Ympäristönsuojelu
Ajankohtaista
Henkilöjuttu
Metsäenergia
Metsämessut
Metsäneuvonta
Metsänhoito
Metsänomistus
Metsäntutkimus
Metsäojitus
Metsäopetus
Metsätiet
Metsävisa
Metsäyrittäjyys
Nimitykset
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puukauppa
Päätoimittajalta
Viranomaistoiminto
Ympäristönsuojelu
Pirkanmaan metsäkeskuksessa on käynnistynyt kaksi metsätalouden vesiensuojeluun paneutuvaa hanketta: EU-rahoitteinen Havanka -hanke Virroilla sekä luonnonhoitohankkeena toteutettava Iso Saksijärven vesiensuojeluhanke Kangasalla.
 Kosteikkoja käyttävät myös monet vesilinnut elinympäristöinään ja levähdyspaikkoina. |
Hankkeet painottuvat erityisesti kunnostusojituksesta syntyvän kuormituksen vähentämiseen.
Sen lisäksi että, uusien kunnostusojitushankkeiden vesiensuojelu suunnitellaan tavallista tarkemmin, myös parin viime vuosikymmenen aikana tehtyjen ojitushankkeiden vesiensuojelun tila tarkistetaan maastotyönä, ja jos korjattavaa löytyy, kohteille laaditaan vesiensuojelusuunnitelmat, toteaa projektipäällikkö Mari Nieminen Pirkanmaan metsäkeskuksesta.
Maanomistajaan ollaan yhteydessä jos tilanne vanhoilla ojitusalueella näyttää huolestuttavalta. Hanke ei velvoita maanomistajia toimenpiteisiin, mutta käytännössä rakenteiden toteuttamista edesauttaa se, että vesiensuojeluratkaisujen toteuttamiseen ja kunnossapitoon on mahdollista hakea kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista luonnonhoitorahaa.
Paikkatieto-ohjelmat ja nykyteknologia auttavat
Valuma-alueiden maaperästä, maanpinnan muodoista ja kasvupaikoista kootaan karttapohjaista tietoa, jota analysoidaan paikkatieto-ohjelmalla. Erilaista tietoa yhdistelemällä saadaan hyvä ennakkokäsitys siitä, millaisia ongelmia esimerkiksi maaperän kanssa voi tulla eteen. Tavoitteena siis on, että vesiensuojelutoimenpiteet voidaan kustannustehokkaasti kohdentaa sellaisiin paikkoihin, joilla on vesistöjen kannalta suurin merkitys. Myös soiden ja lähteiden ennallistamiseen liittyvä suunnittelu on hankealueilla mahdollista.
Jos maanomistajilla löytyy mielenkiintoa esimerkiksi maillaan sijaitsevien metsälähteiden tai soiden luonnontilan palauttamiseen pyrkivään ennallistamiseen, tarjoamme mahdollisuutta ennallistamissuunnitelman tilaamiseen, kertoo Nieminen ja lisää toivovansa asiasta kiinnostuneilta maanomistajilta yhteydenottoja.
Lisätietoja hankkeista:
http://www.metsakeskus.fi/web/fin/metsakeskukset/Pirkanmaa/projektit/etusivu.htm
Mari Nieminen, mari.nieminen@ metsakeskus.fi, p. 0400 987 668
Teksti
Ari Lähteenmäki
Kuva
Pentti Siurola
Vesiensuojeluhankkeilla vähennetään metsätalouden kuormitusta
Riittääkö vapaaehtoinen suojelu turvaamaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden vai tarvitaanko järeämpiä keinoja? Metsäpuolella lasketaan paljon vapaaehtoisuuden varaan.
 Lahonnut ja palanut puu lisäävät merkittävästi metsien suojeluarvoa. Hyvään tukkileimikkoon niitä toivotaan mahdollisimman vähän. |
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metson tutkimushankkeen perusteella arvioidaan, että suojelumetsien määrä Etelä-Suomessa tulee ehkä kaksinkertaistumaan. Ympäristöministeriön näkemyksen mukaan suojelualueiden pakkolunastuksiin ei kuitenkaan ole enää paluuta. Vastuu suojelutavoitteiden saavuttamisesta onkin siirtymässä metsänomistajille ja metsäalan ammattilaisille. Pirkanmaan metsäkeskus on mukana ympäristöministeriön rahoittamassa kokeilussa, jolla pyritään edistämään metsien vapaaehtoista suojelua Etelä- Suomessa. Aktiivisella tiedottamisella ja metsäalan sisäisellä yhteistyöllä saadaan paljon aikaan, kunhan toimintatavat vähitellen selkiytyvät.
Suojelua vai puukauppaa - miksei molempia?
Metsän suojeleminen voi olla tulevaisuudessa yksi metsänomistajan tulonlähteistä siinä missä puukauppakin. Uusimpien tutkimustulosten mukaan metsänomistajien asenne vapaaehtoiseen suojeluun on myönteistä. Moni metsänomistaja haluaa metsiänsä hoidettavan niin, että niiden virkistys- ja luontoarvot säilyvät. Metsossa on varattu rahaa luonnon kannalta arvokkaiden metsäalueiden vapaaehtoiseen rauhoittamiseen. Parhaiten rauhoituksen piiriin soveltuvat alueet, jotka metsänomistajat joka tapauksessa jättävät omasta tahdostaan hakkaamatta. Käytännössä suojelun voi toteuttaa kahdella tavalla, joko myymällä alue valtiolle tai perustamalla yksityinen luonnonsuojelualue. Kyseessä voi olla koko tila tai tilan osa. Kohteen koko voi vaihdella muutamasta hehtaarista aina kymmeniin hehtaareihin. Normaalia talousmetsää sallitaan pieniä alueita, jos suojeltava kohde on muuten edustava. Pieniltä, jopa hehtaarin aloilta vaaditaan jo enemmän suojeluarvoa
Tilakaupan veroetu on merkittävä
Normaaliin tilakauppaan verrattuna verottaja kohtelee metsänomistajia hellemmällä kädellä, kun metsän myy valtiolle luonnonsuojelualueeksi. Luovutusvoiton verotus on vain kolmasosa normaalista verosta. Esimerkiksi 100 000 euron kaupassa hyöty voi olla yli 10 000 euroa. Korvaus rauhoitettavasta alueesta maksetaan käyvän markkina-arvon mukaan eli tällä hetkellä puukaupan käydessä vilkkaana ja puun hinnan ollessa korkealla myös suojelusta maksettava hinta on kilpailukykyinen. Etuna on nopea rahojen saanti metsänomistajan tilille, koska prosessi etenee parhaimmillaan muutamassa viikossa.
Laho puusto lisää suojeluarvoa
Kohteen sijainti kaukana metsäautotiestä, vaikeakulkuinen maasto, kuten jyrkät rinteet, kostea tai kivinen maapohja heikentävät leimikon arvoa - mutta suojeltavaksi tällaiset alueet ovat ihanteellisia. Kohteella on hyvä olla runsaasti lahonnutta tai palanutta puuta, suuria haapoja, raitoja tai muita vähäarvoisia lehtipuita, juuri niitä mitä kunnon tukkileimikossa toivotaan mahdollisimman vähän. Vapaaehtoinen metsien suojelu edellyttää metsänomistajan aktiivisuutta. Puun ostajakin voi ottaa asian puheeksi, jos hän huomaa jo leimikolle tullessaan, että kohteen luontoarvot ovat merkittävät ja kantorahatulo jää suojelusta maksettavaa korvausta pienemmäksi. Pitkään säästetty lahoamaan päässyt metsä tuottaa puun ostajallekin usein harmaita hiuksia. Lahopuupino kun ei saisi kertyä liian suureksi. Rauhoittaminen voi olla tällöin kaikkien osapuolten kannalta taloudellisesti kannattavin vaihtoehto. Rahallisen hyödyn lisäksi metsän maisema- ja luontoarvot jäävät edelleen metsänomistajan käyttöön ja myös tulevat sukupolvet saavat nauttia koskemattomasta luonnosta.
Teksti ja kuva
Jukka Ruutiainen
Metsäluontoneuvoja
Pirkanmaan Metsäkeskus
Vesiensuojeluhankkeilla vähennetään metsätalouden kuormitusta
Vapaaehtoiselta suojelulta odotetaan paljon
