Metsäntutkimus

Pääsivu

Ajankohtaista
Henkilöjuttu
Metsäenergia
Metsämessut
Metsäneuvonta
Metsänhoito
Metsänomistus
Metsäntutkimus
Metsäojitus
Metsäopetus
Metsätiet
Metsävisa
Metsäyrittäjyys
Nimitykset
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puukauppa
Päätoimittajalta
Viranomaistoiminto
Ympäristönsuojelu

Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon tutkimusyksikön tutkija Pentti Niemistö muutti juurilleen Jurvaan, Etelä-Pohjanmaalle noin kymmenen vuotta sitten.

Metsätyöt antavat Pentti Niemistölle hyvän vastapainon tutkijan työlle. Siinä saa ulkoilmaa ja fyysistä rasitusta, eikä tarvitse lähteä punttisalille.

Metsään Pentti Niemistö ennättää lähinnä syksyisin ja talvisin, yhteensä noin 20 päivänä vuodessa. Tärkeimpiä tehtäviä ovat viime vuosina olleet taimikoiden varhaisperkaus ja taimikonhoidot. Niemistöllä on metsää noin 30 hehtaaria. – Harvemmin olen metsätöissä kokonaista päivää, vaan juuri sen aikaa, kun tutkijan lihaksilla jaksaa tehokkaasti työskennellä, kertoo Niemistö. – Lämmitän puulla, joten kokoan hakepuuta nuoren metsän hoidon yhteydessä ja isompaakin lehtipuuta poltettavaksi takassa ja saunassa. Suuremmat hake- ja polttopuuerät ajaa naapuri metsävarusteisella maataloustraktorilla tienvarteen tai kotiin, pieniä eriä keräilen käsin oman traktorin kyytiin. Eipä tarvitse lähteä punttisalille, Niemistö sanoo.

Hakkuut pääosin koneella

Ainespuun on Niemistön metsästä korjannut joko ostaja tai sen on tehnyt metsänhoitoyhdistyksen välittämä koneyrittäjä. Ensiharvennuksessa ja kunnostusojitusmetsän harvennuksessa metsänomistajan tehtävänä on ollut alueen etukäteisraivaus. Raivuupuusto on käytetty polttopuuna. – Ajourat on toisinaan suunniteltu normaalia harvempaan ja olen itse harventanut jälkeenpäin koneen ulottumattomissa olevia vyöhykkeitä. Keväthangilla mieluinen homma on mäntyjen pystykarsinta, kertoo Niemistö.

Vastapainoa tutkijan työlle

– Metsätyöt antavat hyvän vastapainon tutkijan työlle. Siinä saa ulkoilman ja fyysisen rasituksen lisäksi heti näkyvät aikaansaannokset. Toki siinä tutkija ja metsänomistaja käyvät samassa pääkopassa vilkasta vuoropuhelua töitä suunnitellessa ja tehdessäkin. – Omista tutkimuksista männikön laatuharvennus ja turvemaan hieskoivikoiden harvennusmallit ovat tulleet parhaiten testatuksi omassa metsässä. Lisäksi olen kokeillut alikasvoskuusten hyödyntämistä hieskoivikoissa tai huonolaatuisessa männikössä. Tahtovat vain nämä "jurvalaasmettät" olla usein turhan karuja kuusen kasvatukseen, Niemistö valittaa.

Motti- ohjelman testausta

Niemistö suunnittelee parin hehtaarin harvennusleimikkoa varttuneeseen sekametsään. Tarkoitus on kokeilla Motti-ohjelman toimivuutta ja luotettavuutta eri puutavaralajien kertymien ennakoinnissa ja tarjousten vertailussa. – Kävin mittaamassa läpimitat kymmeniltä neljän metrin säteisiltä ympyröiltä, yli sadasta puusta. On hyvä verrata tuloksia sitten, kun hakkuu on oikeasti toteutettu. Motti- ohjelma on netissä kaikkien vapaasti käytettävissä Metlan Metinfo- sivuilla ja se auttaa monenlaisessa metsänkäsittelyn päätöksenteossa, neuvoo tutkija.

Puun energiakäyttö mielessä

– Metsässä ährätessä törmää joskus ongelmaan, joka voi jalostua uudeksi tutkimusaiheeksi tai evästauolla voi syntyä sininen ajatus tutkimuksen innoittajaksi, Niemistö sanoo Aika tavalla tutkijan ajatukset pyörivät juuri nyt puun energiakäytön ympärillä. Hän katsoo, että taimikonhoidon ja ensiharvennuksen ohjeet ja käytännöt saattavat muuttua paljon, kun energiapuun hinta alkaa lähestyä kuitupuun hintaa. – Energiapuun tuottamisella voi metsänomistaja tienata muutamia lisäeuroja, mutta ylitiheydellä pilattu taimikko tai huolimaton korjuu ja hakkuutähteiden poisvienti voivat johtaa moninkertaiseen tappioon. – Nykymenetelmin perustettujen taimikoiden perkausta ja harvennusta pitäisi tutkia enemmän. Kannattaisi tutkia entistä tarkemmin sitä miten eri puulajit kasvavat ja kehittyvät toistensa seassa varhaiseen energiapuuharvennukseen tai tavalliseen ensiharvennukseen mennessä. Metsänomistajaa tietysti kiinnostavat lähiajan kustannukset ja uudet menetelmät, vaikkapa koneellinen taimikonhoito, mutta kokonaisuus ei saa unohtua, siis miksi työ yleensä tehdään, mitä tavoitellaan, katsoo Niemistö.

Metsätalouden merkitys säilyy

Niemistö uskoo, että metsätalouden merkitys säilyy Suomessa. Voi olla, että paperin tuotannon merkitys laskee Euroopassa, mutta polttoaineiden ja erilaisten kemiallisten aineiden tuottaminen puusta lisääntyy hänen mukaansa todennäköisesti. – Hyvälaatuisella tiivissyisellä pohjolan puulla on aina kysyntää. Toivottavasti opimme entistä paremmin jalostamaan tukit kotimaassa arvokkaiksi tuotteiksi ja markkinoimaan ne maailmalle.

Omistusrakenne muuttuu

Metsän omistus jatkaa pirstoutumista ja kaupungistumista. Osalla metsäpalstoista muut tavoitteet kuin puun tuottaminen ovat yhä tärkeämpiä ja pieni osa metsistä jää kokonaan puuntuotannon ulkopuolelle. – Toisaalta kaupunkilaismetsänomistajat voivat olla alttiimpia käyttämään hyväksi ammattimaista palvelua ja metsänhoidon taso paranee. Omistusrakenteen muutos lisännee entisestään kirjavuutta Suomen metsien käsittelyssä, minkä ei tarvitse olla ollenkaan huono asia. Metsäammattilaisten on opittava asioimaan entistä kirjavamman omistajajoukon kanssa. Metsäorganisaatioista menestyy se, joka tässä onnistuu. Metsäammatit muuttuvat yhä enemmän palveluammateiksi, tiivistää Niemistö.

Aimo Jokela
Metla
Parkanon toimintayksikkö

"Eipä tarvitse lähteä punttisalille"

Kannattaako taimikonhoidon ja energiapuukorjuun yhdistäminen?

Ylös

Energiapuukorjuu on noussut viime vuosien aikana merkittäväksi metsänhoitotoimeksi nuorten metsien kunnostuksissa. Energiapuu on saavuttamassa kiinteän aseman muiden puutavaralajien joukossa, vaikkakin siitä maksettava hinta on vielä heikko.

Kemera-tukien suomat mahdollisuudet lasketaan usein pakollisina kannattavaan energiapuukorjuuseen, mutta se tuskin on oikea lähtökohta pitkällä aikajänteellä. Tienvarsihinnan noustessa päästökaupan myötä tullaan jossain vaiheessa hintatasolle, jossa valikoituja leimikoita voidaan hakata kannattavasti ilman tukiakin.

Korjuututkimus

Metsäntutkimuslaitoksessa Kannuksen yksikössä tehtiin energiapuun korjuukoe kokopuukorjuumenetelmällä. Korjuukokeessa käytettiin keräävällä energiapuukouralla varustettua harvesteria ja pienintä kuljetuskonetta. Kokeessa hakattiin kaksi leimikkoa, joissa oli yhteensä yhdeksän puustoiltaan toisistaan poikkeavaa kuviota. Puulajisuhteet vaihtelivat miltei puhtaasta koivikosta melko puhtaaseen männikköön, osa leimikoista oli mänty-kuusi-koivusekametsää (Taulukko 1). Korjuukokeissa seurattiin hakkuukoneen ja ajokoneen työajanmenekkiä ja tuottavuutta. Harvesterin tehotuntituottavuus vaihteli 4,3-8,5 kuutiota. Ajokoneen osalta vastaavat tuntituotokset olivat 6-9,2 kuutiota. Työmaa-aikaan otettiin mukaan kaikki keskeytykset, jolloin saatiin leimikon korjaamiseen kulunut kokonaisaika (Taulukko 1). Työmaa- ajan mukaan laskettuna harvesterin tuntituottavuus vaihteli 3,7-7,2 kuutiota. Ajokoneella työmaa-ajan mukainen tuntituottavuus vaihteli 5,7-8,7 kuutiota.

Energiapuun tienvarsihinta

Laskennassa käytettiin harvesterilla 61 euron ja ajokoneella 44 euron tuntihintaa. Niistä johdettiin jokaiselta kuviolta tuottavuuksista kiintokuutiokohtainen hinta sekä harvesterin että ajokoneen työlle. Nämä yhteenlaskettuna saatiin välivarastohinta kunkin kuvion energiapuulle. Välivarastohinnat vaihtelivat 13,5-22,5 euroa kuutiolta. (Taulukko 2). Leimikolla 1 poistuman määrä vaihteli 40-80 kuutiota hehtaarilta ja leimikolla 2 21-50 kuutio hehtaarilla. Ajokoneen tuottavuuteen vaikutti myös keskikuljetusmatka, joka tässä tutkimuksessa vaihteli 290-500 metriä. Kemera-tukien jälkeen energiapuun tienvarsihinta muodostuu kohtuulliseksi, jopa pienipuustoisissa kuvioissa, mikäli metsiköt saavat pinta-alakohtaisen taimikonhoitotuen. Varttuneemmat metsät saavat nuoren metsän kunnostustuen ja molemmat kohteet saavat lisäksi energiapuun korjuutuen. Laskelmassa on huomioitu leimikoille molemmat tukimuodot, joiden jälkeen energiapuun korjuun kuutiohinta vaihteli 0,3-11,9 euron välillä. Laskelmassa ei ole huomioitu metsänomistajalle korvattavaa kuutiohintaa tai pintaala korvausta, joka tulee lisäksi laskelman kuutiometrihintoihin. Huomioitavaa kuitenkin on, että sopivalla kohteella korjuutyö pystytään miltei kokonaan maksamaan Kemera- tukien avulla. Laskelman mukaan, nykyisillä metsänhoitotuilla energiapuun korjuun on kannattavaa, jopa valikoiduista taimikkovaiheen metsistä. Tavoitteena ovat mahdollisimman suuret yhtenäiset metsänhoitokohteet, jolloin leimikoiden kokonaispoistuma tulee riittävän suureksi haketuksen ja kaukokuljetuksen kannattavuuden varmistamiseksi. Yksittäisen kuvion hehtaarikohtainen poistuma ei sen sijaan näyttänyt vaikuttavan merkittävästi korjuun tuottavuuteen.

Jani Lehtimäki
MMM, tutkija Metla,
Kannuksen toimintayksikkö

"Eipä tarvitse lähteä punttisalille"

Kannattaako taimikonhoidon ja energiapuukorjuun yhdistäminen?

Ylös