Metsänomistus
Ajankohtaista
Kysy metsäasioista!
Lusto vuonna 1984
Metsäluonto
Metsäneuvonta
Metsänhoito
Metsänhoitoyhdistykset
Metsänomistus
Metsäntutkimus
Metsäopetus
Metsäsertifiointi
Metsäsuunnittelu
Metsätapahtumat
Metsätiet
Metsäverotus
Metsävisa
Nimitykset
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puuenergia
Puukauppa
Puun korjuu
Puunjalostus
Puurakentaminen
Päätoimittajalta
Viranomaistoiminto
Metsän sukupolvenvaihdoksen toteuttamiskeinoja ovat lahja, ennakkoperintö, kauppa, lahjanluonteinen kauppa, tai vaihto.
Metsäpalsta on kiinteää omaisuutta. Siksi luovutus täytyy tehdä aina kirjallisesti ja asiakirjan on oltava määrämuotoinen ja julkisen kaupanvahvistajan todistama. Saajien tulee hakea omistusoikeutensa vahvistamiseksi lainhuuto käräjäoikeudesta kuuden kuukauden kuluessa luovutuksesta. Poikkeuksen muodostaa kuolinpesäosuuden luovuttaminen. Kuolinpesän osuuden myynnissä tai lahjoituksessa ei tarvita kaupanvahvistajaa, vaikka kuolinpesän omaisuus muodostuisi metsätilasta.
Perintömetsistä harkittuihin luovutuksiin
Kun perheessä ollaan tilanteessa, jossa metsätilan sukupolvenvaihdos
nousee ajatuksiin varteenotettavana mahdollisuutena, kannattaa suunnittelu
aloittaa tilanteen kartoittamisella. Sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseen
kannattaa lähteä vasta, kun on selvillä eri osapuolten
tavoitteet ja toiveet, luovutettava varallisuus ja sen viralliset omistussuhteet,
sekä luovutuksen toivottu aikajänne.
Sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa yhdellä kerralla ja nopeasti,
tai se voidaan jaksottaa hyvinkin pitkälle aikavälille - esimerkiksi
verojen minimoinnin vuoksi. Pitkälle aikajänteelle suunniteltuun
toimenpiteiden ketjuun liittyy kuitenkin riskejä. Kuolemantapaukset,
avioerot, asuinpaikan muutokset, vakavat sairastumiset, riitaantumiset
ja monet muut joskus väistämättömät tapahtumat
saattavat romuttaa hyvän suunnitelman tai ainakin aiheuttaa siihen
isoja muutostarpeita, jolloin järjestelyllä tavoiteltu etu voidaan
osittain, tai kokonaan menettää.
Metsällisiä näkökohtia
Metsätilan sukupolvenvaihdoksella tavoitellaan usein tilan säilyttämistä
kokonaisuutena, jolloin metsätalouden harjoittamisessa päästään
yleensä parempaan kannattavuuteen kuin pieniin osiin jaetuilla tiloilla.
Tärkeää monelle perheelle on myös metsän säilyttäminen
suvun hallussa. Omistusjärjestelyjen yhteydessä on lisäksi
syytä keskustella metsän yhteisistä virkistyskäyttömahdollisuuksista
sekä metsän kulttuuri- ja suojeluarvojen säilyttämisestä.
Ennen kuin sukupolvenvaihdosta lähdetään toteuttamaan,
on tarpeen selvittää metsän arvo ja päättää
hakkuumahdollisuuksien hyödyntämisestä. Joissain tilanteissa
voi olla järkevää, että edellinen sukupolvi tekee
tilalta puukaupan ennen luovutusta ja sijoittaa puukauppavarat nuoremman
sukupolven hyväksi.
Luovuttajien tarpeet ja mahdollisuudet
Luopuvan sukupolven tulisi pystyä jatkamaan elämäänsä hyvissä elinoloissa myös voimien heikettyä. Hallintaoikeuden pidättäminen on yleinen menettely lahjaverotuksen alentamiseksi. Ratkaisu kuitenkin rajoittaa omistajien mahdollisuuksia toimia metsässä. Hallintaoikeuden haltija on se henkilö, joka tekee metsässä päätöksiä ja maksaa metsäveroa. Jos niitä oikeuksia ja velvoitteita ei halua itselleen sälyttää, voi perintö- ja lahjaveroa alentaa vaikkapa luovuttamalla omistusoikeuden lapsenlapselle ja hallintaoikeuden lapselle.
Saajan näkökohtia
Metsätilan saajan tulee olla kiinnostunut metsänomistuksesta
ja metsätaloudesta, muuten metsäomaisuus voi muodostua taakaksi.
Kiinnostusta yleensä lisää mahdollisuus toimia tilalla
kannattavasti, minkä vuoksi olisi omistajaa vaihtavalla tilalla hyvä
olla edes jonkun verran hakkuumahdollisuuksia. Jos saajalla on ennestään
metsää, tai jos metsään kohdistuu ensisijaisesti virkistyskäyttötarpeita,
ei välittömien hakkuumahdollisuuksien merkitys ole välttämättä
yhtä suuri.
Jos saajina on useita henkilöitä, jotka jatkavat tilan omistusta
yhdessä, on tärkeää, että pystytään
tekemään yhteisiä päätöksiä joustavasti
ja ratkomaan sovussa mahdollisia erimielisyyksiä. Omat tunnesiteet
perheeseen ja metsään vaikuttavat paljon siihen, mitä saajat
odottavat sukupolvenvaihdokselta ja metsän omistukselta jatkossa.
Myös ulkopuolinen asiantuntija voi olla suureksi avuksi.
Sukupolvenvaihdoksessa on tärkeää selvittää:
- eri osapuolten tavoitteet ja toiveet
- luovutettava varallisuus ja sen arvo
- viralliset omistussuhteet
- luovutuksen toivottu aikajänne
- perillisten tasapuolisen kohtelun mahdollisuudet
- eri osapuolten tunnesiteet metsään
- luovuttajan asema luovutuksen jälkeen
- toteutusmahdollisuudet, kustannukset ja hyödyt
- veroseuraamukset
Pirjo Kärki
Neuvonnan ja markkinoinnin asiantuntija
pirjo.karki@tapio.fi
Puh. (09) 156 22 59, GSM 0400 273 203
Metsätilan sukupolvenvaihdos on iso päätös
– Metsätöitä
saa tehdä yhtä paljon kuin ennenkin, vaikka metsä siirtyi
pojalle, sanoo Risto Kujala Orivedeltä.
Hän luopui tänä vuonna vaimonsa Ulla-Maijan kanssa metsäomaisuuden
hallinnasta. Tilan
metsäasioista vastaa jatkossa poika Antti.
 – Se on nyt sinun vuorosi hoitaa metsien leimuu tästä eteenpäin, sanoo Risto Kujala pojalleen Antille |
Antti Kujala päättää tänä vuonna opintonsa
Hämeen ammattikorkeakoulun metsäyksikössä Evolla,
joten aivan tyhjästä metsätilan hallintaa ja metsänhoitoa
ei tarvitse alkaa opetella.
– Opiskelu on antanut hyvät valmiudet metsätilan hoitoon,
toisaalta käytännön harjoittelu omassa metsässä
on tukenut ja syventänyt opiskelua, kertoo Antti.
Valmistuvan metsätalousinsinöörin mukaan sukupolvenvaihdos
sujui varsin kivuttomasti.
– Aikaa suunnitteluun varattiin riittävästi ja paperitöihin
käytettiin asiantuntija-apua, hän sanoo.
Antti Kujala kehottaa muitakin sopimaan vanhempien kanssa tilan vaihdoksen
suuntaviivoista hyvissä ajoin. Myös sisarusten pitää
olla alusta asti mukana suunnittelussa. Antin pari vuotta vanhemmalle
siskolle vaihdos sopi hyvin. Olihan kyseessä tilakauppa, joka maksettiin
rahalla.
 Metsäsuunnitelma on ehdoton apuväline metsien hoidossa. |
Asiantuntija-apu tarpeen
Metsätilan sukupolvenvaihdoksen ollessa ajankohtainen on asiantuntija-apu
välttämätöntä. Tarvittavien asiakirjojen määrä
tuntuu äkkinäiselle loputtomalta. Kujaloiden sukupolvenvaihdos
eteni sujuvasti ja maaseutukeskus auttoi prosessin eri vaiheissa.
Ennen kuin Kujalat alkoivat keskustella kauppahinnasta, teetettiin metsänarvio
asiantuntijalla. Arvion pohjana käytettiin tuoretta metsäsuunnitelmaa.
Hän teki myös maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelman. Maaseutukeskus
laati luonnoskauppakirjan. Tämän jälkeen haettiin verottajalta
ennakkopäätös metsätilan käyvästä arvosta.
Tilan hinta pitää olla yli 3/4 käyvästä arvosta,
jotta se on vapaa lahjaverosta.
Osa kaupasta rahoitettiin TE-keskuksen myöntämällä
valtion korkotukilainalla, jolla voidaan kattaa uuden lainsäädännön
mukaan 50 prosenttia kauppahinnasta. Valtio maksaa korkotukea korkeintaan
4 prosenttia kokonaiskorosta.
Ostaja neuvottelee pankin kanssa lainasta. Hänen on itse maksettava
korkoa vähintään 2 prosenttia. Korkotukilainan ehdoissa
mainitaan muun muassa, että sitä myönnetään lisämaan
ostoon, tilan kestävä hakkuumäärä pitää
olla vähintään 300 kuutiometriä vuodessa ja puolet
tuloista pitää tulla metsätaloudesta. Siis ihan jokaiseen
kauppaan lainaa ei myönnetä.
Kauppakirjat kirjoitettiin pankissa ja sitä kautta hoidettiin myös
lainhuudatus. Sen hakemiseen on aikaa kuusi kuukautta kaupasta, mutta
käytännössä lainhuuto kannattaa hakea heti.
Nuorena jaksaa hoitaa metsiä
Kujalan tila on pinta-ala verossa, joten nyt on viimeiset hetket tehdä
puukauppa ilman myyntiveroa. Vanhemmat Kujalat valitsivat aikanaan pinta-alaveron
siirtymäkauden verotusmuodoksi. Kun metsätila siirtyy seuraavalle
sukupolvelle kaupalla, vaihtuu verotusmuoto myyntiverotukseksi. Antti
Kujalalla oli kuitenkin jo ennestään yksi lahjaksi saatu metsätila
pinta-alaverossa, joten uudet tilat säilyivät myös pinta-alaveron
piirissä.
Antti Kujala keskittyy metsässä hoitotöiden tekemiseen.
Istutukset, taimikonhoidot ja harvennusalueiden ennakkoraivaukset kannattaa
tehdä itse.
– Myös osa ensiharvennuksista tehdään hankintana,
mutta suuremmat leimikot myydään pystykaupalla, kertoo Kujala.
Risto Kujalalle metsätilasta luopuminen oli helppoa. Sukupolvenvaihdos
on silloin ajankohtainen, kun vanhemman sukupolven kiinnostus metsäaisoihin
alkaa vähentyä, eikä rahaakaan kulu enää samaan
malliin kuin nuorempana. Vastuun siirtäminen nuorille kannattaa tehdä
ajoissa. Nuorilla riittää intoa opetella uusia asioita ja ylimääräistä
energiaa voi ohjata vaikka metsätöihin. Omaa elämää
rakentaessa metsistä saatavilla tuloilla on usein huomattava merkitys.
Sukupolvenvaihdos juttuun loppuun isolla ” Metsätilan sukupolvenvaihdos
-koulutussarja alkaa Pirkanmaalla. Lisätiedot Jukka Ruutiainen p.
040 530 6721.
Teksti ja kuvat:
Jukka Ruutiainen
Projektipäällikkö
Huomisen metsät hoitoon ja hallintaan -hanke
Pirkanmaan metsäkeskus
Metsätilan sukupolvenvaihdos on iso päätös
Metsät nuorille ajoissa
Risto Kujalalla on nyt aikaa rakennella vaikka kaappikelloja.
