Metsäverotus

Pääsivu

Ajankohtaista
Kysy metsäasioista!
Lusto vuonna 1984
Metsäluonto
Metsäneuvonta
Metsänhoito
Metsänhoitoyhdistykset
Metsänomistus
Metsäntutkimus
Metsäopetus
Metsäsertifiointi
Metsäsuunnittelu
Metsätapahtumat
Metsätiet
Metsäverotus
Metsävisa
Nimitykset
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puuenergia
Puukauppa
Puun korjuu
Puunjalostus
Puurakentaminen
Päätoimittajalta
Viranomaistoiminto

Metsän pinta-alaverotuksesta siirrytään puun myyntitulojen verotukseen 1.1.2006 lähtien, 13 vuotta kestäneen siirtymäkauden jälkeen. Mitä metsäverouudistus tuo tullessaan?

Metsäveromurroksen vaikutuksia raakapuun tarjontaan tarkasteltiin upouudessa Jurvan Nikkarikeskuksessa METO Etelä-Pohjanmaa metsäasiantuntijat ry:n ja Etelä-Pohjanmaan metsänhoitajat ry:n seminaarissa. Veropäivä toi esille muun muassa yksituumaisuuden tarpeen puukaupassa, sekä ajankohtaisia tutkimustuloksia.
Länsi-Suomen metsänomistajien liiton aluepäällikkö Esko Ala-Heikkilän mukaan puun kokonaistarjonta lienee Etelä-Pohjanmaalla riittävä jatkossakin, mutta epäsuhtainen kuitupuun kysyntä verotuksen siirtymävaiheessa voi tehdä tarjonnasta ongelman. Ala-Heikkilän mukaan kuusitukin tarjonta tulee laskemaan, koska sitä on hakattu paljon. Tuhansien mottien leimikot ovat jatkossa harvinaisia. Ojitettujen soiden harvennukset yleistyvät ja markkinapuun järeys pienenee hieman. Suuri yhteiskunnallinen tavoite on saada metsien hoito ja käyttö pysymään metsänomistuksen tärkeimpänä tavoitteena

Luottamus ja vakaus tärkeintä puumarkkinoilla

Metsäliiton ostojohtaja Juha Mäntylä korosti puun kysynnän ja tarjonnan tasapainoa olennaisimpana puukaupan sujuvuuteen vaikuttavana tekijänä metsäverotuksen siirtymävaiheen loppuessa. Mäntylän mukaan vuonna 2005 kaikkien puutavaralajien kysyntä tulee olemaan korkea, ja on todennäköistä, että tilanne jatkuu vuodenvaihteen 2005-2006 yli. Edellytykset hyvään puukaupan kysynnän ja tarjonnan tasapainoon verotuksen siirtymäkauden päättyessä ovat olemassa. Mäntylän mukaan tämä edellyttää puukaupan osapuolten hyvää tahtoa ja yksituumaisuutta.
Yksituumaisuutta korosti myös Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola. Luottamuksen ja vakauden rakentaminen on nyt puumarkkinoilla tärkeintä. Koneyrittäjät toivovat puukaupan ja korjuun tasaisuutta. Yhden verojärjestelmän tilanteeseen on ollut yli 10 vuotta aikaa valmistautua, eikä verotuksen siirtymäsäännöksiä saa muuttaa. Harvennushakkuiden lisääntyminen muun muassa verouudistuksen myötä luo paineita myös urakkataksoihin, totesi Simo Jaakkola.

Pinta-alaverolliset myyneet puuta

Seminaarissa esiteltiin myös metsäveromuutosta koskevia tutkimustuloksia Länsi-Suomen metsänomistajien liiton Seinäjoen ammattikorkeakoululta tilaaman opinnäytetyön pohjalta. Metsätalousinsinööri (amk) Sami Ylihärsilän tekemän kyselyn mukaan metsän pinta-alaverotukseen piiriin kuuluvat eteläpohjalaiset yksityismetsänomistajat ovat vuosina 2001-3003 myyneet suurempia puumääriä, kuin myyntiverotuksen valinneet metsänomistajat. Metlan ja muiden tilastot tukevat kyselyn päätulosta. Kyselyssä tuli esille, että raakapuun tarjontaan vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin pelkkä metsäverotus. Kyselyn vastausosuus oli 42 prosenttia. Se postitettiin 300 eteläpohjalaiselle Länsi-Suomen metsänomistajien liiton jäsenelle tammikuussa 2004.

Kiinteistöverolle ei kannatusta

Ylihärsilän kyselyn mukaan metsänomistajat suhtautuivat kielteisesti mahdolliseen metsän kiinteistöveroon. Samoilla linjoilla oli tilaisuudessa esitelmöinyt Metsäkeskus Etelä-Pohjanmaan kehittämispäällikkö Pertti Mäki-Hakola. Metlan mukaan metsän mahdollinen kiinteistöverokaan ei lisäisi verotuloja.

Risto Lauhanen
Yliopettaja
Seinäjoen ammattikorkeakoulu, maa- ja metsätalouden yksikkö.

Metsäverotuksen siirtymävaiheessa tarvitaan puukaupan osapuolten yksituumaisuutta

Ylös