Metsäneuvonta

Pääsivu

Ajankohtaista
Henkilöjuttu
Metsäenergia
Metsämessut
Metsäneuvonta
Metsänhoito
Metsänomistus
Metsäntutkimus
Metsäojitus
Metsäopetus
Metsätiet
Metsävisa
Metsäyrittäjyys
Nimitykset
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puukauppa
Päätoimittajalta
Viranomaistoiminto
Ympäristönsuojelu

Lounais-Suomen metsäkeskus saa hyvää palautetta henkilöstönsä ammattitaidosta ja asiantuntemuksesta. Lounais-Suomen metsäkeskuksen metsänomistajille tehtiin asiakaskysely, jossa selvitettiin miten metsäkeskus on onnistunut metsänomistajien neuvonnassa ja koulutuksessa ja miten se on vaikuttanut yksityismetsien tilaan.

Henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi myös koulutustilaisuuteen osallistuneet metsänomistajat aktivoituivat parhaiden oman metsänsä hoitoon ja metsällisten tietojen hankintaan. Raivaussahakurssi on osa metsäkeskuksen järjestämää metsänomistajakoulutusta. (Kuva: Anne Turunen)

Tutkimuksella selvitettiin samalla metsäkeskuksen asiakaskuntaa, omistusrakennetta, metsänomistuksen tavoitteita ja neuvonnallisia tarpeita. Metsänomistajista pääosa, kaksi kolmasosa, asuu maaseudulla. Eläkeläisten osuus on merkittävästi kasvanut ollen jo suurin ryhmä metsänomistajista. Metsänomistajien keski-ikä on 56 vuotta. Alle 40vuotiaita on joka kahdeksas ja vähintään 60-vuotiaita on joka kolmas metsänomistajista.

Ammattiaseman mukaan tarkasteltuna kaikissa ryhmissä kaksi kolmasosaa on 40-59 vuotiaita. Näyttää siltä, että eläkeläisten ja palkansaajien omistus kasvaa maatilayrittäjien metsänomistuksen vähentyessä edelleen. Eläkeläiset haluavat jatkaa metsänsä omistajana myös eläkepäivinään, sillä joka toinen on tyytyväinen nykyiseen omistukseensa. Suurimpien tilojen omistajat haluavat ostaa lisää metsää, kun taas pienempien tilojen omistajat olisivat kiinnostuneita myös yhteisomistajuudesta. Neljännes vastaajista kuitenkin miettii tällä hetkellä mitä hän metsäomaisuudellaan tekee ja miten hän omistustaan kehittää.

Kiinnostus oman metsän hoitoon ja aktivoituminen tiedon hankintaan on lisääntynyt entisestään henkilökohtaisen neuvonnan avulla. Metsäsuunnittelija Mika Jouhki (oik.) luovuttaa valmiin metsäsuunnitelman metsänomistaja Simo Torkkomäelle Somerolla. (Kuva: Taina Kummunsalo)

Neuvonta ja koulutus parantaneet metsien hoitoa

Metsänomistajille annettu henkilökohtainen neuvonta ja koulutus ovat nostaneet merkittävästi metsienhoidon tilaa. Kiinnostus oman metsän hoitoon ja aktiivinen tiedon hankinta ovat lisääntyneet entisestään. Kolmannes metsänomistajista kokee, että itse tehty metsänhoitotyö on lisääntynyt henkilökohtaisen neuvonnan ansiosta roimasti.

Lähes kolmannes oli sitä mieltä että yhteydenotot metsäkeskukseen lisääntyivät neuvontakäynnin jälkeen. Joka viides kiinnostui enemmän puukaupan teosta ja teetätti metsänhoitotöitä metsässään. Neljäsosa koki saaneensa lisää tietoa arvokkaan elinympäristön hoidosta. Kehittämishankkeiden kautta annettu neuvonta on saanut passiivisia metsänomistajia kiinnostumaan metsäomaisuudestaan ja hyödyntämään sen antamia mahdollisuuksia.

Metsäkeskus on onnistunut koulutustilaisuuksissaan, koska joka toinen on aktivoitunut hoitamaan metsiään, sekä hakeutuu uudelleen kursseille. Varsinkin omien metsänhoitotöiden tekoon aktivoitui joka toinen metsänomistaja. Monilähtöistä neuvontaa saaneet, henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi myös koulutustilaisuuteen osallistuneet, aktivoituivat parhaiden oman metsänsä hoitoon ja metsällisten tietojen hankintaan.

Metsälehdet ja koulutus tärkeimmät tietolähteet

Metsänomistajista 90 prosenttia katsoo, että mieluisimmat tavat hankkia tietoa metsäasioista on edelleen henkilökohtainen neuvonta, sekä tutustuminen metsätiedotteisiin, esitteisiin ja artikkeleihin metsäalan lehdissä. Toiseksi suosituimman ryhmän muodostivat metsäalan koulutustilaisuudet, ryhmäneuvonta, metsäalan yleisötilaisuudet, joukkoneuvonta ja alan opaskirjat.

Internetin osuus metsällisen tiedon jakajana on kasvanut huimasti, sillä kiinnostus sähköisien viestimien kautta saatavaan tietoon on noussut muutamassa vuodessa 30:stä 70 prosenttiin. Metsäkeskuksilla on yhteiset verkkosivut, jotka ovat olleet käytössä nykymuodossaan noin vuoden. Palvelussa esitellään metsäkeskuksien toimintaa ja henkilöstöä, sekä neuvotaan metsällisissä asioissa. Verkkosivujen kautta tarjottu palvelu ei vielä ollut tavoittanut metsänomistajia. Vain joka kymmenes asiakkaista on käynyt metsäkeskuksen verkkosivuilla. Metsäkeskusten uudet kotisivut sinällään koettiin hyviksi tietolähteiksi.

Metsänomistaja haluaa tulla juuri hänen tarpeisiinsa sopivalle kurssille, jolloin kurssitarjotin on pidettävä monipuolisena. Parhaimmiksi kursseiksi koetaan teoria- ja maasto-osuudet sisältäviä kokonaisuuksia.

Koulutusta ja neuvontaa halutaan metsänhoidon perusasioista, kuten metsänuudistamistöistä, nuoren metsän hoidosta, ensiharvennuksen oikea-aikaisesta toteuttamisesta sekä vesiensuojeluun liittyvistä asioista. Energiapuun hyödyntäminen ja metsäverotusasiat ovat myös voimakkaasti esillä. Kiinnostaviin koulutustilaisuuksiin saavutaan hyvinkin koko maakunnan laajuiselta alueelta, sillä joka kolmas metsänomistaja kokee, että matkalla ei merkitystä. Metsänomistajat ovat valmiita myös maksamaan jonkin verran tilalla tapahtuvasta lyhytkestoisesta henkilökohtaisesta neuvonnasta. Pääosin neuvonta ja koulutus olisi kuitenkin metsänomistajan mielestä edelleen toteutettava valtionavulla, sillä metsässä tapahtuvien toimenpiteitten hyödyt näkyvät usein vasta tulevien sukupolvien aikana.

Neuvontaresurssien supistuminen näkyy tulevaisuuden metsissä

Metsäkeskukset ovat joutuneet supistamaan tuntuvasti neuvonta- ja koulutusresurssejaan. Neuvontahenkilöstön määrän voimakkaan muutoksen pääsyy on EU-ohjelmakauden päättymisestä johtuva kehittämishankkeiden loppuminen. Tämä koskee koulutusta, neuvontaa ja tiedottamista. Myös toimintaan käytetyn valtionavun pelätään vähenevän tulevina vuosina.

Tämä saattaa jatkossa näkyä metsänomistajien kiinnostuksen vähenemisenä metsäänsä kohtaan. Uhkakuvana on, että seurausvaikutuksia saattaa olla myös puukauppaan, koska metsänomistaja ei ole useassa tapauksessa enää pelkästään riippuvainen metsätuloistaan. Puukaupan hiljenemisellä on myös vaikutuksensa metsänhoitosuoritteisiin, koska monesti puukauppa aktivoi tekemään hoitotoimia.

Viime vuosina myös muut neuvontaa tekevät organisaatiot ovat vähentäneet neuvonta- ja koulutustyötä. Näin ollen yhteistyö eri toimijoiden välillä on tärkeää saada toimivaksi. Tässä koordinointityössä metsäkeskuksilla maakunnallisina toimijoina on ratkaiseva merkitys ja asema.

Mikko Savolainen
Kehittämispäällikkö
Lounais-Suomen metsäkeskus

Neuvonnasta hyvää palautetta Lounais-Suomessa