Energia

Pääsivu

Ajankohtaista
Edunvalvonta
Energia
Erikoispuu
Metsien suojelu
Metsäluonto
Metsän uudistaminen
Metsänhoito
Metsänhoitoyhdistykset
Metsätapahtumat
Metsävisa
Näkökulma
Pakina
Puukauppa
Puunjalostus
Sertifiointi
Viranomaistoiminto

Koko valtakunnassa käytetään energiapuuta lämmön tuottamiseen tällä hetkellä noin 7 miljoonaa kuutiometriä. Kansallisesta metsäohjelmasta, ilmastosopimuksista ja työllisyyspoliittisista vaikutuksista johtuen Suomen pitäisi lisätä energiapuun käyttöä noin 5 miljoonaa kuutiota vuoteen 2010 mennessä.

Ammattikuljettaja ottaa läpipääsemättömästä tiheiköstä kokopuun tarkasti talteen..

..ja jäljelle jää järeytymään sopiva nuori kasvatusmetsä.

Pirkanmaalla energiapuuta kerätään eri muodoissa tällä hetkellä noin 140 000 kuutiometriä. Metsähaketta saadaan aukoista kerättävästä hakkuutähteestä, kantojen hakettamista on kokeiltu, karsittua rankaa taas haketetaan usein pienimuotoisemmin maatiloilla pienten lämpökeskusten käyttöön.

Kemera -tuki ratkaiseva

Kokopuunkorjuun ja korjuukaluston kehitystyön jarruna on ollut olosuhteiden mahdottomuus.
Öljy on ollut halpaa ja energiapuun korjuulla ei ole ollut riittävää valtion tukea. Muutama muutoksen vuosi on saanut keksijät liikkeelle ja konefirmat kiinnostumaan asiasta.
Puuenergia on tullut kilpailukykyisemmäksi öljyyn nähden ja valtion Kemera -tuesta on tullut entistä kannustavampi. Energiapuun kasaus- ja kuljetustuki, sekä haketustuki kannustavat ja parantavat energiapuun ulosottoa nuorista metsistä ratkaisevasti. Tukihan tähtääkin myös tältä osin nuorten metsien hoidon lisäämiseen, kohteen pitää täyttää nuoren metsän hoitokohteen edellytykset.

Kohteita riittäisi

Markkinointiesimies Panu Holm Metsäliitosta kertoo että Pirkka-Hämeen piirillä on heillä tällä hetkellä yksi koneketju töissä kokopuunkorjuussa. Työmaita olisi maakunta täynnä, mutta kaikkia tarjottuja kohteita ei voida ottaa.
Työ vaikeilla kohteilla, joissa runkokoko on pieni, tiheys suuri, taimikonhoitoa ei ole tehty ja myös ns. ennakkoraivaus tehdään koneella, on hidasta. Koneen keskituotos on noin 0,5 hehtaaria päivässä, jolloin 10 hehtaarin kohteella vierähtää jo kuukauden päivät.
Kokeilusta tosimielessä onkin tavallaan kysymys, kohteilta karttuvan kokopuun on Metsäliitolta tilannut tytäryhtiö Biowatti, joka on kehitystyössä mukana ja hoitaa haketuksen, hakkeen markkinoinnin ja kuljetuksen.

Ostomiehellä mietittävää

Kaikenlaisia leimikoita tulee vastaan, ja kaikkiin myyntiin tarjottuihin kohteisiin pitäisi tietysti olla jokin ratkaisu tarjolla. Kokopuunkorjuu on yksi vaihtoehto ja soveltuu tietysti myös raivaamattomille kohteille. Kehitystyöstähän tässä on vielä kysymys, tehdään tuotosvertailuja ja mietitään kohdevalintaa.
–·Korjattavat kokopuuerät ovat vielä pieniä, mutta se jo tiedetään, että oikealla kohteella, oikeilla koneilla ja tarkoilla ennakkomittauksilla työ on kannattavaa kaikille osapuolille, kertoilee Metsäliiton ostoesimies Antti Viitanen Oriveden toimistolta.
Tällä kertaa kokopuuta korjattiin Sahalahdella 10 hehtaarin nuoren metsän hoitokohteelta. Kohteella on etukäteen mitattu koealoilta kertyvän kuitupuun määrä. Riittävällä koealamäärällä pystytään kuitupuun kertymä arvioimaan suhteellisen tarkasti.
Kuitupuusta Metsäliitto maksaa metsänomistajalle normaalin kantohinnan mukaisen korvauksen, sen lisäksi oikeudesta ottaa korjuun yhteydessä myös runkojen energiapuuosuus ja raivauspuu talteen maksetaan metsänomistajalle hehtaarikorvaus.
Kaikki puu siis korjataan kokopuuna energiakäyttöön, mutta mitatusta kuitupuun määrästä maksetaan normaali kantohinta. Kokopuunkorjuun yhteydessä tiheästä ryteiköstä syntyy mallikas nuori kasvatusmetsä, ja tienvarteen kertyy valtaisa kasa oksineen korjattua kotimaista energiaa odottamaan haketusta ja kuljetusta lämpölaitokselle.
Kaiken edellytys on kuitenkin Kemera-tuki. Kohteen pitää täyttää korjuun jälkeen muun muassa läpimittavaatimukset, energiakäyttöön korjattaessa pituusvaatimuksesta voidaan tinkiä.
–·Kun yhtiö hoitaa kokopuunkorjuussa työn avaimet käteen -periaatteella metsänomistajalle, myöhästynyt taimikonhoito ja tavallaan ennakkoraivauskin tehdään työn yhteydessä, niin myös nuoren metsän hoidon hehtaarituen metsäkeskuksesta hakee Metsäliitto, kertoo Antti Viitanen.
Viitanenkin korostaa, että oikea-aikainen taimikonhoito on ensiarvoisen tärkeä ja kokopuun korjuusta koneilla ei tule mitään uutta ratkaisua hoitotöihin.

Sahalahdella nuoren metsän kunnostuskohteella joukkokäsittelykouran ympärillä, vasemmalta Timo Nätkin, Panu Holm, metsänomistaja Seppo Keskinen ja Antti Viitanen.

Helppo ratkaisu

Metsänomistaja Seppo Keskinen Sahalahdelta omistaa metsän, jossa kokopuun korjuu oli käynnissä. Rehevälle maalle syntynyt nuori sekametsä on noin 30 -vuotiasta ja runkoluku lähentelee varmaan paikoin kymmentätuhatta hehtaarilla. On mäntyä, kuusta, koivua, leppää ja vielä paikoin melkoinen alikasvos-kuusikko.
Metsänomistajalle tehty ratkaisu kokopuunkorjuusta oli helppo. Pusikossa pörrää vihreä Prosilva monitoimikone varustettuna Naarva joukkokäsittelykouralla. Koneen ohjaimissa on Timo Nätkin Velaatasta.
Työn jälki on esimerkillisen hienoa. Taitavan ohjaajan käsissä yhdistelmä tekee siistiä jälkeä. Timo valitsee parhaat kasvatettavat puut sopivaan tiheyteen ja kerää kouraan ympäriltä kaikki muut joulukuusen kokoisia myöten. Kouraan voi kerätä kerralla jopa kymmeniä runkoja, jotka sitten laitetaan kerralla kasalle ja tarvittaessa katkaistaan lyhemmäksi kuljetusta varten. Katkaisu tapahtuu giljotiiniperiaatteella, joka ei ole arka häiriöille ja tylstymiselle.
Metsänomistaja Seppo Keskinen on myös silminnähden tyytyväinen syntyvään työnjälkeen, ja suunnittelee jatkavansa asiakassuhteita tulevaisuudessakin. Kohtuullista pelto- ja metsäalaa Sahalahdella hoitava Keskinen odottelee tyttärestä jatkajaa tilanpidolle ja pyrkii perisuomalaiseen tapaan huolehtimaan siitä, että metsät siirtyvät seuraavalle polvelle hoidettuna ja tuottokunnossa.

Teksti ja kuvat:
Ari Lähteenmäki

Kokopuun korjuuta kehitetään

"Taimikkoleimikko" -uutta Suomessa

Kouraan poimitaan useita runkoja kerralla pystyasennossa, jotka sitten laitetaan kerralla kasalle ja katkaistaan tarvittaessa kuljetusta varten. Giljotiiniterä ei ole arka tylsistymään.

Ylös

Metsäliitto on aloittanut nuorissa metsissä uudenlaista ostotoimintaa. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tuloa tuottava leimikko voidaan tehdä sellaiseen nuoreen metsään, missä kuitupuun mitat täyttävän puun kertymä on vähäinen eli yleensä kymmenkunta kiintokuutiota hehtaarilta.

Tällaisessa metsässä "taimikkoleimikko" on paikallaan. Metsänhoidollisesti jotakin pitäisi tehdä, ja kuitupuukertymä on pieni.

Energiapuun korjuussa nuorista metsistä ei metsänomistajalle makseta alle kuitupuun mittaisesta puusta, mutta toisaalta korjuutyökään ei maksa, sanoo Biowatti Oy:n kenttäesimies Arto Mäkitalo.

Taimikkoleimikon hinnoittelu tapahtuu niin, että silmävaraisesti arvioidaan kertyvän kuitupuun määrä. Siitä metsänomistajalle maksetaan noin 7 euroa kiintokuutiolta. Hehtaarikorvauksena metsänomistaja saa 17 euroa. Alle kuitupuun mittaisesta energiakäyttöön menevästä puusta metsänomistajalle ei makseta mitään. Toisaalta myöskään taimikonhoito ei maksa metsänomistajalle mitään sillä ehdolla, että metsänomistaja valtuuttaa Metsäliiton saamaan valtion myöntämät nuoren metsän hoidon valtiontuet.

Ravinteiden poistuminen metsästä on ongelma energiapuun korjuussa nuorista kasvatusmetsistä. Lisätutkimuksia ja uusia keinoja tarvitaan ravinteiden poistumisen vähentämiseksi.

Ravinteiden poistuminen kierrosta uhkana

Silloin kun metsästä korjataan pois kaikki kaadetut puut runkoineen, oksineen ja neulasineen, niin ravinteiden poistuminen on luonnollisesti suurempi kuin perinteisissä harvennushakkuissa. Eri laskelmissa kokopuukorjuusta aiheutuva kasvutappio vaihtelee melko paljon.
Todennäköistä kuitenkin on, että jonkin verran kasvutappioita kokopuukorjuusta aiheutuu. Sen estämiseksi pitää miettiä uusia keinoja. Yhtenä vaihtoehtona on se, että kaadetut rangat säilytetään jonkin aikaa metsässä. Näin saadaan osa neulasista varisemaan metsään. Tämä asia vaatii kuitenkin vielä lisätutkimuksia.

Harvennukset harvennuksina

Nuoreen metsään tehtävät leimikot ovat paikassaan kannatettavia. Metsänomistaja tietää etukäteen sen, että nuoren metsän hoidosta ei tule kuluja, päinvastoin siitä voi tulla hieman tuloja.
Saadun kokemuksen perusteella on tärkeää kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että nuoren metsän leimikot tehdään oikeanlaiseen metsään.
Kaikki nuoret metsät eivät automaattisesti ole pelkkiä energiapuukorjuukohteita. Sellaiset nuoret metsät, missä on edellytyksiä tehdä perinteinen harvennushakkuu, on metsänomistajan edun mukaista tehdä se. Energiapuuleimikoiksi ei harvennushakkuukohteita kannata myydä. Taloudelliset tappiot voivat olla satoja euroja hehtaarilta.

Metsänhoito kannattaa aina

Metsänomistajan kannalta on tärkeää, että tarpeelliset metsänhoitotyöt tehdään ajallaan. Metsäliiton tarjoama ”taimikkoleimikko” on varteenotettava uusi vaihtoehto. Nyt pitäisi nopealla aikataululla selvittää ravinteiden poistumisen aiheuttamat ongelmat ja miettiä niihin ratkaisu. Samoin puunmyyjien ja -ostajien välillä pitää sopia siitä millaisiin nuoriin metsiin energiapuuleimikko sopii. Perinteiset harvennushakkuut ovat edelleen paras vaihtoehto monessa tapauksessa.

Rauno Numminen

Kokopuun korjuuta kehitetään

"Taimikkoleimikko" -uutta Suomessa

Giljotiinikoura katkaisee puut siististi erergiapuuleimikon koneellisessa korjuussa.

Ylös