Edunvalvonta

Pääsivu

Ajankohtaista
Edunvalvonta
Energia
Erikoispuu
Metsien suojelu
Metsäluonto
Metsän uudistaminen
Metsänhoito
Metsänhoitoyhdistykset
Metsätapahtumat
Metsävisa
Näkökulma
Pakina
Puukauppa
Puunjalostus
Sertifiointi
Viranomaistoiminto

Maa-ja metsätaloustuottajien Keskusliitto ry:n metsäryhmän uutena kehityspäällikkönä toimii metsänhoitaja Markus Lassheikki. Hän seuraa tehtävässä MTK:n talous-ja kehitysjohtajaksi siirtynyttä Antti Sahia. Lassheikin toimenkuvaan kuuluu myös metsänomistajia läheisesti koskettavia asioita. Lusto tapasi uuden kehityspäällikön virkapaikallaan.

Maa-ja metsätaloustuottajien Keskusliitto ry:n metsäryhmän uutena kehityspäällikkönä aloittanut metsänhoitaja Markus Lassheikki pitää metsänomistajien kannalta MTK:n tärkeimpinä tehtävinä metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten puukaupallisen aseman vahvistamista. Tärkeää on myös metsänomistajaorganisaatioiden toiminnan kehittäminen, sekä ympäristö- ja maapoliittinen vaikuttaminen.

1. Millainen on metsällinen taustasi ?
–·Valmistuin metsänhoitajaksi vuonna 1988 ja nykyiseen tehtävääni siirryin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta. Siellä vastasin muun muassa metsänhoitosuosituksiin liittyvistä asioista ja kansainvälisistä asioista. Urani aikana olen aikaisemmin toiminut toiminnanjohtajana Uudenmaan rannikkoalueen metsänomistajien liitossa ja samalla nimikkeellä myös pääkaupunkiseudulla toimineessa metsäreviirissä. Työ kokemusta on myös Metsätehosta ja Suomen Metsäyhdistyksestä.

2. Mitkä ovat tällä hetkellä kolme tärkeintä asiaa, mitä MTK ajaa metsänomistajien puolesta ?
–·Tärkeimpinä tehtävinä näen ympäristö- ja maapoliittisen vaikuttamisen, metsänomistajien puukaupallisen aseman vahvistamisen ja metsänomistajaorganisaatioiden toiminnan tukemisen ja kehittämisen. Ympäristö- ja maapolitiikkaan liittyen voisi mainita Etelä-Suomen metsien suojelutyön, metsäsertifioinnin kehittämisen ja liito-orava kysymykset.
–·Metsänhoitoyhdistysten puukaupallisen toiminnan tukeminen on myös noussut entistä tärkeämmäksi tehtäväksi sen jälkeen kun valtakunnalliset puunhintaneuvottelut ostajien ja myyjien organisaatioiden välillä kiellettiin.

3. Onko MTK:n toiminta- ja hallintomalli sellainen, että metsänomistajien toiveet voidaan ottaa huomioon ?
–·Mielestäni kyllä. MTK on luottamusmiesjohtoinen yhdistys ja he myös käyttävät ylintä päätäntävaltaa.Ylintä päätösvaltaa metsäasioissa käyttää metsävaltuuskunta, joka on metsänomistajien itse valitsema elin. Metsänomistajaliittojen ja metsävaltuuskunnan jäsenille voi esittää myös asioita eteenpäin vietäväksi. Toki MTK:n toimihenkilöillekin voi tehdä aloitteita kehitettävistä asioista. Myös minuun voi ottaa yhteyttä, jos on jotain asiaa sydämellä.
–·MTK:n toimintaan liittyen voisi kyllä todeta sen, että kun metsäryhmässä on kymmenen toimihenkilöä ja metsänomistajia on 500.000, niin joskus tuntuu siltä, että toimihenkilöitä voisi olla enemmänkin. Toisaalta toimivat suhteet metsänomistajaliittoihin ja metsänhoitoyhdistyksiin ovat tärkeät, koska he ovat kentällä lähempänä metsänomistajaa ja ovat MTK:n toimintaa tukevia yhteistyökumppaneita.

4. Ovatko maanviljelijämetsänomistajat ja ns. kaupunkilaismetsänomistajat tasavertaisessa asemassa MTK:n edunvalvonnassa ?
–·MTK:n näkökulmasta ei ole kahden kastin metsänomistajia, vaan kaikki jäsenet ovat samanarvoisia. Tämän mahdollistaa ja tätä myös edellyttää se, että myös ns. kaupunkilaismetsänomistajat voivat liittyä metsänomistajaliittojen kautta MTK:n metsäjäseniksi. Tällainen mahdollisuus on ollut olemassa vasta toista vuotta.

5. MTK:n metsäjäsenyyskampanja ei ole tuonut uusia jäseniä aivan odotusten mukaisesti. Mistä arvelet sen johtuvan ?
–·MTK:n aikaisempien 170.000 jäsenen lisäksi uusia metsäjäseniä on tällä hetkellä runsaat kolme tuhatta. Metsänomistajat kyllä ymmärtävät asian tärkeyden, mutta se viimeinen sysäys jäseneksi liittymiseksi pitäisi saada aikaan.
–·Metsänomistajat pitävät ehkä itsestään selvänä sitä, että MTK joka tapauksessa hoitaa metsänomistajien edunvalvontaa, koska se on sitä aina tehnyt. Tämä ehkä kertoo myös siitä, että MTK:n edunvalvonnan katsotaan onnistuneen suhteellisen hyvin. Koska jäsenyys ei ole vain näennäinen, niin sillä on suuri merkitys siihen, millaisilla resursseilla edunvalvontaa voidaan hoitaa.

6. Onko MTK:ssa mietitty uusia keinoja metsäjäsenyyskampanjan vauhdittamiseksi ?
–·On mietitty ja esimerkiksi kaikki jäsenedut tullaan käymään lävitse. Tarkoituksena on myös miettiä uusia jäsenetuja ja lisäksi lisätä omien organisaatioiden , metsänomistajaliittojen ja metsänhoitoyhdistysten, aktiivisuutta metsäjäsenyyden esittelyssä.
–·Aktiivista metsäjäsenyyden markkinointia odotamme myös metsätilanomistajayhdistyksiltä. Kaiken kaikkiaan henkilökohtainen vuorovaikuttaminen ja myönteisistä kokemuksista kertominen on tärkeää metsäjäsenyyden edistämisessä. Suomen Metsätilanomistajien Liiton kanssa olemme sopineet yhteistyöstä, jossa MTK huolehtii kaikkien metsänomistajien edunvalvonnasta ja metsätilanomistajayhdistykset markkinoivat metsäjäsenyyttä.

7. Metsänhoitoyhdistysten reviirille on pyrkimässä monia tahoja tekemään niiden perinteisiä töitä. Miten metsänhoitoyhdistykset vastaavat haasteeseen?
–·Metsänhoitoyhdistysten pitää vastata haasteeseen ja pyrkiä siihen, että ne ovat paras vaihtoehto metsänomistajille. Haasteellisimpia kehittämiskohteita ovat asiakaspalvelu, palveluiden tasalaatuisuus, hintatietoisuus kaikissa toiminnoissa ja aktiivinen markkinointi. Enää ei riitä se, että metsänomistaja soittaa ja kysyy palveluja. Niitä on kaupattava.

8. MTK ja metsänhoitoyhdistykset ovat perustaneet Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:n. Miten sen toiminta tulee näkymään metsänomistajien palvelussa ?
–·Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:n asiakkaita ovat lähinnä metsähoitoyhdistykset ja metsänomistajien liitot.. Se ei tuota suoranaisia palveluita metsänomistajille. Mutta, kun metsänhoitoyhdistykset käyttävät MHYP:n palveluita ja yhteisiä tuotehankintoja, niin metsänomistaja huomaa sen parempana palveluna. MHYP:n hallituksen puheenjohtajana toivon ja uskon, että yhtiön toiminta näkyy ja tuntuu varsin nopeasti yhdistysten toiminnassa.

9. Onko MTK:lla sellaisia palveluita, joita metsänomistaja voi saada suoraan esimerkiksi soittamalla tai käymällä ?
–·Kyllä on. Jäsenet voivat saada muun muassa lakipalveluita ja veropalveluita. Juridiset palvelut tulevat useimmiten käsittelyyn metsänhoitoyhdistysten kautta.

10. Kerrotko vielä lopuksi, mitkä ovat tärkeimmät tehtäväsi MTK:n kehityspäällikkönä ?
–·Tärkeimpinä tehtävinä pidän seuraavia: metsänhoitoyhdistysten kehittäminen ja metsänomistajien liitojen toiminnan tukeminen eli metsänomistajaorganisaatioiden kehittäminen ja metsäjäsenyysasiasta huolehtiminen.

Rauno Numminen

MTK:n kehityspäällikkö Markus Lassheikki metsänomistajien palveluksessa

Ylös