Pakina

Pääsivu

Ajankohtaista
Metla
Metsäluonto
Metsäneuvonta
Metsänhoito
Metsänhoitoyhdistykset
Metsänsuojelu
Metsäopetus
Metsäsuunnittelu
Metsätaitoilu
Metsätiet
Metsävisa
Nimitykset
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puukauppa
Päätoimittajalta
Viranomaistoiminto

Kavahda risu, mummoenergia jyllää!

Sanomaan oli präntätty, että 43 prosenttia yksityismetsistä on nyt eläkeläisten omistuksessa. Keskiverto eläkeläisellä on jo kämppä, auto, mökki ja mukulat maailmalla - isompia rahantarpeita ei ole. Suurin osa porukasta on vireää ja hyväkuntoista, pikkukrämppiä ei lasketa. Vaikka moni heistä on kiireinen, taitaa kiire kuitenkin olla itse hankittua ja kuitenkin omassa päätösvallassa. Työmaan pomo ei ainakaan enää juoksuta.

Mitä pappa harrastaa?

Monta rautaa on tulessa. Humppatansseista kylpylälomalle, etelän hiekkarannalta pohjoisen hiihtokeskukseen. Kesämökillä touhuilua, jopa raakaa työtä omaksi tai jälkeläisten hyväksi. Pikkulapsetkin ovat usein ilona. Eipä tähän kellään mitään sanomista, pitkän päivätyön ovat jo kansakunnan hyväksi tehneet, kiitollisena heille kaiken toimen suomme. Mutta mihin väliin vaarille raskas metsätyö? Ei välttämättä enää mihinkään, tarjolla on paljon kevyttäkin metsähommaa. Ja se on hauskaa. Tankillinen-pari raivaussahalla luontuu keskikuntoisellekin. Hitaammin etenevät ottakoot vesurin tai raivaussakset. Kaikenikäisille on metsässä sopivaa ja mielekästä hoitohommaa.

Toki on tiedossa useampi supervaarikin, jotka yli seitsemänkymppisinä tekevät moottorisahalla lähes ammattilaisvauhtia. Tätä ei voi suositella kuin metsätyöhön tottuneille, kyllä rauhallisemminkin ehtii. Eläkkeellä.

Mummon kutimet nurkkaan

Kevyitäkin vesureita on, monenlaisia oksasahoja ja leikkureita. Metsään vain, kyllä tavallinen ihminen käsittää, mikä puska on lyötävä maahan. Oksankarsintakaan ei paljoa opiskelua vaadi. Samalla saa raitista ilmaa ja hyötyvoimistelua olkapäille. Marja- ja sieniaikaan koppa kuuluu pakollisiin varusteisiin. Varttuneella iällä metsätyötä tehdään juuri sen verran, kuin mukavalta tuntuu. Harrastuksena ja ilona. Tärkeimpänä metsätyönä isovanhemmille olisi lastenlasten vieminen maastoon. Mukavaa yhdessäoloa, eväiden syöntiä, luonnon seuraamista ja pikkuisen myös työtä. Nuorena on töihin opeteltava, leikin varjolla ja hyvä mieli säilyttäen.

Mitä sillä rahalla?

Hyvään metsäomistukseen kuuluvat myös hakkuut ja siitä saatavat tulot. Jos ei omaan kulutukseen rahaa tarvitse, on sille monta järkevää kohdetta. Omien jälkeläisten elämänpolun tasoittaminen on hyvä sijoitus, tietysti järkevässä suhteessa - kyllähän heidän itsekin on leipänsä eteen töitä tehtävä. Metsä itse on hyvä sijoituskohde. Metsänhoitotöiden kuntoon saattaminen, teiden ja ojien teettäminen, jopa pienen varaston/taukotuvan rakentaminen palstalle hyödyttää tulevia omistajia.

Suunnittele myös omistajanvaihdos

Jokaisen metsäpalstan omistaja vaihtuu joskus. Se kannattaa järkeillä aikanaan kuntoon. Erilaisilla hallintaoikeuksilla voi turvata omia oikeuksiaan. Nuorilla on virtaa ja voimaa tehdä metsätyötäkin, toki ikä tuo mukanaan viisautta ja järkevää varovaisuutta. Oikeaa omistajan vaihdon aikaa ei ole, se on tapauskohtainen. Ikävin tilanne on se, että iäkästä heikkokuntoista omistajaa hoidetaan jossakin laitoksessa, mutta elinvoimaista metsää ei hoida kukaan. Soppa on valmis, kun riitainen perikunta tuhlaa metsän arvon lakitupaan.

JARMO SIROLA

 

Kavahda risu, mummoenergia jyllää!

Ylös