Puuenergia

Pääsivu

Ajankohtaista
Kysy metsäasioista!
Lusto vuonna 1984
Metsäluonto
Metsäneuvonta
Metsänhoito
Metsänhoitoyhdistykset
Metsänomistus
Metsäntutkimus
Metsäopetus
Metsäsertifiointi
Metsäsuunnittelu
Metsätapahtumat
Metsätiet
Metsäverotus
Metsävisa
Nimitykset
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puuenergia
Puukauppa
Puun korjuu
Puunjalostus
Puurakentaminen
Päätoimittajalta
Viranomaistoiminto

Polttopuuta käytetään Suomessa pienkiinteistöissä noin 6,1 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Noin puolet hankitaan omasta metsästä, neljäsosa hankitaan muuten ja toinen neljäsosa ostetaan. Polttopuukauppiaita Suomessa arvioidaan olevan noin 2000.

Matti Hiekka Ikaalisista oli erittäin kiinnostunut alkamassa olevasta Pirkanmaan polttopuuverkko -hankkeesta. Hänellä on myös mielenkiintoa verkottua muiden alan yrittäjien kanssa, yhteistyössä on voimaa.

Pilkekauppa on ainoa tulonlähde noin 3 prosentille myyjistä ja lähes pääelinkeino 8 prosentille myyjistä. Lopuille myyjistä klapikauppa tuo yleensä lisätuloja maatilan muiden tulojen rinnalla.

Polttopuu luonnollinen valinta

Polttopuu on luonnollinen valinta pientalojen lämmityksessä. Erityisesti sähkölämmitteisten talojen tulipesien käyttöä tulisi tehostaa, huippukuormituksen aikaan laajamittaisella polttopuun käytöllä voitaisiin myös vähentää fossiilisen polttoaineen ja tuontisähkön tarvetta lämmityksessä.
Suomessa on satojatuhansia puuta käyttäviä talouksia. Puun käyttöön soveltuvia tulisijoja Suomessa on noin miljoona. Useimmiten puuta poltetaan klapeina, ja samassa taloudessa tulisijoja on useita. Klapia poltetaan mm. takkauuneissa, saunan kiukaassa ja keskuslämmityskattiloissa.
Puuta hankitaan usein omilta ja sukulaisten metsäpalstoilta, jonkin verran kerätään tiedustelujen perusteella osoitetuilta hakkuu ja hoitokohteilta, usein kuntien ja yhteisöjen mailta.
Pirkanmaallakin on lähes satatuhatta pientaloasuntoa ja kymmeniä tuhansia loma-asuntoja. Näissäkin pienkiinteistöissä on lukuisia tulipesiä, joissa olisi mahdollista käyttää merkittävä määrä polttopuuta. Monille pientaloperheille klapien hankinta ei ole itsestäänselvyys. Omaa metsää ei ole, tai metsä on niin kaukana, että puiden kuljetus ei ole taloudellisesti kannattavaa. Mistä tilataan hinta-laatu suhteeltaan hyvää klapia olohuoneen takkauuniin?

Pirkanmaan polttopuuverkko -hanke käynnistyy

Pirkanmaalla nyt alkavaa hanketta hallinnoi Pirkanmaan metsäkeskus, ja päärahoittaja on Pirkanmaan TE -keskuksen Alma -ohjelma.
Hankkeessa kartoitetaan Pirkanmaan nykyiset polttopuukauppiaat ja mahdollisuudet polttopuun käytön lisäämiseen. Selvitetään polttopuukaupan nykytila, ongelmat ja kehittämistarpeet Pirkanmaalla. Kehitetään, testataan ja vertaillaan eri toimintamalleja polttopuuhuollossa
Pilkkeen laatu- ja mittavaatimusten puutteita on jo korjattu, mutta asiaan kiinnitetään huomiota myös tässä projektissa. Yksi tavoite on myös polttopuuyrittäjien verkottaminen ja ketjuttaminen. Joku voi esimerkiksi keskittyä valmistukseen ja toinen kuljetukseen.
Polttopuun käytön lisäämisellä on aluetaloudellisia sekä erityisesti yksityistaloudellisia vaikutuksia. Polttopuun tuotannolla on myös työllistävä vaikutus.
Hankkeessa kehitetään myös yhteinen polttopuun markkinapaikka Internetiin.
Kaikki Pirkanmaalla polttopuukauppaa harjoittavat tai asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita jäseniksi hankkeeseen. Lisätietoja saa ja hankkeeseen voi ilmoittautua Jorma Anttooralle puh. 050-5051969, tai sähköposti jorma.anttoora@metsakeskus.fi .

(TEHOSTELAATIKKO jutun yhteyteen, vaikka väripohjalla)

Pirkanmaan polttopuuverkko -hanke

* polttopuun sähköinen markkinapaikka Internetiin
* polttopuukaupan tehostaminen, ostajan ja myyjän välistä kommunikointia helpottamalla
* polttopuun jakelun kehittäminen
* polttopuuyrittäjien verkottaminen
* asukkaiden polttopuutietämyksen parantaminen
* sähkönkulutushuippujen tasaaminen tulisijojen oikea-aikaisella käytöllä
* uusien polttopuuyritysten käynnistäminen
* polttopuun käytön lisääminen pientalojen lämmön tuotannossa tulisijojen käyttöä tehostamalla
Lisätiedot: Jorma Anttoora puh. 050-5051969, tai sähköposti jorma.anttoora@metsakeskus.fi Jäseneksi voit ilmoittautua myös netissä osoitteessa: www.pirkanmaanmetsat.net

Klapikauppa tuottaa ja työllistää

Matti Hiekka Ikaalisista on tehnyt klapikauppaa maatilan lisäelinkeinona jo useita vuosia. Raaka-aine on hankittu näihin päiviin asti lähes yksinomaan omista metsistä. Muun muassa pystykauppojen yhteydessä koivuranka jää yleensä jalostettavaksi klapeiksi. Rankaa ja halkoa joutuu toiminnan laajentuessa tulevaisuudessa myös ostamaan ulkopuolisilta.
Klapit tehdään aikaisin keväällä kuormalavojen päälle aumaan kuivamaan, josta tavaraa siirretään syksymmällä etukuormaajalla suojaan, ja kuorma-auton lavalle kuljetettavaksi asiakkaille. Toinen malli on työstää rangat ensin metrisiksi haloiksi kuormalavoille katon alle, josta on kätevä siirtää pumppukärryillä kuivaa tavaraa pilkottavaksi talvella tilausten mukaan. Jatkossa on kehitteillä myös erilaisia pussi- ja kehikkovirityksiä lavoille, jolloin halkovaihe jää pois ketjusta.
Matti Hiekka kertoo, että päämarkkina-alueet ovat Ylöjärvellä, Tampereella ja Nokialla, kovin kauas kuormia ei kannata viedäkään. Jakelu hoidetaan kuorma-autolla, jonka lavaa voi jakaa erisuuruisiin osiin. Toisessa autossa on myös Hiab -nosturi, jolla voi jakaa ”konttitavaraa”. Ala on hyvin pääomavaltainen. Koneissa ja raaka-aineessa on paljon rahaa kiinni ja toimivan varastohallin rakentaminen ei ole halpaa lystiä.
– Eniten kysytään koivua, mutta yhtälailla sekapuusta tehty klapi tekee kauppansa, kunhan se on hinnoiteltu oikein, Matti kertoo.

Kuva: Jorma Anttoora
Teksti: Ari Lähteenmäki

Klapikauppa lisääntyy ja kehittyy

Ylös