Viranomaistoiminto
Ajankohtaista
Metla
Metsäluonto
Metsäneuvonta
Metsänhoito
Metsänhoitoyhdistykset
Metsänsuojelu
Metsäopetus
Metsäsuunnittelu
Metsätaitoilu
Metsätiet
Metsävisa
Nimitykset
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puukauppa
Päätoimittajalta
Viranomaistoiminto
Keväällä saatujen ennakkotietojen perusteella myyrätuhoja ei ole syntynyt pelättyä määrää, vaan uudelleenmetsitykset jäävät vähäisiksi. Alueellisia eroja on kuitenkin paljon. Metsäkeskuksen alueella uudelleenmetsitysten kokonaismäärä noussee yli 100 hehtaarin.
Pahiten myyrien syönnille alttiita ovat peltojen lähettyvillä olevat heinäiset istutustaimikot. Näihin alueisiin ilmaantuu peltomyyriä, jotka yleensä lumen alla paremman ravinnon puutteessa syövät varsinkin männyn ja koivun taimien kuorta ja joskus myös kuusen taimien kuorta. Peltomyyrän syönnin takia taimi yleensä kuolee. Metsäisemmillä alueilla tuhoa voi aiheuttaa metsämyyrä, joka syö männyn silmuja. Silmujen syönnistä mänty yleensä toipuu.
Lounais-Suomessa myyrätuhoja esiintyy yleensä vähemmän kuin Sisä-Suomessa talvien vähälumisuuden vuoksi. Myyrätuhoja voidaan vähentää ennakolta suosimalla mätästystä maanmuokkausmenetelmänä metsänuudistusaloilla. Mättäiden päällä taimet tulevat harvemmin syödyiksi kuin tasaisella paikalla, koska mättäällä on vähemmän lunta ja vähemmän muuta syömistä myyrälle kuin tasaisella paikalla. Myöskin heinäntorjunta kemiallisesti vähentää myyrien esiintymistä istutusalueilla.
Uudistamistarve
Arvioitaessa uudelleenmetsityksen tarvetta otetaan huomioon tuhoutuneiden taimien määrä ja pinta-ala. Voimassa olevien ohjeiden perusteella uusintametsitys on mahdollinen, mikäli kehityskelpoisten taimien määrä alittaa 600 kpl/ha ja tuhoalue on vähintään puolen hehtaarin suuruinen. Usein tuhot ovat laikuittain - johtuen jopa maastonmuodoista tai heinän määrästä - mikä vaikeuttaa hoitotoimenpiteiden päätöksentekoa. "Nyrkkisääntönä" voidaan pitää sitä, että uudelleen viljelyyn saa tukea, kun tuho on kohdistunut yhtenäiselle alueelle ja uusintametsitys tehdään reunasta reunaan.
Rahoitushakemus ja suunnitelma
Kestävän rahoituslain mukaisen tuen saamiseksi tuhoutuneen taimikon uudelleen istutukseen pitää tehdä rahoitushakemus ja suunnitelma hoitotoimenpiteistä materiaalikuluineen. Parhaimman avun maastoinventointiin saa paikalliselta metsänhoitoyhdistyksen neuvojalta tai metsäkeskuksen metsätaloustarkastajalta. Hakemuksen ja istutussuunnitelman tekemisessä kannattaa turvautua metsäammattilaisten palveluihin, sillä paperisodan käymiseen myönnetään korvaus, joka enimmäkseen kattaa kulut.
Luonnontuhoon avustusta ja tukea
Kokonaan tuella voidaan rahoittaa metsänviljelyssä käytettävien siementen, taimien ja muiden välttämättömien tarvikkeiden kuten heinäntorjunta-aineiden hankinnasta aiheutuvat kustannukset. Toteuttamiskustannuksiin myönnetään tukea enimmillään 20 %. Mikäli työt teetetään tilan ulkopuolisella työvoimalla, niin tuen määräytymisperusteeksi otetaan todelliset kustannukset. Jos taas metsänomistaja tekee omatoimisesti työn, niin käytetään keskimääräisiä toteuttamiskustannuksia.
Maastokäynti tarpeen alkukesän aikana
Alkukesän aikana kannattaa tarkastaa viimeisen kahden vuoden aikana tehdyt istutukset. Mikäli tuhoa on syntynyt runsaasti, niin kannattaa olla yhteydessä paikallisiin ammattilaisiin. Tätä kautta hoituvat mahdolliset maanmuokkaustarpeet ja taimitoimitukset tulevan syksyn sekä ensi kevään istutuksiin.
JUHANI SUNI
METSÄTALOUSTARKASTAJA LOUNAIS-SUOMEN
METSÄKESKUS
Myyrät riesana Lounais-Suomessa
Metsäkeskusten yhteinen viranomaistoiminnan toimintajärjestelmä on otettu käyttöön metsäkeskuksissa huhtikuun alussa. Toimintajärjestelmä on jokaisen viranomaistoiminnassa työskentelevän toimihenkilön käytössä metsäkeskusten sisäisessä tietoverkossa.
Metsäkeskusten arvioinnin yhteydessä tuotiin esille metsäkeskusten viranomaistoiminnan kritiikki, joka kohdistui metsälainsäädännön tulkintoihin ja toimintamallien erilaisuuteen. Arvioinnin pohjalta tehdyissä kehittämislinjauksissa asetettiin yhdeksi tavoitteeksi laatia yhteinen viranomaistoiminnan sertifioitu toimintajärjestelmä vuoden 2006 loppuun mennessä. Toimintajärjestelmä on laadittu metsäkeskusten ja Tapion yhteisprojektina, joka alkoi keväällä 2005. Projektista on vielä toteuttamatta ulkoinen auditointi ja sertifiointi, jotka ovat vuorossa syyskaudella. Metsäkeskukset hakevat toimintajärjestelmälle laatustandardin SFS-EN ISO 9001:2000 mukaista sertifikaattia.
Kolmitasoinen rakenne
Toimintajärjestelmä sisältää kolme tasoa. Ylimmän tason muodostaa viranomaistoiminnan laadunhallintaa ohjaava toimintakäsikirja. Toisella tasolla ovat viranomaispalvelujen metsälainsäädäntöön perustuvan viiden keskeisen asiakasprosessin ja neljän muun prosessin kuvaukset. Kolmannella tasolla on viiteaineisto, joka koostuu virallisaineistosta (linkitykset säädöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin) ja epävirallisesta aineistosta, joita ovat muun muassa mallilomakkeet, -pohjat, toimintasuositukset, mallipäätökset sekä esimerkit ja suositukset hyvistä menettelytapakäytännöistä.
Yhteinen toimintajärjestelmä yhtenäistää toimintaa
Kokemus on osoittanut, että toiminnan muuttaminen normaalin kehittämistyön keinoin on erittäin vaikeaa ja aikaa vievää. Yhtenä ongelma on ollut vaikeus muuttaa omia hyviksi koettuja ja toimivia toimintamalleja. Toimintajärjestelmässä metsäkeskusten metsätaloustarkastajilla, toimistohenkilökunnalla, esittelijöillä ja viranomaispäälliköillä on käytössään sama ohjeistus ja yhtenäinen toimintamalli. Tämä edesauttaa sitä, että jokainen metsäkeskus tekee samansisältöisiä ratkaisuja samankaltaisissa tapauksissa ja soveltaa ratkaisujen pohjana olevaa metsälainsäädäntöä samalla tavalla.
Tyytyväinen asiakas tavoitteena
Metsäkeskusten viranomaistoiminnan ja sitä ohjaavan toimintajärjestelmän lähtökohtana on tyytyväinen asiakas ja tuottavuuden lisääminen. Asiakkaat voivat luottaa siihen, että päätöksen sisältö on samanlainen riippumatta siitä, minkä metsäkeskuksen toimialueella hänen metsänsä sijaitsee. Asiakastyytyväisyyttä tullaan mittaamaan asiakaspalautejärjestelmän avulla. Kerätyn palautteen kautta kehitetään toimintaa. Samalla tavoitellaan myös viranomaistoiminnan ulospäin näkyvän riippumattoman aseman selkiyttämistä.
PEKKA HOVILA
VIRANOMAISPÄÄLLIKKÖ ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUS
Myyrät riesana Lounais-Suomessa
Metsäkeskusten viranomaistoiminnalle toimintajärjestelmä
Kestävän metsätalouden rahoituslain
(kemeralain) uudistaminen on meneillään. Uusien pykälien
on tarkoitus näillä näkymin tulla voimaan vuoden 2008 alussa,
eli puolentoista vuoden kuluttua.
aa- ja metsätalousministeriö on lähtöpaukkuna linjannut
omia muutosesityksiään. Sen mukaan muun muassa tuki pellonmetsitykseltä
ja pystykarsinnalta loppuisi kokonaan ja nuoren metsän hoitoon tulisi
muutoksia. Tätä vaiheessa ei ole varmaa tietoa, miten asiat
muuttuvat. Poisto- ja muutosesityksissä on kuitenkin riski siitä,
että joidenkin työlajien valtion tuki loppuu tai muuttuu.
Nuoren metsän hoito
Nuoren metsän hoidossa työn jälkeinen valtapituus saisi olla kaavailujen mukaan nykyisen 14-15 metrin sijaan enää 12 metriä. Tämä muutos karsisi tuen piiristä käytännössä valtaosan motolla tehtyjä ensiharvennuksia pois. Nuoressa kasvatusmetsässä raivaussahatyönä tehdyt työt (ns. karanneet taimikot) sekä metsuri- tai hankintahakkuuna tehtyjä heikoimpien kohteiden ensiharvennuksia vielä mahtuisi tällaiseen uuteen raamiin. Niinpä nyt kannattaa teettää tämän ja ensi vuoden aikana ensiharvennuksia näissä nuorten kasvatusmetsien järeämmissä metsiköissä. Metsänomistaja voi laskea, että nykyinen kemeratuki lisää kantohintaa useita euroja kuutiometrille!
Pellonmetsitys
Vielä ennättää tämän ja ensi vuoden aikana teettää pellonmetsityssuunnitelman, jos sen suuntaisia ajatuksia on mielessä käynyt ja metsitettäväksi joutavaa peltoa löytyy. Materiaalikustannuksiin saa täysimääräisen tuen ja työkustannuksiinkin osittaista tukea.
Pystykarsinta
Pystykarsintaan innostuneiden kannattaa laittaa kirivaihde päälle. Pitää vain varmistaa, että kohde on tukikelpoinen ja että karsintatyön laatu täyttää vaatimukset.
HEIKKI HELIN
ESITTELIJÄ, METSÄNHOITAJA PIRKANMAAN METSÄKESKUS
Myyrät riesana Lounais-Suomessa
Metsäkeskusten viranomaistoiminnalle toimintajärjestelmä
Kemeratuki muuttumassa
Otteita metsätarkastajan arkipäivästä
Tässä vanhemmiten on alkanut muistella, millaista oli ennen. Ennen sai kävellä koko päivän vanhassa metsässä näkemättä aukkoa. Nyt saa kävellä aukossa koko päivän näkemättä vanhaa metsää...
Onhan se uusi aina uutta, jos sitä on. Aina sitä ei ole, ja siinä se metsäpoliisin aika nyt pääosaltaan tahtoo näin sulan maan aikana kulua. Mitä nyt joskus vähän liito-oravan pökäleitä tutkitaan - siivoton otus, keskelle luontoa paskoo!
Niistä rästeistä. Kun myyntitulo tuli verolle pantavaksi, menivät kaikki pinta-alaverolliset kukin omaan metsäänsä ja jälkeäkin syntyi - ja se on ihan ymmärrettävää.
Nyt on sitten sen uuden metsän aikaansaamisen vuoro. Ylivoimaisesti suurin osa aukoista onkin jo metsitetty, mutta ihan joka paikkaan ei ole vielä keritty - tai luonto ole vielä asiaa hoitanut. Luonto toimii metsässä omalla tavallaan, eikä siinä ajalla ole merkitystä. Kun ihmispololla vaan on hieman kiireempi ja hän tahtoo vaikuttaa lopputulokseen omaksi hyväkseen, on hän tehnyt johtopäätöksiä ja niiden perusteella lainsäädäntöä. Siksi tutkitaan taimikoita ja sovitellaan hoitotöitä. Yleensä yhteisymmärrys saadaankin aikaan kohtuullisen mukavasti. Ja kyllä kasvavaa elinvoimaista taimikkoa – puunuorisoa - onkin paljon mukavampi katsella, kuin heinikkoista ja vajaatuottoista aluetta.
Yksi asia on tullut melkein aina esille näissä rästitarkastuksissa. Jos aluetta ei ole muokattu, sillä ei tahdo olla tarpeeksi taimia, ellei maa ole hiekkaharjua, kalliota tai toisaalta kosteaa, hieman soistunutta. Jos maa on paksun, maatumattoman kuntan peitossa, siemenillä ja taimilla ei ole paikkaa, missä itää. Metsänkasvatusta on joskus verrattu tuotantolaitokseen - koneeseen. Yhtälailla sitä voisi verrata puutarhanhoitoon tai maanviljelykseen - kasvien kanssahan molemmissa ollaan tekemisissä. Itse pitäisin muokkausta tärkeimpänä metsän uudistamisen osana ja muokkaus täytyy vielä osata tehdä oikein ja paikkaan sopivasti.
Eli hyvää päivää vaan. Jos teillä on onni saada metsäkeskuksen tarkastaja tilallenne, vaikkapa vanhan uudistusalan vuoksi, toivottakaa hänet tervetulleeksi ja kyselkää neuvoja tai vaikkapa tuoreita uutisia kalantulosta. Tämä on vielä yksi niitä harvoja työmuotoja, joka ei maksa omistajalle mitään.
OSMO POIKONEN
METSÄTALOUSTARKASTAJA PIRKANMAAN METSÄKESKUS
Myyrät riesana Lounais-Suomessa
Metsäkeskusten viranomaistoiminnalle toimintajärjestelmä
Otteita metsätarkastajan arkipäivästä
