Lyhyesti

Pääsivu

Ajankohtaista
Kysy metsäasioista!
Lusto vuonna 1984
Metsäluonto
Metsäneuvonta
Metsänhoito
Metsänhoitoyhdistykset
Metsänomistus
Metsäntutkimus
Metsäopetus
Metsäsertifiointi
Metsäsuunnittelu
Metsätapahtumat
Metsätiet
Metsäverotus
Metsävisa
Nimitykset
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puuenergia
Puukauppa
Puun korjuu
Puunjalostus
Puurakentaminen
Päätoimittajalta
Viranomaistoiminto

 Metsänhoitoyhdistysten valtuustot valittu

Metsänhoitoyhdistysten hallintoa valittaessa äänestettiin postivaaleiksi vilkkaasti. Länsi-Suomen metsänomistajien liiton alueella äänestysprosentti oli toiseksi suurin maan kolmentoista liiton alueesta.

Koko maan keskiarvo oli 48,5 prosenttia – Länsi-Suomen 49,7. Yhdistyksittäin vaihtelua Länsi-Suomessa oli melko paljon: 45:stä yli 61 prosenttiin. Neljä vuotta sitten pidetyissä vaaleissa äänestettiin vielä hieman vilkkaammin. Länsi-Suomen yhdistyksiin valittiin yhteensä vähän alle 1000 valtuuston jäsentä. Heidän toimikautensa on neljä vuotta ja se alkaa vuoden 2005 alussa.
Valtuusto on metsänhoitoyhdistyksen korkein päättävä elin. Se valitsee yhdistyksen hallituksen ja määrittelee toiminnan suuntaviivat hyväksymällä toimintasuunnitelmat, talousarviot ja tilinpäätökset.

Vaihtuvuus paikoitellen melko suurta

Länsi-Suomessa valituista valtuutetuista 30 prosenttia ei ole ollut kuluvalla kaudella mukana valtuustossa. Paikoitellen vaihtuvuus oli noin puolet jäsenistä. Naisten määrä valtuustoissa nousi noin viidestä prosentista lähes kahdeksaan. Ehdokkaista heitä oli 11 prosenttia, kaikista metsänomistajista naisia on noin kolmannes.
Valtuutettujen keski-ikä 48 vuotta on selvästi koko metsänomistajakunnan keski-ikää alempi. Valtuutetut ovat Länsi-Suomessa edelleen vahvasti maasta elantonsa ansaitsevia. Ammatiltaan maanviljelijöitä on yli kaksi kolmannesta, palkansaajia 16 %, yrittäjiä 10 % ja eläkeläisiä 3 %. Muualla kuin metsän sijaintikunnassa asuvia valtuutettuja on noin viisi prosenttia.
Metsänhoitoyhdistyksiin valittujen valtuutettujen nimet löytyvät yhdistyksittäin internetistä osoitteesta www.mhy.fi.

Heli Mutkala-Kähkönen
Aluepäällikkö
Länsi-Suomen metsänomistajien liitto

 

 

Ylös

 
Metsäohjelmat uusitaan

Alueellisten metsäohjelmien uusiminen on käynnistynyt tänä syksynä. Työ tehdään metsäkeskusten johdolla laajana yhteistyönä sidosryhmien kanssa. Metsäohjelmassa luodaan tavoitteet metsäsektorin kehittämiselle vuosikymmenen loppupuolelle. Työn on määrä olla valmiina vuoden 2005 lopussa.
Metsänomistajat voivat tehdä ehdotuksiaan metsäohjelmaan sisällytettävistä asioista Lounais-Suomessa Tapio Nummelle puh. 02-5226203 ja Pirkanmaalla Antti Peltoselle 03-2503249.
Ensi vuoden syksyllä alkaa myös kansallisen metsäohjelman päivitys ja työssä hyödynnetään alueellisia ohjelmia.

Tapio Nummi

Ylös

 
Metla kehitti pikatestin tyvilahon tunnistamiseksi

Kuusen tyvilaho ja männyn tyvitervastauti aiheuttavat vuosittain kymmenien miljoonien vuotuiset tappiot metsänomistajille pilaamalla arvokkainta tukkiosuutta.
Männyn juurikääpä pystyy kasvamaan sekä kuusella, että männyllä. Tästä syystä männynjuurikäävän saastuttamaa kuusikkoa ei kannata uudistaa männylle. Juurikääpien erottaminen ei onnistu kenttäolosuhteissa, vaan vaatii tarkkoja laboratoriotutkimuksia.
Metlassa on kehitetty tunnistusmenetelmä, jonka avulla tyvilahoisesta kuusesta voidaan nopeasti ja luotettavasti määrittää juurikääpälaji. Testaus tapahtuu Metlan Vantaan tutkimuskeskukseen toimitettavista näytteistä. Tällainen näyte voi olla puukiekko tai sellaisen sektori.
Tulos toimitetaan tilaajalle postitse ja palvelu maksaa yhden näytteen osalta 145 euroa ja 2-20 näytteen osalta 185 euroa. Näytteitä kannattaa siis kerätä useammalta kohteelta ja lähettää yhtenä tilauksena.
Lisätietoja saa professori Jarkko Hantula puh. 0102112620
sähköposti: jarkko.hantula@metla.fi

 

Ylös

 
Asiakkaat arvostavat metsäkeskusten palvelua

Metsäkeskusten asiakaspalautelomakkeiden viimeisimmät yhteenvetotulokset ovat valmistuneet. Metsäkeskukset voivat olla palautteesta ylpeitä. Yhteenvedossa on metsäkeskusten palveluita käyttäneiden 5916 asiakkaan mielipide.
Palautteen mukaan metsäkeskukset ovat ystävällisiä ja asiantuntevia, tuottavat hyödyllisiä ja laadukkaita palveluita tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti
Erityisvahvuuksia ovat asiakkaiden mielestä ystävällisyys ja asiantuntemus, joissa hyvien ja erinomaisten arvosanojen osuudet ovat uskomattomat 98 ja 97 prosenttia! Asiakaslähtöisyyttä on aiemmin arvosteltu, mutta 90 prosenttia asiakkaista pitää sitä hyvänä tai erinomaisena, vain prosentti huonona.
Yhteenvetona voidaan todeta, että lähes kaikkien 5916 asiakkaan palautteen pohjalta metsäkeskusten palvelu on erittäin hyvällä tasolla.

 

Ylös

 

Yksityistiepäivillä huikea suosio Pirkanmaalla

Markku Tervas ja Antti Yrjölä olivat tyytyväisiä Oriveden tiepäivien antiin.

Pirkanmaan metsäkeskuksen koordinoima Maaseudun yksityistiet kuntoon Pirkanmaalla -hanke järjestää koulutusta Pirkanmaalaisille tiekunnille. Koulutustilaisuuksissa käydään läpi ajankohtaisia yksityistieasioita, muun muassa yksityistielakia, kokousmenettelyä, tien kunnossapitoa ja perusparantamista, tieyksiköintiä, sekä rahoitusmahdollisuuksia.
Tämän vuoden aikana on pidetty jo seitsemät yksityistiepäivät eri puolella Pirkanmaata. Osanotto tiepäiville on ollut runsasta. Lähes 500 tiekuntien puuhamiestä ja -naista on saanut muhkean tietopaketin yksityistien hallinnoinnista. Lisäksi on selvinnyt, että huonokuntoisten teiden kunnostamiseen on useampia vaihtoehtoisia rahoituslähteitä.
Lisää koulutustilaisuuksia järjestetään syksyn aikana vielä kolmella paikkakunnalla ja ensi vuoden alussa yksi tilaisuus. Hankeen päärahoittajat ovat Pirkanmaan TE -keskus ja Pirkanmaan kunnat. Yksityistä rahoitusta kertyy säätiöiltä ja osallistumismaksuista.
Markku Tervas ja Antti Yrjölä osallistuivat 100 muun kurssilaisen kanssa Orivedellä pidettyyn tiepäivään. Markku Tervas toimii Vuolteen yksityistien puheenjohtajana ja Antti Yrjölä kuuluu hoitokuntaan. Tiekunnassa on pysyvää asutusta ja lisäksi useita kymmeniä huviloita. Lisäksi Markku Tervas on osakkaana kahden tilan metsätiessä. Kokemusta tieasioista miehillä on pitkältä ajalta, mutta aina oppii uutta. Molemmat pitivät hyvänä, että tiepäiviä järjestetään ja syrjäseudulle elintärkeään tieverkostoon kiinnitetään huomiota.
Lisätietoja Pirkanmaan tieisäntä Teuvo Tauralta p. 0400-298652, teuvo.taura@metsakeskus.fi

Ari Lähteenmäki
Pirkanmaan metsäkeskus

 

 

Ylös

 

Puuveneen rakennustaitoa Ikaalisista

Ikaalinen tunnetaan paitsi harmonikansoitosta ja kylpylästä myös puuveneistään. Ikaalislainen kirkkoveneperinne on luonnollinen, luonnon olosuhteiden sille hyvän tausta muovaama perinne.
Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos opettaa puuveneosaamista kiinnostuneille. Puuveneenrakennuksen artesaanit toimivat veneveistäjinä, korjaajina, veistämöiden sisustuspuuseppinä, itsenäisinä yrittäjinä tai puuvenetuotannon suunnittelijoina. Opetus tapahtuu Kihniön opetuspisteessä ja opetusta vetää Arto Karttunen. Kuvassa olevan puukanootin on tehnyt oppilaana ollut Janne Kulju. Kanootti oli esillä Suomen Kädentaidot messuilla Tampereella 19.-21.11.2004.

 

 

Ylös

 

Puusta sorvatut esineet kilpailivat paremmuudesta

Ensimmäinen kevät

Puuseppämestareiden järjestämän valtakunnallisen kilpailun voittajat julkistettiin Tampereella Suomen Kädentaidot - messujen kutsuvierastilaisuudessa perjantaina 19.11.2004. ja kilpailutöiden parhaimmisto oli esillä Sorvausesinenäyttelyssä. Kunniapalkinnon kilpailussa sai köyliöläisen Aulis Haikosen työ, "Ensimmäinen kevät". Suomen Puusorvaajat järjestivät yhdessä Pirkanmaan Taitokeskuksen ja Tampereen Messut Oy:n kanssa toista kertaa Sorvausesinekilpailun. Kilpailun voitti Matti Söderkultalahti Evijärveltä tammikulhollaan. Toisen palkinnon sai Jukka Salmela Lempäälästä kannellisella spiraalimaljalla. Kolmannen palkinnon sai Paavo Fomkin Helsingistä pippurimyllyllään.

 

 

Ylös

 
Luonnonarvokauppa kiinnosti metsänomistajia Lounais-Suomessa myös tänä vuonna

Kuluvan vuoden aikana on kohteitaan luonnonarvokauppaan tarjonnut 62 metsänomistajaa, joista 35 on Satakunnasta ja 27 Varsinais-Suomesta. Lisäksi kohteita tarjosi 10 maanomistajaa, jotka tekivät tarjouksen myös vuonna 2003. Tarjottujen alueiden pinta-ala on noin 570 hehtaaria.
Sopimukseen päästiin 34 maanomistajan kanssa. Eniten kauppoja tehtiin Raumalle (4 sopimusta), Uuteenkaupunkiin (3 sopimusta) ja Kullaalle (3 sopimusta). Kahdeksan sopimusta tehtiin Varsinais-Suomen puolelle. Sopimuskohteet on jaettu luonnonsuojelubiologiset kriteerit täyttäviin ja muihin elinympäristöihin.
Kriteerien mukaisia kohteita suojeltiin 232 hehtaaria. Palkkio kohteiden suojelusta oli keskimäärin 160 €/ha/v. Eniten sopimuksia tehtiin runsaslahopuustoisista kangasmetsistä, mutta myös muutamia lehtoalueita, korpikohteita ja puustoisia perinnebiotooppeja saatiin kaupan piiriin. Kahdeksassa sopimuksessa velvoitetaan maanomistajaa tekemään toimenpiteitä monimuotoisuuden lisäämiseksi ja kolmessa sopimuksessa maanomistaja luopuu kunnostusojituksesta. Kahdessa sopimuksessa on sovittu maanomistajan kanssa, että hän voi korjata osan puustosta pois, siten että luontoarvot säilyvät.
Luonnonarvokauppa on metsänomistajille vapaaehtoista. Suojelusopimukset ovat määräaikaisia ja palkkio suojelusta riippuu kohteen luontoarvoista, puustonarvosta ja muista tarjolle tulevista kohteista. Luonnonarvokauppaa on mahdollista käydä Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella.
Vuonna 2005 luonnonarvokaupan asioista vastaa Lounais-Suomen metsäkeskuksessa Jarmo Uimonen. Hänet tavoittaa numerosta 02-5226227.

Leena Gustafsson
Luonnonarvokaupan asiantuntija
Lounais-Suomen metsäkeskus

 

 

Ylös

 
Lämpöyrittäjät koulun penkille

Huittisten aikuiskoulutuskeskuksessa on alkanut lämpöyrittäjyydestä kiinnostuneille suunnattu neljä päivää kestävä lyhytkurssi. Kurssin järjestävät Varsinais-Suomen, Pirkanmaan Satakunnan ja Hämeen puuenergiahankkeet yhteistyönä. Kurssi sisältää kolme teoriapäivää ja yhden retkipäivän. Kurssilla on kouluttajina maamme eturivin asiantuntijoita lämpöyrittämisen, lämpölaitosten hankinnan ja yritystalouden aloilta.
Kurssin aikana käydään läpi perusteellisesti kotimaisia polttoaineita ja polttotekniikoita, lämpölaitoksen hankintaan ja lämmönjakeluun liittyviä asioita sekä lämpöyrittämisen kannattavuutta ja sopimustekniikkaa. Neljäntenä kurssipäivänä tutustutaan lähialueella toimiviin lämpöyrityksiin ja laitoksiin. Kurssille mahtui mukaan 56 osallistujaa.
Lämpöyrittäminen on liiketoimintaa, jossa yrittäjä vastaa lämpölaitoksen polttoaineen toimituksista, laitoksen hoitotyöstä ja päivystyksestä. Polttoaineena on yleensä hake, mutta myös pellettiä ja turvetta käytetään. Lämmön ostaja maksaa kulutetusta energiasta energiamittarin lukeman perusteella. Tällä tavoin lämmön ostaja voi keskittyä omaan toimintaansa täysipainoisesti. Yhä useammin lämpöyrittäjä myös investoi lämpölaitokseen, jolloin asiakkaalla säästyy myös pääomaa muihin investointeihin.
Lämpöyrittäjäkohteita on Suomessa tällä hetkellä vähän yli 200, kun vielä vuonna 1996 niitä oli vain 50. Arvion mukaan kohteita olisi vuonna 2007 jo yhteensä 500. Kiinnostus lämpöyrittäjyyttä kohtaan on kasvamassa, mikä on nähtävissä myös kurssin osallistujamäärästä; kaikkia halukkaat eivät mahtuneet mukaan. Kysynnän johdosta vastaava kurssi tullaan järjestämään jatkossakin.
Lisätietoja:
Juha Hiitelä, puh. 045 6767340 (Pirkanmaa)
Timo Jurttila, puh. 02 5337 408 (Varsinais-Suomi)
Manu Hollmen, puh. 044 7105395 (Satakunta)

 

 

Ylös

 

Suomalaisia puukiuluja Keski-Eurooppaan

Luoteis-Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuusyrittäjiin kuuluvan Jorma Pelkosen Kiuluverstas on käynnistellyt myös puukiulujen vientiä Keski-Eurooppaan, Ruotsiin ja Norjaan. Yrittäjän mielestä asiaa hoitavien virkamiesten hereille saaminen esimerkiksi kauppakamarin piirissä on ollut välillä kovin nihkeää. Kiuluverstas on osa EU-rahoitteista kädentaitoja kehittävää hanketta, joka esittelee tuotteita eri messuilla ja näyttelyissä sekä kouluttaa yrittäjiä.

 

Ylös