päällystetty) välilläkin on kilvoittelua. Vielä viime vuoden puolella LWC:n tilanne näytti suotuisammalta, mutta tällä hetkellä kehityksestä on vaikeampi sanoa tarkkaa tilannetta. Näyttäisi kuitenkin siltä, että SC on valtaamassa tilaa LWC:ltä.
Mitä tapahtuu sahatavaran tuotannolle, käykö puukauppa?
Viime vuonna myös sahatavaran tuotanto kärsi metsäteollisuuden työtaistelusta. Sahatavaran tuotanto väheni viime vuonna kymmenellä prosentilla ollen reilut 12 miljoonaa kuutiometriä. Tänä vuonna ehkä hieman yllättäen sahatavaran kansainvälinen markkinakysyntä on kehittynyt suotuisasti. Ympäri Eurooppaa sahureilla on ollut ongelmia tukkipuun saatavuuden kanssa ja samaan aikaan rakentaminen on jatkunut vilkkaana. Nousevat sahatavaran hinnat parantavat hiljalleen sahauksen kannattavuutta. Tänä vuonna voitaisiinkin päästä jopa viime vuotta suurempiin sahatavaran tuotantolukuihin. Tämä edellyttää, että sahoilla on mitä sahata.
Alkuvuonna puukauppa on käynyt huomattavasti viime vuotta hitaammin. Metsäverotuksen siirtymäkauden päättymisen jälkeinen tilanne ei ole tullut yllättäen, puumarkkinoilla vallitsee edelleen odottava tunnelma. Tällä hetkellä metsäteollisuustuotteiden markkinoiden vetämänä puukaupan olosuhteet ovat oivalliset. Puun myyntejä harkitsevien metsänomistajien kannattaakin ottaa yhteyttä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen tarkempia tietoja saadakseen.
Katseen pitää olla kauempana tulevaisuudessa
Ajankohtainen puumarkkinatilanne on tällä hetkellä haastava ja suomalaisessa metsäteollisuudessa käydään läpi parhaillaan mittavia saneeraus ja kannattavuuden parantamisohjelmia. Kaikesta huolimatta metsäsektorin tulee katsoa kauemmas tulevaisuuteen, millä eväillä suomalaisen metsäsektorin menestys jatkuu myös seuraavina vuosikymmeninä. Metsäalan menestyksen tulevaisuudessa takaavat nykyisten tuotteiden kilpailukykyinen tuotanto ja jatkuva kehittäminen. Tällöin metsänomistajien harjoittama metsätalous on kannattavaa ja metsäteollisuus investoi edelleen Suomessa sijaitseviin tuotantolaitoksiin. Myönteistä on, että koko metsäsektori on löytänyt toisensa niin Euroopassa kuin Suomessakin. Koko sektorin yhteistyöllä metsäala pidetään menestyksen tiellä myös tulevaisuudessa. Euroopan metsäsektorille on metsänomistajien ja metsäteollisuuden yhteistyössä laadittu visio ja strateginen tutkimusohjelma. Samanlainen työ on käynnissä nyt myös Suomessa. Kun koko sektorilla on yhteiset päämäärät, niin suomalaiselle puulle löytyy kysyntää myös tulevaisuudessa.
Marko Mäki-Hakola
Tutkimuspäällikkö MTK metsäryhmä
Metsänhoitoyhdistykset Vuoden 2006 metsävaikuttajiksi
Metsänomistajan parhaaksi yli kolme vuosikymmentä
Metsänhoitomaksu hintansa väärti, rakas riesa vai välttämätön paha¨
Metsänhoidon tunnustuksia esillä Metsämuseo Lustossa
Tärkeää tietoa puun myyntituloverotuksesta
Saha soi Kyröspohjan nuorissa metsissä
Metsänhoitoyhdistys tänään
monipuolinen palvelutalo
Metsänhoitoyhdistyksen palvelut tarpeellisia
Markkinoilla riittää vauhtia, ehtiikö puukauppa mukaan?
Tämän kevään metsänistutuksissa ollaan Länsi-Suomessa lähes maalissa. Pitkään kylmänä pysynyt kevätsää lämpeni nopeasti ja viljelytöihin päästiin normaaliaikaan toukokuun alkupäivinä. Suurimman osan taimista ovat istuttaneet metsänhoitoyhdistysten vakinaiset ja osa-aikaiset metsätyöntekijät. Mutta perinteisesti myös osa metsänomistajista on itse ahkeroinut työmaillaan. Kaikkiaan Länsi-Suomessa istutettiin tänä keväänä noin 28 miljoonaa tainta. Niistä noin 60 prosenttia oli kuusen paakkutaimia. Lounais-Suomessa kuusta istutettiin kaksi kolmasosaa ja Pirkanmaalla yli 80 prosenttia taimista. Etelä-Pohjanmaan karummilla metsämailla kuusen osuus oli noin neljännes. Koivua, muita lehtipuita ja lehtikuusta istutettiin vain pieniä määriä koko Länsi-Suomessa. Joten mäntyä koko alueen taimista oli lähes 40 prosenttia.
Myyrätuhoihin Kemera-varoja
Myös syksyllä tehdään jonkun verran istutuksia. Viime talven myyrätuhoalueet voidaan siis haluttaessa hoitaa kuntoon vielä tänä vuonna. Myyrätuhoihin saa tukea Kestävän metsätalouden rahoituslain perusteella taimikustannuksen verran. Hakemus kannattaa laittaa vireille mahdollisimman pian. Metsänhoitoyhdistykset auttavat metsänomistajia tässäkin asiassa.
Kiikoisten metsänhoitoyhdistyksen pitkäaikainen toiminnanjohtaja ja Lustossa yli 15 vuotta Kaken kantilta pakinoita kirjoittanut Kaino Salminen on julkaissut uuden sotaromaanin nimeltä Raatteen konepistooliorkesteri.
Isän sotatie sai Salmisen aloittamaan Suomussalmen taistelujen tutkimisen jo vuonna 1976. Hän luki kirjallisuutta, teki maastotutkimuksia, valokuvasi taistelupaikkoja ja haastatteli veteraaneja ympäri maata.
Salmisen mukana tutkimustyössä oli alkuvaiheessa, nyt jo edesmennyt reservin luutnantti Leo Kaartimo Suomussalmelta, jonka kanssa Salminen julkaisi ensimmäisen näitä asioita käsittelevän kirjansa "Rannikolta Raatteen tielle" vuonna 1992.
Sotakirjallisuudessa on Suomussalmen taistelujen konepistoolimiehistä kerrottu tähän mennessä varsin vähän. Olenkin kirjallani pyrkinyt poistamaan tätä puutetta, Kaino Salminen sanoo.
Nyt "Tikkakosken mannekiinit", kuten Väinö Linna heitä Tuntemattomassa nimitti, saavat arvoisensa pääosan rämäpääluutnantin ohella teoksessa "Raatteen konepistooliorkesteri", toteaa Salminen.
