Metsäntutkimus

Pääsivu

Ajankohtaista
Kysy metsäasioista!
Lusto vuonna 1984
Metsäluonto
Metsäneuvonta
Metsänhoito
Metsänhoitoyhdistykset
Metsänomistus
Metsäntutkimus
Metsäopetus
Metsäsertifiointi
Metsäsuunnittelu
Metsätapahtumat
Metsätiet
Metsäverotus
Metsävisa
Nimitykset
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puuenergia
Puukauppa
Puun korjuu
Puunjalostus
Puurakentaminen
Päätoimittajalta
Viranomaistoiminto

Parkanon tutkimusaseman uusi johtaja:

”Tutkimus lähemmäksi käytännön metsätaloutta”

Parkanon tutkimusaseman uutena johtajana lokakuun alussa aloittanut MMT Jori Uusitalo haluaa lähentää metsäntutkimusta ja käytännön metsätaloutta toisiinsa.

Hyvänä esimerkkinä käytännön metsätaloutta lähellä olevasta metsäntutkimuksesta Parkanon tutkimusaseman uusi johtaja Jori Uusitalo pitää muun muassa turvemaiden kannattavaan puunkorjuuseen tähtää perustutkimusta.

Jori Uusitalo (41) on syntynyt Helsingissä, mutta on asunut lähes koko ikänsä Tampereella. Uusitalo on naimisissa ja neljän 10-15-vuotiaan lapsen isä. Uusitalon perhe viihtyy jäällä, sillä pojat pelaavat jääkiekkoa ja kaksostytöt harrastavat aktiivisesti taitoluistelua.
Uusitalo on työskennellyt metsäteknologian parissa ja hoitanut Joensuun yliopistossa määräaikaisia professorin virkoja. Vuonna 2001 hänet nimitettiin metsäteknologian dosentiksi sekä Helsingin, että Joensuun yliopistoihin.

Millainen johtaja?

– Johtajana haluan olla määrätietoinen, dynaaminen ja empaattinen. Delegoin mielelläni ja luotan ihmisiin, kertoo Uusitalo.
Uusitalo sanoo junailevansa mielellään asioita. Ulospäin uudesta johtajasta huokuu rauhallisuus ja määrätietoisuus. Uusitalo toimii ”siviilissä” murrosikäisten jääkiekkoilijoiden valmentaja, josta voisi ajatella olevan hyötyä asiantuntijaorganisaation johtamisessa.
Kysymys, onko nykyistä virkaa aiemmin hoitaneen Hannu Raition siirtyminen Metlan ylijohtajana esimieheksi haitaksi vai hyödyksi, pistää uuden johtajan miettimään. Uusitalo kallistuu hyödyn puolelle.
– Parkanon tutkimusasemalla on hyvä ilmapiiri ja perusasiat ovat kunnossa. Tutkimusasemalla on vahva alueellisen vaikuttamisen halu, josta on helppo jatkaa, sanoo Uusitalo.

Tutkimusasemaa on edelleen kehitettävä

Uusitalo uskoo verkostojen voimaan. Uusi johtaja pitää hyvänä, että tutkimusasema on solminut yhteyksiä myös perinteisen metsäsektorin ulkopuolelle.
– On hyvä, että on luotu yhteyksiä muun muassa lääketieteen ja elintarvikealan kanssa, sanoo Uusitalo.
– Toiminnan laajenemisessa metsäsektorin ulkopuolelle pitää kuitenkin olla realisti ja muistaa millaiset voimavarat ja osaaminen meillä on käytettävissä, katsoo Uusitalo.
– Haluan myös viedä tutkimusta lähelle käytännön metsätaloutta, puunkorjuuta. Turvemaiden kannattavaan puunkorjuuseen tähtäävä perustutkimus vie toivottavasti turvemetsien hyödyntämistä eteenpäin, Uusitalo sanoo.
– Tässä tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta muiden toimijoiden kanssa. Turvemaiden puunkorjuun ongelmien tutkiminen olisi luontainen suunta, toteaa Uusitalo.
– Uusien tutkimusaiheiden aloittaminen ei välttämättä edellytä uusien tutkijoiden tulemista Parkanon tutkimusaseman tiloihin, vaan verkostomaisesti toimimalla tutkija voisi sijaita missä tahansa Metlan yksikössä. Yhteistyöhankkeissa vain tutkimuksen koordinointi voisi olla Parkanossa, sanoo Uusitalo.

Metsämiehiä suvussa

Jori Uusitalo ei ole metsänomistaja, mutta on kyllä jo kolmannen polven metsäammattilainen. Vaikka Uusitalolla on vahva yliopistotausta, löytyy miehen taustasta myös työskentelyä metsäfirmoissa ja metsäkonealalla.
– Aiemmissa tehtävissäni olen tehnyt tiivistä yhteistyöstä muun muassa Metsäliiton metsäammattilaisten kanssa Pirkanmaalla, Uusitalo sanoo. Haluan tuoda metsäntutkimusta ja käytännön metsäsektoria entistä lähemmäs toisiaan, sanoo Uusitalo.

Aimo Jokela

”Tutkimus lähemmäksi käytännön metsätaloutta”

Metsäalalle lisää rahaa EU:n erillisohjelmista

Ylös

On tosiasia, että tulevalla rahoituskaudella 2007-2013 EU:n tuki Suomen aluekehitystyöhön pienenee. Maakuntiin kanavoitujen EU-rahojen supistuminen tulee näkymään myös metsätaloutta koskevassa kehittämistyössä. Metsäala on uuden haasteen edessä.

Saumatonta sektorit ylittävää yhteistyötä käytännössä Nokian kaupungin Ahto Penttisen, Länsi-Suomen Allianssin Erkki Räisäsen, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Vincent Westbergin ja Metlan Pasi Raution kesken.

Miten jatkaa kehittämistyötä tulevaisuudessa? On mietittävä, saadaanko lisää kansallista rahoitusta vai pystyttäisiinkö kilpailemaan EU:n erillisohjelmien kautta jaossa olevista euroista. Joka tapauksessa uusiin haasteisiin vastatakseen metsätoimijoiden tulee entistä enemmän kurottaa yli maakunta-, valtio- ja sektorirajojen.

EU:n erillisohjelmien mahdollisuudet

Tulevaisuudessa EU:n erillisohjelmia on pyrittävä käyttämään tehokkaammin hyväksi. Erillisohjelmat ovat koko unionin laajuisia ja edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä. Kilpailu rahoista on kovaa, sillä hakemuksia tulee moninkertainen määrä suhteessa jaettavan rahaan.
Jos metsäalan toimijat haluavat olla mukana kilpailussa, tarkoittaa se kansainvälisen yhteistyön lisäämistä. Erillisohjelmahankkeissa on oltava kumppaneita muista EU-maista ja hankkeen tulosten on hyödytettävä toimijoita yli maan rajojen. Käytännössä yhden metsätoimijan voimavarat eivät riitä kansainvälisten hankkeiden hakuprosessiin ja hallinnointiin vaan tarvitaan yhteistyön tiivistämistä yli maakuntarajojen.

Lisää maakuntarajat ylittävää yhteistyötä

Lähtökohdat maakuntarajojen ylittämiselle ovat hyvät. Meneillään olevassa Länsi-Suomen metsäalan yhteistyön kehittämishankkeessa on kartoitettu metsäalan yhteistyövalmiuksia. Kartoitustyö on osoittanut, että toimijoiden lähikenttä on kyllä kunnossa. Opetus, tutkimus, metsänhoitoyhdistykset, metsäkeskukset ja yritykset toimivat hyvässä yhteistyössä maakuntien sisällä. Myös maakuntarajat ylittävää yhteistyötä on olemassa, mutta se on satunnaista. Yhteistyöpiirin soisi levittäytyvän laajemmallekin. Kansainvälistymispaineet on hyvä syy toimintareviirin kasvattamiselle.
Tällä hetkellä länsisuomalaisten metsäalan toimijoiden kokemukset kansainvälisistä hankkeista ovat vähäisiä, lukuun ottamatta ammattikorkeakouluja ja Metsäntutkimuslaitosta. Niiden osaamista onkin syytä hyödyntää. Lisäksi metsäalan on tarpeen ottaa oppia myös yli sektorirajojen. Esimerkiksi ympäristökeskuksilla on kokemusta EU:n erillisohjelmista LIFE-hankkeiden kautta.
Maakuntien kansainvälisyysosaaminen on kerättävä yhteen, lähdettävä etsimään ulkomaisia kumppaneita ja mentävä rohkeasti mukaan kilpaan EU:n erillisohjelmien rahoista.

Juha-Matti Markkola
Koordinaattori
Länsi-Suomen metsäalan yhteistoimintaverkosto

”Tutkimus lähemmäksi käytännön metsätaloutta”

Metsäalalle lisää rahaa EU:n erillisohjelmista

Ylös