Lusto WWW

Puutuoteteollisuuden asemaa tullaan vahvistamaan

Mielikki-palkittu ja vuoden 2004 naismetsänomistaja

Kolmas palkittu vuoden naismetsänomistaja, ensimmäinen Mielikki-kiertopalkinnon saaja ja vuoden 2004 naismetsänomistaja on Sinikka Vainikka Mikkelistä

Vuoden 2004 naismetsänomistaja ja ensimmäisen Mielikki -palkinnon saanut Sinikka Vainikka hallinnoi Ristiinan Järvenpään kylässä siskojensa kanssa tilaa ja hoitaa metsiään aktiivisesti, innostuneesti ja kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti.

Sinikka Vainikka on Ristiinan Järvenpään kylässä kuolinpesän omistamalla tilalla yhtenä omistajista. Hän on tämän siskojensa kanssa hallinnoiman tilan metsällisten asioiden aktiivinen ja innostunut hoitaja. Tilalla on voimassa oleva metsäsuunnitelma ja sitä on hoidettu kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti.

Naismetsänomistajien aktiivinen verkottaja

Sinikka Vainikka on ansioitunut maakunnallisella taholla metsäasioiden kehittäjänä ja nähnyt tärkeäksi naisten osallistumisen metsäasioiden hoitoon myös luottamustehtävissä. Hän kuuluu Järvi-Suomen Metsänaiset -verkostoon ja on ollut alkuunpanijana ja suunnittelemassa yhdessä Metsänomistajien liitto Järvi-Suomen kanssa Nainen ja Metsä -koulutushanketta Etelä-Savossa.
Tämän EU-osa-rahoitteisen hankkeen tarkoituksena on antaa käytännönläheistä tietoa metsänomistuksesta, puukaupasta ja metsänhoidosta naismetsänomistajille. Tavoitteena on lisätä myös naisten kiinnostusta metsäalan luottamustehtäviin. Sinikka Vainikka on koulutushankkeessa itse myös mukana hankkimassa lisätietoa metsäasioista.

Metsänomistajien luottamushenkilönä

Sinikka Vainikka on Ristiinan metsänhoitoyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja. Hänen nimeämistään vuoden naismetsänomistajaksi esittivät Etelä-Savon metsäkeskus, Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ja Ristiinan metsänhoitoyhdistys.

Naiset merkittäviä metsänomistajia

Naiset omistavat merkittävän osan Suomen metsistä. Vuoden naismetsänomistajan valinnalla halutaan tuoda esille naisten merkittävä osuus metsänomistajina, sekä naisellinen näkemys ja tapa hoitaa sekä lähestyä metsäasiaa. Alueelliset metsäkeskukset ovat asettaneet ehdokkaat alueidensa naismetsänomistajien joukosta.
Valintaperusteissa on painotettu, että valittu on hoitanut metsäänsä kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti ja hänellä on käytössään voimassa oleva metsäsuunnitelma. Hänellä on selkeä näkemys oman metsänsä tilasta ja toteuttamansa metsänhoidon päämääristä. Vuoden 2004 naismetsänomistajan on ehdokkaiden joukosta valinnut Metsäkeskusten, Nordean ja UPM:n edustajista koostunut raati.

Valintajuhlassa 400 naista metsäasiaa kuulemassa

Tampereen Ammattikorkeakoulun juhlasaliin ja asfalttikentän metsälliseen oheistapahtumaan osallistui noin 400 metsää omistavaa naista Etelä- ja Keski-Suomen alueelta. Tapahtuman ulko-osastoilla oli nähtävänä muun muassa metsäkoneita, puutavara-auto, moottorisahataiteilija sekä Juha Mieto.
Sisäjuhlassa puheenvuoroja pitivät ”Naiset ja metsäomaisuus” vuoden 2003 naismetsänomistaja Riitta Alestalo, ”Metsä osana varallisuutta” varatoimitusjohtaja Jukka Perttula, Nordea, ”Kasvupaikka tulevaisuuteen” Lehtori Aura Loikkanen, Tampereen ammattikorkeakoulu ja ”Metsä -museoksi vai markkinoille?” Metsäympäristöjohtaja Päivi Salpakivi-Salomaa, UPM-Kymmene Oyj

Ensimmäinen Mielikki-palkinto

Vuoden 2004 naismetsänomistaja palkitaan ensimmäistä kertaa Mielikki-palkinnolla. Jaettavan Mielikki-kiertopalkinnon on moottorisahalla veistänyt moottorisahataiteilija Veli Korhonen.

(Runo erikseen ...)

Mielikki, metsän valtiatar

Tapiolan emäntänä häärii Mielikki. Metsän emäntä on tarkka ja
taloudellinen. Saita hän ei missään tapauksessa ole, vaan avaa mielellään
avaran aittansa ovet pyytäjälle. Mutta hän tietää koko ajan karjansa tarkan
määrän, varastojensa sisällön ja sienten ja marjojen vuotuisen sadon.

Pienriistan pyytäjän, sienestäjän ja marjastajan kannattaa olla metsän
emännän mieleen ja lausua metsään mennessään: ”Siniviitta, viidan eukko, /
mieluinen metsän emäntä! / Anna tie, avaa portti / minun metsällä
käydessäni.”

”Mielikki, metsän emäntä
katso tänne metsän kultainen äiti
siniviitta sammalsydän
päästä minut taloosi vieraaksi”

Veikko Iittainen,
Yhteyspäällikkö
Pirkanmaan metsäkeskus

Mielikki-palkittu ja vuoden 2004 naismetsänomistaja

Puutuoteteollisuuden asemaa tullaan vahvistamaan

Nainen ja metsä

Vuoden naismetsänomistaja 2004 -tilaisuudessa
kyseltiin kävijöiltä heidän kokemuksistaan
metsänomistajina. Yleinen mielipide tuntui olevan, että metsäasiat ja niiden hoito käyvät hyvin naisiltakin.

Naisten kannattaa vain lähteä rohkeasti mukaan, ottaa selvää asioista ja tarttua vaikka raivaussahaan. Metsä tarjoaa myös kiireisille ihmisille rentoutusta, luontokokemuksia sekä mielihyvää oman työnsä jäljen näkemisestä. Tässä kysymykset ja muutamia tilaisuudessa saatuja vastauksia:

Kysymykset:
1. Minkä asian olet kokenut vaikeaksi oman tilan hoidossa?
2. Kerro mieluisin metsäkokemuksesi.
3. Mitä toiveita tai terveisiä sinulla on metsäammattilaisille koulutuksen/tiedonsaannin suhteen?
4. Mitä terveisiä haluaisit kertoa muille naismetsänomistajille?

Suvi Karjula
Mettäreppu

Terttu Nurminen-Rantala,
Valkeakoski:

1.– Asiat ovat vieraita ja aina täytyy turvautua metsäammattilaisten, esim. metsänhoitoyhdistyksen puoleen. Tiedot ja taidot eivät riitä tekemään itse kaikkea mitä haluaisi.
2.– Yleensä luonnossa liikkuminen, maisemista nauttiminen, sienestys ja marjastus yms.
3.– Metsäkeskuksen järjestämät kurssit ovat hyviä.
4.– Lähtekää kursseille. Metsäasioiden opettelu kannattaa, esim. raivaussahan käyttö onnistuu naisiltakin.

Leila Karisalmi,
Jämsä:

1.– Metsässä riittää töitä ja aika ei riitä kaikkeen mitä haluaisi tai tarvitsisi tehdä.
2.– Metsässä käydessä tulee hyvä mieli, voi rauhoittua ja nauttia luonnosta sekä metsän lumosta.
3.– Vielä enemmän pitäisi panostaa suoraan naisille suunnattuun koulutukseen.
4.– Naisten kannattaa olla aktiivisia, metsäasioita ei tarvitse aina jättää miesten kontolle. Lähtekää avoimin mielin mukaan toimintaan.

Katri Paananen,
Keuruu:

1.– Yleensä tiedonsaanti. Itse suoritin metsätalouden perustutkinnon ihan omien metsällisten tietojen ja taitojen kartuttamiseksi.
2.– Minulle metsätöiden teko on henkireikä. Metsurin työ olisi varteenotettava vaihtoehto ammatiksi, jos olisin mies.
3.– Naisille suunnatut koulutukset ovat hyviä. Ne madaltavat monella kynnystä osallistua.
4.– Kannattaa lähteä rohkeasti kokeilemaan, jopa metsätöitä: raivausta, istutusta, jne.

Mielikki-palkittu ja vuoden 2004 naismetsänomistaja

Nainen ja metsä

Puutuoteteollisuuden asemaa tullaan vahvistamaan

Matti Vanhanen Jurvan Nikkarikeskuksen avajaisissa:
Puutuoteteollisuuden asemaa tullaan vahvistamaan

Hallitus on käynnistänyt puutuotealan elinkeinopoliittisen ohjelman valmistelun. Sen tavoitteena on nostaa puutuoteteollisuuden jalostusastetta ja lisätä sen viennin arvoa.

Ohjelman pitäisi valmistua alkuvuodesta. Pääministeri Matti Vanhanen puhui huonekaluteollisuuden valtakunnallisen kehittämiskeskuksen vihkiäisissä Jurvassa maanantaina 22. marraskuuta.
– Jo hallitusohjelmaa kirjoitettaessa luotiin niin sanottu Puusuomi-ohjelma, jolla pyritään vahvistamaan puutuoteteollisuuden asemaa.
– Näen sen olevan yksi niistä kasvualoista, joilla suomalaisilla on mahdollisuus saada maailmanmarkkinoilta suurempi sija, kertoi Vanhanen erikoishaastattelussamme vihkiäisten jälkeen.

Puuala nousuun

Pääministerin mukaan puualan menekinedistäminen on ensisijaisesti yritysten tehtävä, sillä valtiot eivät panoksillaan voi siihen osallistua EU-kilpailusäännösten takia.
– Pitää löytää sellainen yhteistyö, jossa valtion eri tahot ja yritykset voivat verkottua ja pystytään saamaan pienistä puroista menekin edistämistä riittävästi. Suomeen liitetään maailmalla ihmisten mielissä sellaisia ominaisuuksia, joihin yhdistetään muotoilun, osaamisen ja puun käytön parhaat puolet, Vanhanen totesi.
– Ilmastoomme ja olosuhteisiimme Suomessa liitetään ympäristön puhtaus, alkuperäisyys, puuvaltaisuus. Uskon, että nämä ovat signaaleja, joita ainakin kestävästä kehityksestä kiinnostuneet kuluttajat kaikkialla arvostavat, sanoi pääministeri Vanhanen.
– Nikkarikeskuksen tärkeimpiä saavutuksia tulee olemaan se, että se kohottaa alan ja alalla toimivien itsetuntoa. Valtiovalta ja hallitusvalta omalta osaltaan yrittää kaikin tavoin edistää sitä että tälle itsetunnon kohennukselle todella olisi perustaa, korosti Vanhanen.

Nikkarikeskus on monikäyttötila, jossa arkkitehtuuri ja puu ovat näkyvänä osana rakennusta, kuten yläaulan ja portaiden näkymät kertovat.

Nikkarikeskus tuo menestystä huonekalualalle

Pohjanmaalla vahvana elävä huonekaluteollisuus on saanut valtakunnallisen tutkimus-, kehitys-, yrityspalvelu- ja promootiokeskuksen. Jurvan kunnan, ympäristökuntien ja kaupunkien sekä pohjalaisten huonekalualan toimijoiden yhteishanke Pohjanmaan Nikkarikeskus valmistui Jurvaan keväällä 2004.
Keskuksen tavoitteena on tehdä huonekalualaa tunnetuksi, nostaa sen imagoa ja tuoda alalle jatkuvuutta. Se auttaa yrittäjiä tiedonhankinnassa ja markkinoinnissa. Keskus palvelee yrittäjiä, yrityksiä, opiskelijoita ja huonekalujen käyttäjiä. Näyttelytilassa kymmenet eri huonekaluyritykset voivat tuoda tuotteitaan ja osaamistaan esille.
Kaikilta osiltaan ja rakenteeltaan puinen rakennus on kaunis myös muotoilultaan. Monipuolisiin 2 150 neliön tiloihin sijoittuvat mm. Seinäjoen ammattikorkeakoulun käyttäjätutkimus- ja konseptilaboratorio. Auditorioon mahtuu 162 henkeä ja se palvelee täysin nykyaikaisena kokous- ja konferenssitilana. Nikkarikeskuksessa on myös kahvio, lahjatavaramyymälä ja ammattikirjasto.
Kalusteineen Nikkarikeskuksen kustannusarvio on 3,2 miljoonaa euroa, josta julkisten tukien osuus on ollut vajaa kolmannes. Läntisen Suomen metsänomistajat ovat osallistuneet talon rakentamiseen merkittävällä osuudella.
Suomen Metsäsäätiön keräämien puun menekinedistämismaksujen avulla on muun muassa hankittu Nikkarikeskuksen auditorion kalusteet ja muuta välineistöä. Metsänomistajaryhmiä odotetaankin vierailemaan ja kokoustamaan keskuksessa runsaasti.

Teksti ja kuva:
Jyri Makkonen

Mielikki-palkittu ja vuoden 2004 naismetsänomistaja

Puutuoteteollisuuden asemaa tullaan vahvistamaan

Suomi haluaa päättää metsäasioistaan itse

Mullistaako EU Suomen metsätalouden, kysyttiin Porissa Länsi-Suomen mettäverkon yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa järjestämässä EU:n metsätaloutta käsitelleessä seminaarissa.

Porissa EU:n metsäpoiltiikkaa ruotineessa seminaarissa kohtasivat toisensa Lounais-Suomen metsäkeskuksen johtaja Kari Nieminen, Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtajaksi Parkanosta siirtynyt Hannu Raitio ja Länsi-Suomen metsänomistajien liiton johtaja Jukka Koivumäki.

Suomi on koko EU-jäsenyytensä ajan korostanut, ettei se missään tapauksessa halua EU:lle maatalouspolitiikan kaltaista yhteistä metsäpolitiikkaa. Metsiin liittyvät kysymykset on haluttu ja halutaan edelleen pitää tiukasti kansallisen päätösvallan piirissä. Tällä halutaan estää muun muassa kilpailua vääristävien tukijärjestelmien ja niiden mukana tulevan maataloustukiviidakon kaltaisen byrokratian syntyminen myös metsätalouteen.
Myöskään muut EU-maat eivät ole tähän mennessä pitäneet EU:n yhteisen metsäpolitiikan luomista tarpeellisena. Tämä johtuu jäsenmaiden metsiä ja metsätaloutta koskevien tavoitteiden erilaisuudesta.
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja katsoi, ettei EU sinänsä muodosta Suomen metsäpolitiikalle sen paremmin uhkaa, kuin mahdollisuuttakaan.
– Suomen, kuten muidenkin jäsenmaiden tulee edelleen voida päättää metsäpolitiikastaan ensisijaisesti kansallisella tasolla, koska näin voidaan parhaiten huomioida kunkin maan metsätalouden erityispiirteet. Yhteisiä kysymyksiä voisivat olla kansainvälinen metsäpolitiikka, tutkimukseen liittyvät kysymykset, puunkäytön edistäminen ja maaseudun kehittäminen, sanoi Korkeaoja.

Metsät tärkeä tutkimuskohde

Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja Hannu Raitio katsoi, että EU:n yhteisen metsäpolitiikan puuttuminen on johtanut siihen, että metsäntutkimukseen suunnatut varat supistuvat. Tutkimuksen kannalta yhteisestä metsäpolitiikasta olisi hänen mukaansa myös hyötyä, koska silloin metsäntutkimus tulisi priorisoitua tutkimusrahoitusta jaettaessa.
– Metsäntutkimus on jäämässä marginaaliasemaan EU:n tutkimusohjelmissa ja puiteohjelmissa. Pyrimme nyt välittämään komissiolle viestin siitä, että myös metsän ovat tärkeä eurooppalainen tutkimuskohde, totesi Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja Hannu Raitio.

Oma metsäpolitiikka tarpeellinen

Lounais-Suomen metsäkeskuksen johtaja Kari Nieminen katsoi, että Euroopan ja Suomen metsätaloudelliset periaatteet eivät ole ristiriidassa keskenään.
– Kun Suomen metsäpolitiikka uudistettiin 1990-luvulla, se on jokseenkin samansisältöistä EU:n metsästrategiassa ilmaistujen metsäperiaatteiden kanssa. Monipuolinen kestävyys on tavoitteena sekä Suomessa, että EU:ssa, sanoi Nieminen.
– Metsien käytön ja hoidon painotukset ovat eri EU-maissa kuitenkin melko paljon Suomesta poikkeavia. Metsätalouden suuren merkityksen vuoksi kansallinen metsäpolitiikka on edelleen tarpeellista, painotti Nieminen.

Viekö virta?

Länsi-Suomen metsänomistajien liiton johtaja Jukka Koivumäki esitti seminaarissa kysymyksen onko metsänomistajaorganisaatio aktiivinen toimija - vai virran vietävissä ? Hän vastasi, että aktiivisen toimijan rooli edellyttää muun muassa riittävän isoja organisaatioita, riittävästi henkilöresursseja, rahoituspääomaa, uutta tietotaitoa, sekä innokkuutta, uskallusta ja valmiutta yhteistoimintaan. Ennen kaikkea aktiivisen toimijan rooli edellyttää hänen mukaansa kuitenkin asennemuutosta ja kiinteämpää verkostoitumista. Kilpailua vääristävää tukea metsätalouteen ei Koivumäen mukaan voida hyväksyä.

Leena Kallio-Leino

Mielikki-palkittu ja vuoden 2004 naismetsänomistaja

Puutuoteteollisuuden asemaa tullaan vahvistamaan

Suomi haluaa päättää metsäasioistaan itse

Farma -konemessujen metsäosastolla kävi vilske

Metsään! -hanke, L-S metsäkeskus, mhy Lounametsä ja Länsi-Suomen mo-liitto olivat esillä yhteisellä metsäosastolla 13. - 16.10. pidetyillä Farma -konemessuilla. Osastolla kävi melkoinen vilske, sillä yksinään metsäaiheiseen kyselyyn vastasi messujen aikana yli 350 ihmistä.
Kyselyn aiheina oli koulutus, tiedotus, arvokkaat elinympäristöt ja metsälakiasiat. Vastaukset olivat mielenkiintoisia ja hyödyllisiä mm. metsäkurssien järjestämistä ajatellen, ja niitä aiotaankin hyödyntää tulevien kurssien suunnittelussa.
Ensi vuonna on Varsinais-Suomen alueella tarkoitus järjestää neljä raivaussaha- ja taimikonhoitokurssia, joille kyselyn perusteella on kysyntää. Kyselyssä tiedusteltiin myös sitä, miten tieto metsällisistä palveluista tavoittaa metsänomistajat parhaiten. Suurin osa vastaajista ilmoitti lehti-ilmoitusten olevan tehokkain kanava, mutta myös kirje todettiin melko tehokkaaksi tiedotuskanavaksi. Lisäksi tiedusteltiin, mistä vastaajat olivat saaneet tietoa metsien arvokkaista elinympäristöistä. Suurin osa vastaajista ilmoitti saaneensa tietoa metsäammattilaiselta, tiedotusvälineiden tullessa hyvänä kakkosena. Myös mielipidettä metsälain valvonnasta kysyttiin, ja ylivoimaisesti suurin osa vastaajista kertoi, että heidän mielestään metsälakia valvotaan riittävästi. Kyselyn tuloksiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.metsakeskus.fi/lounais.
Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin upouusi raivaussaha, joka saatiin lahjoituksena Konetoimi Oy:ltä. Onnetar suosi Liisa Fingerroosia Paimiosta, ja voittajan mukaan raivaussaha pääsee tositoimiin taimikonhoitoon.

Mielikki-palkittu ja vuoden 2004 naismetsänomistaja

Puutuoteteollisuuden asemaa tullaan vahvistamaan