Päätoimittajalta
Ajankohtaista
Henkilöjuttu
Metsäenergia
Metsämessut
Metsäneuvonta
Metsänhoito
Metsänomistus
Metsäntutkimus
Metsäojitus
Metsäopetus
Metsätiet
Metsävisa
Metsäyrittäjyys
Nimitykset
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puukauppa
Päätoimittajalta
Viranomaistoiminto
Ympäristönsuojelu
Hakkuut ja metsänhoito kulkevat käsi kädessä
Metsäsektorin ulkopuolisen tarkastelijan äkkinäinen päätelmä voisi hyvinkin olla, että puukaupan ollessa hiljaista, on metsänomistajilla hyvää aikaa keskittyä metsänhoitoon. Tämä loogiselta kuulostava päättelyketju ei kuitenkaan toimi. Päinvastoin on niin, että jos puukauppa ontuu, niin joudutaan myös metsänhoitotöissä hiljaiseloon.
Loppukesästä alkanut myönteinen vire puukaupassa lupailee hyvää vauhtia myös metsänhoitotöille. Osa saaduista puunmyyntituloista sijoitetaan metsän kasvun lisäämiseen ja parantunut kantohintataso antaa uskoa metsätalouden kannattavuuteen. Metsätalouden kannattavuudesta onkin pidettävä huolta, kun metsänomistajakunta tulee entistä korkotietoisemmaksi. Vertailuja metsätalouden ja muiden varallisuuden sijoitusmuotojen kesken tehdään entistä enemmän ja raha hakeutuu parhaiten tuottaviin kohteisiin. Puun tuottamista ei koeta isänmaallisena tehtävänä, vaan myyntitulojen pitää tuottaa kohtuullinen korko kiinni olevalle pääomalle.
Metsätaloudessa kannattavuuden perusta on metsän hyvä kasvu. Kasvupaikalle on saatava kasvamaan sillä hyvin menestyvä puulaji, jolla on korkea markkina-arvo tulevaisuudessa. Maapohjan ominaisuudet on pidettävä hyvinä puiden kasvulle. Täällä kosteassa pohjolassa se tarkoittaa lähinnä sitä, että kuivatus on pidettävä kunnossa, kunnostusojitukset on tehtävä ajallaan. Puuston järeytymisestä on pidettävä huolta, taimikonhoidolla ja harvennuksilla kasvu keskitetään parhaisiin yksilöihin ja tuotetaan arvokasta tukkipuuta. Puun hinta on metsätalouden kannattavuuden toinen tärkeä tekijä. Markkinataloudessa puun hinta on monen tekijän summa, mutta sen pitää kuitenkin kattaa kasvatuksen kulut ja tarjota myös riittävän houkutteleva korko, jotta puun kasvatukseen panostetaan.
Puukaupan ja hakkuiden edistäminen on paras keino edistää metsänhoitotöitä. Eikä metsänhoitotöissä lopulta mitään järkeä olisikaan, ellei tavoitteena tulevaisuudessa olisi puukauppa ja hakkuutulot. Metsänhoitoyhdistysten palveluvalikoimaan on vakiintunut puukaupan avustaminen ja korjuupalvelu. Puukaupan suuruutta ja käytännön toteutusta suunniteltaessa on luonteva tilaisuus ottaa esille tilan metsänhoidolliset tarpeet ja sopia niiden toteuttamisesta. Korjuupalvelu voidaan kohdistaa hoitohakkuisiin: nuoren metsän hoitokohteisiin ja kunnostusojitusalueiden linjojen aukaisuun ja harvennuksiin. Aktiivisesti puukaupassa toimiva metsänhoitoyhdistys voi näin käytännössä edistää metsänhoito- ja perusparannustöitä. Myös puun ostajan pitää muistaa tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksien turvaaminen ja kantaa vastuunsa hoitohakkuista.
Metsänhoitotöiden kannattavuutta on lisäämässä myös valtion rahoitustuki kestävän metsätalouden rahoituslain kautta. Esimerkiksi kunnostusojitukselle saa 40-55 prosentin tuen toteutuneista kustannuksista. Kunnostusojitus on pitkävaikutteinen metsän perusparannustoimenpide, joka varmistaa maapohjan hyvän tuoton vuosikymmeniksi. Hakkuiden ja metsänhoitotöiden yhteys on hyvin selkeä juuri kunnostusojituksessa. Ojalinjojen aukaisun yhteydessä on syytä tehdä kaikki tarpeelliset harvennukset. Hakkuista metsänomistaja saa tuloja, joista osa on tarpeen sijoittaa puuston tulevan kasvun varmistamiseen ojien kuivatustehoa parantamalla.
Luston päätoimittaja
Timo Viinamäki
Hakkuut ja metsänhoito kulkevat käsi kädessä
