Metsien suojelu

Pääsivu

Ajankohtaista
Edunvalvonta
Energia
Erikoispuu
Metsien suojelu
Metsäluonto
Metsän uudistaminen
Metsänhoito
Metsänhoitoyhdistykset
Metsätapahtumat
Metsävisa
Näkökulma
Pakina
Puukauppa
Puunjalostus
Sertifiointi
Viranomaistoiminto

Valtioneuvosto teki lokakuussa periaatepäätöksen, jolla täydennettiin Kansallista metsäohjelmaa Etelä-Suomen, Oulun läänin ja Lapin läänin lounaisosan metsien monimuotoisuuden turvaamisohjelmalla. Periaatepäätös perustui kesällä työnsä päätökseen saaneen Metso- toimikunnan mietintöön.

Toimikunnan ehdottamista toimenpiteistä osa perustuu nykyisin käytössä oleviin metsien monimuotoisuutta säilyttäviin keinoihin, osa uusiin keinoihin, joiden arviointi vaatii pilottihankkeiden käynnistämistä. Ehdotettujen toimenpiteiden tavoitteena on edistää metsien suojelua vapaaehtoisuuteen ja eri tahojen yhteistyöhön perustuvilla keinoilla.

Metsänomistajat Metson takana luontojärjestöjen toiminta ristiriitaista

Metsänomistajien asenteet ovat metsien suojeluun perusmyönteiset. Tätä myönteisyyttä nakersi nykyisten suojeluohjelmien synnyttämistapa. Natura -ohjelman valmisteluissa unohdettiin käyttää reilusti pääovea. Tupaan tultiin takaovesta salaa ja hiipien ja asioista kerrottiin vasta siinä vaiheessa, kun ei ollut enää mahdollisuutta vaikuttaa tehtyihin rajauksiin.
Metso -toimintaohjelmassa on kuitenkin pyrkimys parempaan. Omistusoikeuden säilyttäminen, vapaaehtoisuus ja korvausten maksaminen ovat toimintamalleissa hyvin mukana ja tätä kautta metsien suojelulle on saatavissa metsänomistajien aiempaa laajempi tuki. Kansainvälisille ympäristöjärjestöille tämä konsensus- hengessä toteutettava suojelumalli ei tunnu kuitenkaan kelpaavan.
Muuten ei ole selitettävissä se aggressiivisuus, jolla tällä hetkellä vaaditaan metsätalouden lopettamista Pohjois-Suomessa. Myös Suomen luonnonsuojeluliitto on vaatinut kannanotoissaan uuden suojeluohjelman käynnistämistä välittömästi. Vertailukelpoiset tutkimusluvut osoittavat, että Suomen metsistä on suojelun piirissä yli 6 prosenttia - mikään muu EU-maa ei pääse lähellekään vastaavia lukuja.
Metsäteollisuuden ilmoituksen mukaan Suomen metsien lisäsuojeluun ei tällä hetkellä ole kansainvälisiä paineita. Aloitteet tulevat kotimaasta, josta vaatimukset masinoidaan kansainvälisten järjestöjen verkostojen kautta ulkomailta tapahtuviksi.
Paikallisten luonnonsuojelupiirien kanssa yhteistoiminta kuitenkin pääasiassa toimii. Esimerkiksi keinovalikoimaksi kelpuutettu luonnonarvokauppa kehitettiin Satakunnassa luonnonsuojelupiirin, metsänomistajien liiton, sekä maataloustuottajaliiton yhteistyönä. Tämä olkoon osoituksena siitä toimintamallista, jolla pitkällä tähtäimellä päästään eteenpäin. Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin valitsema aggressiivisen toiminnan malli on saattanut tuoda yhdistyksille uusia jäseniä, mutta ei välttämättä yhtään enempää suojelua.

Satakunnan luonnonarvokaupasta
tulossa merkittävä pilottihanke

Metso- toimintaohjelma sisältää 17 eri keinoa ja tutkimustarvetta luonnonsuojelun hoitamiseksi. Nykyisten suojelualueiden laatua parannetaan ennallistamalla ja muilla suojeluarvoa lisäävillä toimenpiteillä.
Kiireisin hanke on kuitenkin luonnonsuojelubiologisen kriteeristön laatiminen. On käsittämätöntä, että sellaisia ei ole vielä olemassa, vaikka suojeluohjelmia on laadittu vuosikymmeniä. Kriteerien laadintaan on nyt perustettu asiantuntijatyöryhmä, jonka pitäisi saada työnsä päätökseen ennen ensi kesää, jolloin voitaisiin käynnistää luonnonarvokauppa.
Luonnonarvokauppa sai ensi vuodelle 400 000 euron rahoituksen ja toteutetaan uusista pilottihankkeista ensimmäisenä. Luonnonarvokaupassa metsänomistajat voivat tehdä sopimuksia luonnonarvojen ylläpitämisestä, tai lisäämisestä. Luonnonarvo on kauppatavaraa, jonka hinta määräytyy ostajan ja myyjän välisissä neuvotteluissa. Kaupan kohteena voivat olla esimerkiksi lahopuu, palanut puu, jalopuut tai järeä haapa.
Kyseessä voi olla myös elinympäristö, joka on luonnonsuojelullisesti arvokas, mutta ei täytä metsä- tai luonnonsuojelulain edellytyksiä. Luonnonarvokauppa käynnistyy Satakunnassa, jossa aihetta on pohdittu tutkimushankkeena lähes kaksi vuotta.

Tarjouskilpailuja ja
luonnonhoitoalueita

Metsänomistaja voi tulevaisuudessa vapaaehtoisesti tarjota alueita suojeluun ja asettaa niille hintapyynnön. Neuvottelut käydään ympäristökeskuksen kanssa. Suojelutapana voi olla yksityinen luonnonsuojelualue, määräaikainen sopimus tai myynti valtiolle.
Luonnonhoitoalueilla luonnonsuojelu, metsänhoito ja metsien käyttö sovitetaan yhteen. Perustana on alueelle laadittava hoitosuunnitelma ja metsän käytön rajoituksista maksetaan metsänomistajalle korvaus.

Metsähallitukselta aktiivisuutta luonnonsuojelualueiden hankinnassa

Nykyisten suojelualueiden lähialueilla tai ekologisilla puutealueilla metsähallitus velvoitetaan jatkamaan maanhankintaa suojelutarkoituksiin vapaaehtoisilla kaupoilla tai vaihdoilla. Työ käynnistetään välittömästi nykyisten luonnonsuojeluohjelmien hankintatehtävän päättymisen jälkeen.

Yhteistoimintaverkoilla edistetään monimuotoisuutta

Metso -ohjelman mukaan eri metsänomistajaryhmät voivat vapaaehtoisesti perustaa yhteistoimintaverkoston, joka edistää luonnon monimuotoisuutta. Verkoston tulee edistää sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä, kuten esimerkiksi maaseutuyrittäjyyttä, työllisyyttä ja matkailua. Kiinnostusta yhteistoimintaverkon pilottihankkeeksi on jo esiintynyt Pirkanmaalla.

Tärkeille elinympäristöille haetaan yhdenmukaisuutta

Metsälain tärkeiden elinympäristöjen tunnistamisessa ja rajauksessa on esiintynyt ongelmia. Näitä ns. metsälakikohteita ei niiden suuren lukumäärän vuoksi merkitä lakisääteisesti maastoon, kuten menetellään luonnonsuojelulain suojeltujen luontotyyppien osalta. Kohteiden selkeä tunnistaminen ja rajaaminen ovat kuitenkin edellytyksenä niiden säilymiselle. Metso- ohjelmassa esitetäänkin tiedonkulun ja tulkintojen yhdenmukaistamista maan eri osissa.

Kokeiluhankkeet ratkaisevat tulevaisuuden suojelun

Metso -ohjelman keinovalikoima perustuu maanomistajan vapaaehtoisuuteen. Ellei tätä vapaaehtoisuutta löydy, eivät kokeilut myöskään onnistu. Toisaalta kokeiluille luvattu rahoitus ei saa kangerrella. Epäkohdat nykyisen lainsäädännön mukaisten ympäristötukien maksatuksissa eivät välttämättä lupaa hyvää. Nyt ei ole kuitenkaan syytä liikaa korostaa näitä epäkohtia.
Usko siihen, että suojelussa eletään uuden ajan kynnyksellä, on metsänomistajien keskuudessa vielä olemassa. Pilottihankkeiden onnistumista seurataan tutkimuksella heti alusta alkaen ja vuonna 2007 on jatkoratkaisujen aika. Metso -ohjelman toteuttamiseen on esitetty yhteensä 61.7 miljoonan euron lisärahoitusta seuraavalle viisivuotiskaudelle. Lopulliset päätökset ovat kuitenkin vielä poliittisten päättäjien käsissä.

Jukka Koivumäki
Johtaja
Länsi-Suomen metsänomistajien liitto

Etelä-Suomen metsille laadittiin monimuotoisuuden turvaamisohjelma

Ylös