Viranomaistoiminto
Ajankohtaista
Kysy metsäasioista!
Lusto vuonna 1984
Metsäluonto
Metsäneuvonta
Metsänhoito
Metsänhoitoyhdistykset
Metsänomistus
Metsäntutkimus
Metsäopetus
Metsäsertifiointi
Metsäsuunnittelu
Metsätapahtumat
Metsätiet
Metsäverotus
Metsävisa
Nimitykset
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puuenergia
Puukauppa
Puun korjuu
Puunjalostus
Puurakentaminen
Päätoimittajalta
Viranomaistoiminto
Metsäkeskusten
tekemissä harvennushakkuiden
korjuujälkien mittauksissa todettiin runkovaurioita selvästi
enemmän, kuin aikaisempina vuosina.
Runkovaurioiden lisääntymistä on havaittu viime
vuosina koko valtakunnassa. Tämän huonon
kehityksen syihin pitäisi nyt pureutua.
 Uusi korjuutekniikka on tulossa myös ensiharvennukseen. Kauko-ohjattavaa hakkuukonetta kokeilllaan prototyyppinä. |
Metsäkeskukset ovat jälleen kesän aikana mitanneet harvennushakkuiden
laatua. Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella mitattiin korjuujälki
yhteensä 46 satunnaisesti valitulta harvennetulta metsikkökuviolta.
Mittaukset tehtiin Tapion kehittämän valtakunnallisesti yhtenäisen
inventointimenetelmän mukaisesti: Hakkuukuviolta otettiin noin 15
ympyräkoealaa, joilta mitattiin jäävän puuston runkoluku,
pohjapinta-ala (tiheys), valtapituus, ajourien etäisyys toisistaan
ja ajourien leveys, runko- ja juurivaurioiden määrä, ajourien
painuma sekä poistettujen puiden lukumäärä.
Lisäksi Lounais-Suomen inventoinnissa on silmävaraisesti arvioitu
poistettujen puiden valinnan onnistumista. Mittaukset antavat tilastollisesti
luotettavan kuvan jo yhden metsikön korjuusta. Tulokset on raportoitu
puunkorjaajalle ja maanomistajalle.
Ensiharvennuksia sattui otantaan yhteensä 30 ja myöhempiä
harvennuksia 16. Ensiharvennukset olivat pääasiassa männiköiden
harvennuksia, kuusivaltaisia oli vain 4. Myöhemmistä harvennuksista
puolet oli kuusivaltaisia.
Runkovaurioita selvästi enemmän
Runkovaurioista otetaan huomioon vähintään tulitikkuaskin
kokoiset pilkat, joissa valkea puu on paljastunut ja yli puolen metrin
pituiset kuoren rikkoneet viillot.
Sellaisia hakkuita, joissa kolhuja oli tullut yli viiteen prosenttiin
jäljelle jääneistä rungoista, oli 12, eli 26 prosenttia
mitatuista kuvioista. Vähintään kymmenen prosenttia rungoista
oli vaurioitunut 5, eli 11 prosenttia mitatuista kuvioista. Runkovaurioita
oli viime kesän inventoinnissa jostain syystä selvästi
enemmän, kuin aikaisempina vuosina. Runkovaurioiden lisääntymistä
on havaittu viime vuosina koko valtakunnankin tilastoissa. Tämän
huonon kehityksen syihin pitäisikin nyt pureutua.
Ajourien painumana mitataan yli 10 cm painumat maan pinnan tasosta, jos
painuman pituus on yli puoli metriä. Sellaisia hakkuita, joissa painumaa
oli yli 10 prosenttia ajouran pituudesta oli 4, eli kymmenkunta prosenttia
hakkuualoista.
Puuntuotostutkimukseen perustuvat harvennusmallit on viritetty sellaisiksi,
että ne mahdollistaisivat mahdollisimman suuren hakkuukertymän
niin, ettei jäljelle jääneen puuston kasvu laskisi kohtuuttomasti.
Jos puusto hakataan liian harvaksi tulee liian suuri kasvutappio hakkuun
seurauksena.
Vajaapuustoisuus lisääntynyt
Liian harvaksi hakattuja on ollut vuosittain noin kolmannes mitatuista
harvennuksista. Alle harvennusmallin alarajan hakattuja oli nyt 21, eli
46 prosenttia. Vähintään 20 prosentin alitus harvennusmallin
alarajaksi määriteltyyn pohjapinta-alaan nähden oli viidessä
hakkuussa, eli 10 prosenttia hakkuista.
Harvennushakkuilla pyritään nopeuttamaan runkojen järeytymistä
ja suuntaamaan maan kasvukyky metsikön parhaisiin runkoihin. Lievä
alle kymmenen prosentin alitus harvennusmalliin voidaan vielä lieventäväin
asianhaarain vallitessa hyväksyä, jos poistettavien puiden valinta
on onnistunut.
Varsinkin männiköiden ensiharvennuksessa on tärkeää,
että harvennus tehdään ajoissa, jolloin voidaan vielä
valita suorimmat ja vähäoksaisimmat lisävaltapuutkin kasvamaan
laadukkaiksi tukeiksi. Mittaukset tehneet metsätaloustarkastajat
olivat puuvalinnan arvioimisessa ymmärrettävästikin pidättyväisiä,
sillä hakkuun jälkeen se on aina epävarmaa. Kommenteissa,
joita oli vain noin kolmanneksessa hakkuita, oltiin kuitenkin puuvalintaan
tyytyväisiä
Markku Sievänen
Esittelijä, metsänhoitaja
Lounais-Suomen metsäkeskus
Runkovauriot lisääntyneet harvennushakkuissa
Viranomaistoiminta metsäkeskuksessa
Metsänomistajalla on lakiin perustuva velvoite uudistaa metsänsä hakkuun jälkeen. Miksi uudistusaloilla ei kattavasti tehdä näin?
Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella tehtiin uudistusalojen tarkastuksia
kahdentuhannen hehtaarin alueella viime kesän aikana. Kohteista neljäsosa
oli vielä metsittämättä, vaikka ne oli ilmoitettu
hakattavaksi 1999.
Metsälaki edellyttää uudistamistoimien toteuttamisen tehtäväksi
viiden vuoden aikana hakkuun aloituksesta. Metsäkeskus lähestyy
uudistamisen laiminlyöneitä metsänomistajia kirjeitse ja
varmistaa, että metsän uudistaminen toteutetaan ripeästi.
Havaituissa puutteellisissa kohteissa taimikon aikaansaaminen on metsänomistajalle
selvästi kalliimpi vaihtoehto, kuin että viljely olisi tehty
jo kaksi tai kolme vuotta sitten.
Tapani Juhe
Viranomaispäällikkö
Lounais-Suomen metsäkeskus
Runkovauriot lisääntyneet harvennushakkuissa
Miksi metsä jää uudistamatta?
Viranomaistoiminta metsäkeskuksessa
Puun merkitys Suomen kansantaloudessa on suuri. Siitä on seurannut yhteiskunnan vaatimuksesta metsänomistajille velvollisuuksia hoitaa metsiään yleisen edun mukaisesti.
Puun tuotannolle on asetettu vähimmäisvaatimukset: Puustoa on oltava riittävästi kasvatusmetsissä ja metsänomistajalla on velvollisuus saada aikaan uusi puusto hakatun tilalle määräajassa. Metsänomistajan on taloudellisesti järkevää harjoittaa puuntuottamista selvästi tehokkaammin kuin mitä metsälaissa edellytetään.
Toiminta puolueetonta ja riippumatonta
Metsäkeskuksessa oleva puolueeton ja riippumaton viranomaistoiminta
huolehtii metsien käsittelyn valvonnasta metsälain mukaisilla
vaatimuksilla. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuosittain
viranomaistoiminnalle tulostavoitteet valvontatehtävissä.
Metsienhoitoa ja metsienparannusta tuetaan valtion varoin taimikonhoitoa,
osaa metsänuudistusta ja ojitusten sekä metsäteiden perusparannusta.
Näihin tuleva valtion tuki välitetään metsäkeskuksen
viranomaistoiminnan päätöksien mukaisesti metsänomistajalle
hakemuksen perusteella. Metsäkeskuksen päätöksestä
metsänomistajan on mahdollisuus hakea muutosta hallinto-oikeudelta,
kun hän on tyytymätön saamaansa päätökseen.
Metsäkeskus tiedottaa ja neuvoo metsänomistajille metsälakiin
ja muihin puuntuotantoon liittyviin lakien vaikutuksista metsätalouden
harjoittamiseen.
Tapani Juhe
Viranomaispäällikkö
Lounais-Suomen metsäkeskus
Runkovauriot lisääntyneet harvennushakkuissa
Viranomaistoiminta metsäkeskuksessa
Metsänhoitoyhdistyksien toimintaa valvovat metsäkeskukset. Metsänhoitoyhdistyksien toiminta perustuu lakiin metsänhoitoyhdistyksistä, joka uusittiin vuonna 1998.
Metsänhoitoyhdistyksen tarkoitus on edistää metsänomistajien harjoittaman metsätalouden kannattavuutta ja muita tavoitteita sekä edistää metsien taloudellista, ekologista ja sosiaalista käyttöä. Tarkoituksen toteuttamiseksi metsänhoitoyhdistyksellä on oikeus saada käyttöönsä metsänhoitomaksuja.
Metsänomistajien palvelujen tuottaja
Metsänhoitoyhdistyksen tehtävänä on tarjota toimialueensa
metsänomistajille niitä palveluja, joita he tarvitsevat metsätaloutensa
harjoittamiseen. Metsänhoitoyhdistyksen ja sen toimihenkilön
on kohdeltava metsänhoitomaksua maksavia metsänomistajia tasapuolisesti.
Puukauppaa koskevissa tehtävissä metsänhoitoyhdistys tai
sen toimihenkilö ei saa omilla toimillaan saattaa ostajia eriarvoiseen
asemaan.
Metsänhoitoyhdistys ei saa harjoittaa puukauppaa omaan lukuunsa eikä
harjoittaa muutakaan elinkeinotoimintaa, joka ei ole ei ole tarpeellista
yhdistyksen tarkoituksen ja tehtävien toteuttamiseksi. Puukauppaa
koskevia sopimuksia metsänhoitoyhdistys voi tehdä vain metsänomistajan
nimissä metsänomistajan kirjallisella valtuutuksella. Poikkeuksena
on energiapuu ja metsäkeskuksen alueen pienyrityksille niiden omaan
jalostustoimintaan toimitettava puu.
Metsänhoitoyhdistys ei myöskään saa olla jäsenenä
tai osakkaana yhteisössä joka harjoittaa metsänhoitoyhdistykselle
kiellettyä toimintaa.
Metsänhoitomaksuvarat metsänomistajien hyväksi
Metsähoitoyhdistyksen tulee käyttää metsänhoitomaksuvarat
ensi sijassa metsänomistajien metsänhoidolliseen neuvontaan,
koulutukseen ja tiedotukseen sekä metsänhoitoyhdistyksen hallinnollisiin
tehtäviin. Varoja saa käyttää metsien kestävän
käytön ja hoidon sekä biologisen monimuotoisuuden edistämiseen.
Varat on tarkoitettu erityisesti puuntuotannon kannalta tärkeiden
toimenpiteiden edistämiseen. Erityisen tärkeänä puuntuotannon
kannalta voidaan pitää esimerkiksi taimikonhoidon ja metsänviljelyn
edistämistä.
Metsänhoitomaksuvaroja ei saa käyttää metsänhoitoyhdistyksen
työpalvelun varsinaisiin työkustannuksiin kuten metsänviljelyn
ja metsänarvioinnin kustannuksiin eikä muutoinkaan tavalla,
joka merkitsisi olennaista kilpailun vääristymistä.
Metsänhoitomaksuvaroja ei saa käyttää puukaupalliseen
toimintaan paitsi puunmyyntisuunnitelman laatimiseen eli leimikon tekoon.
Metsänhoitoyhdistyksen kirjanpidosta tulee selvitä metsänhoitomaksuvarojen
käyttö. Metsänhoitoyhdistyksen valtuusto valitsee vähintään
yhden tilintarkastajan joka tarkastaa tilit kirjanpitolainsäädännön
ja metsänhoitoyhdistyslain perusteilla.
Metsäkeskus valvoo
Metsäkeskus valvoo toimialueensa metsänhoitoyhdistyksiä.
Metsäkeskuksella on oikeus saada valvonnan kannalta tarpeelliseksi
katsomansa tiedot, asiakirjat ja selvitykset. Metsäkeskus ei saa
ilmaista sivullisille valvontaa varten saatuja tietoja eikä käyttää
muuhun tarkoitukseen ilman metsänhoitoyhdistyksen lupaa.
Metsäkeskuksen tulee antaa kirjallinen huomautus metsänhoitoyhdistykselle,
joka menettelee vastoin metsänhoitoyhdistyslakia. Metsäkeskukset
tarkastavat muutaman metsänhoitoyhdistyksen toiminnan vuosittain.
Vuodesta 1996 lähtien on Pirkanmaalla annettu muutama huomautus.
Mauri Liukkala
Viranomaispäällikkö
Pirkanmaan metsäkeskus
Runkovauriot lisääntyneet harvennushakkuissa
Viranomaistoiminta metsäkeskuksessa
Metsänhoitoyhdistyksien toimintaa valvotaan
Metsäkeskukset ovat helmikuusta lähtien voineet vastaanottaa sähköisiä metsänkäyttöilmoituksia. Sähköisesti lähetettävä ilmoitus sisältää aina käsiteltäväksi aiottujen kuvioitten sijaintitiedot.
 Metsätaloustarkastaja Jyrki Vuorenmaa tarkastelemassa sähköisen metsänkäyttöilmoituksen karttatietoa |
Tällä hetkellä sähköisiä metsänkäyttöilmoituksia
tuottaa Suomen 158 metsänhoitoyhdistyksestä yhteensä 113,
sekä metsäyhtiöistä Tornator Oy ja UPM Metsä.
Myöhemmin mukaan ovat tulossa Metsähallitus ja Metsäliitto.
Sähköisesti lähetettyjen metsänkäyttöilmoitusten
osuus nousee tasaisesti koko ajan. Koko maassa se oli lokakuun lopussa
vuoden alusta laskien keskimäärin kolmanneksen luokkaa, Pirkanmaan
ja Lounais-Suomen metsäkeskusten alueilla hieman vähemmän.
Tällä hetkellä sisään tulevista ilmoituksista
sähköisten osuus on Pirkanmaalla jo 40 prosenttia ja Lounais-Suomessa
kolmannes.
Vaikka metsäyhtiöiden tekemien metsänkäyttöilmoitusten
määrä onkin viime vuosina lisääntynyt, tulee
pääosa ilmoituksista metsäkeskukseen edelleen metsänhoitoyhdistysten
kautta. Sekä Pirkanmaalla, että Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa
sähköisten ilmoitusten käyttöönotossa on melkoista
vaihtelua metsänhoitoyhdistysten välillä.
Sähköinen ilmoitus nopea ja varma
Metsänomistajan kannalta sähköisen ilmoituksen etu on
sen nopeus verrattuna paperilla tehtyyn ja postitettavaan ilmoitukseen.
Lisäksi sekaannusmahdollisuudet ilmoitettavien kuvioitten kesken
vähenevät, koska sijaintitieto on ilmoituksessa aina mukana.
Periaatteessa myös metsäpalveluyrittäjät ja yksityiset
metsänomistajat voivat lähettää sähköisiä
ilmoituksia. Edellytyksenä on, että omistaa atk-pohjaisen karttajärjestelmän
ja pystyy lähettämään ilmoitus- ja sijaintitiedon
annetussa xml-muodossa ja rekisteröityy lähettäjäksi
tiedonsiirtopalveluun.
Juhani Soukainen
Esittelijä, metsänhoitaja
Lounais-Suomen
metsäkeskus
Runkovauriot lisääntyneet harvennushakkuissa
Viranomaistoiminta metsäkeskuksessa
Metsänhoitoyhdistyksien toimintaa valvotaan
Sähköiset metsänkäyttöilmoitukset ovat jo arkipäivää
Tältä näyttää sähköisen
metsänkäyttöilmoituksen karttatieto.
