Metsäyrittäjyys
Ajankohtaista
Erikoispuu
Henkilöjuttu
Metla
Metsäenergia
Metsäluonto
Metsänhoito
Metsäopetus
Metsäorganisaatiot
Metsätapahtumat
Metsätiet
Metsävisa
Metsäyrittäjyys
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puuenergia
Puukauppa
Puunjalostus
Päätoimittajalta
Viranomaistoiminto
Puhtaasta, lannoittamattomasta ja myrkyttömästä metsästä kaadetut nuorten harvennushakkuumäntyjen kuoret ja nila ovat Siikaisten Hirvijärvellä muuntuneet nyt jo kolme vuosikymmentä antioksidanttipitoiseksi havupuu- uutejuomaksi. Juomaa markkinoidaan tällä hetkellä Suomen lisäksi myös muihin pohjoismaihin, sekä Kanadaan, Australiaan ja Japaniin.
 |
Havupuu-uutejuoman raaka-aineeksi kelpaavat vain puhtaassa, luonnonmukaisessa metsässä kasvaneet nuoret männyt. Kari Herttua on erittäin tyytyväinen nykyisiin raaka-aineen toimittajiinsa. He myös oksivat ja pätkivät rangat valmiiksi. Kaikissa koneissa käytetään bio-öljyä. |
Siikaisten Hirvijärvellä toimivan yrittäjä Kari Herttua kiinnostui luonnontuotteiden hyödyntämisestä ihmisen hyvinvoinnin kohentamiseen jo nuoruudessaan Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla, Ylistarossa. Siellä hän jo 1960-luvulla alkoi kerätä talteen vielä vanhan kansan muistissa olevaa tietoa jo esi-isiemme käyttämän havupuu-uutejuoman valmistamiseksi. Hän kävi lopulta tapaamassa kaikkia tietoonsa saamiaan vanhoja tietäjiä ja kansanparantajia ja opiskeli näitä asioita myös kirjallisuudesta. Lopulta hän löysi Itä-Suomesta kansanparantajan, joka opetti hänelle havupuu-uutejuoman valmistuksen. Kari Herttua on pitänyt hyvin tarkasti huolta siitä, että juomaa valmistetaan edelleen hänen silloin oppimansa reseptin mukaisesti. Herttua aloitti havupuu- uutejuoman valmistamisen jo Etelä-Pohjanmaalla 1960-luvun lopulla. Laajamittaisemmin havupuuuutejuomaa alettiin valmistaa sen jälkeen kun Kari ja Tuija Herttua muuttivat Siikaisten Hirvijärvelle Tuijan kotitilalle vuonna 1975. Nyt havupuuuutejuomaa on valmistettu jo kolme vuosikymmentä.
 |
Havupuu-uutejuoman uuttaminen pidetään perheyrityksessä tiukasti oman perheen käsissä. Yrityksessä tuotantojohtajana toimiva yrittäjä Tuija Herttua uuttaa parhaillaan havupuutejuomasta erittäin vahvaa ja voimakastuoksuista havupuu-uutejuomajauhetta Japanin markkinoille. |
Siikaisten metsästä eri puolille maailmaa
Ravintorengas Oy rakensi Siikaisten Hirvijärvelle ensimmäiset tuotantotilat jo 1970-luvun lopulla. Tällä hetkellä yrityksen toiminta on laajentunut niin, että paikallisten metsänomistajien toimittamista sadoista kuutioista nuorta harvennushakkuumäntyä valmistuu vuosittain jo satoja tuhansia litroja havupuu-uutejuomaa. Juomaa kuluu Suomen ja muiden pohjoismaiden lisäksi paljon muun muassa Kanadassa, Australiassa ja Japanissa. Japanilaiset haluavat juomansa myös vahvempana havupuu-uutejauheena tai kapseleina. Yrittäjäpariskunnan lisäksi perheyrityksessä työskentelee tällä hetkellä myös heidän tyttärensä, Sanna-Mari Herttua toimistopäällikkönä. Perheenjäsenet tekevät käytännössä havupuu- uutejuoman uuttamisen tarkasti varjellun alkuperäisen reseptin mukaan itse. Lisäksi yrityksessä on 6-8 ulkopuolista työntekijää.
Tarkasti valikoitua raaka-ainetta
Havupuu-uutejuoman valmistusta varten vakituiset raaka-aineentoimittajat valikoivat nuoresta harvennushakkuumännystä tarkasti havupuuuutejuoman raaka-aineeksi kelpaavat männyt. Metsät, joista raaka-aine hankitaan sijaitsevat etupäässä lähialueella Siikaisissa ja muualla Pohjois-Satakunnassa. Metsä ei saa sijaita valtateiden läheisyydessä, eikä metsää ole saanut lannoittaa, eikä myrkyttää. Tarkkaa on myös se, minkälaisella maapohjalla raaka-aineena käytettävät puut kasvavat. – Meidän raaka-aineentoimittajamme saavat toimittaessaan meille nuorten mäntyjen runkoja samalla omat nuoret metsänsä kuntoon. He käyttävät moottorisahoissaankin bio-öljyä. Samoin minun kehittämässäni kuorintakoneessa on bio-öljyt. Raaka-aineentoimittaja myös aina oksii ja pätkii mäntyjen rungot meille valmiiksi, kertoo yrittäjä ja toimitusjohtaja Kari Herttua. – Kun männyt on toimitettu meille, me irrotamme niistä kuoret ja nilan. Parhaiten ne irtoavat mäntyjen rungoista keväisin, mutta omalla kuorintakoneellani niitä voidaan irrottaa ympäri vuoden. Tärkeää on, että kuoret ja nila irrotetaan männyistä heti tuoreena, etteivät ne pääse happanemaan, toteaa Herttua. – Heti irrotuksen jälkeen mäntyjen kuoret ja nila kuivataan kuivurissa ja kuivuttuaan jauhetaan jauheeksi. Jauhe säilyy hyvin ja siitä voidaan ympäri vuoden uuttaa havupuu-uutejuomaa. Uuttamisen jälkeen juoma pastöroidaan ja pakataan, kertoo Herttua.
Vaikutukset yksilöllisiä
Havupuu-uutejuoman vaikutuksista on olemassa paljon käyttäjäkokemuksia ja myös yliopistotason tutkimuksia. Juoma valittiin muun muassa kaksi vuotta sitten vuoden luontaistuotteeksi. Se toimii ihmisen ruokavaliota täydentävänä ja elimistön toimintaa elvyttävänä ravintoainelisänä. – Olen sitä mieltä, että ihminen on osa luonnon monimuotoisuutta ja hänen terveytensä ja hyvinvointinsa avaimet löytyvät luonnosta. Ihmisen elimistö jopa korjaa jo olemassa olevia vaurioita, kunhan elimistölle annetaan siihen mahdollisuus, katsoo Kari Herttua.
LEENA KALLIO
Nuoren männyn kuoresta ja nilasta juotavaksi luontaistuotteeksi
Luonto on eräopas Jussi Väliahon työpaikka
Jussi Väliahon koiravaljakkoajeluihin ja -vaelluksiin erikoitunut yritys Utima Taigassa asiat alkavat olla mallillaan. Jussi on kouluttanut ja kasvattanut Grönlannin koiria retkeilytarkoituksiin.
 |
Eräopas Jussi Väliahon yrittäjyyden ytimessä ovat koirat ja luonto. |
Koira ei ole vaelluksilla sama asia kuin moottorikelkka. Koiran kanssa täytyy edetä pitkäjänteisesti. Varsinkin Grönlannin koira on erikoistapaus. Rotu on harvinainen Suomessa ja laumakäyttäytymiseltään se muistuttaa sutta. – Minulla on tällä hetkellä 25 koiraa. Ne ovat mukava linkki siihen vanhaan aikaan, jolloin koneista ei ollut apua kovissa talvisissa olosuhteissa. Erikoisuutena meillä ovatkin pitkät koiravaljakkovaellukset, Jussi Väliaho kertoo. Koiravaljakkovaelluksilla toimitaan retkikuntaperiaatteella. Reissulle mahtuu mukaan kerrallaan neljä henkilöä. Näillä retkillä luonnollisesti myös asiakas tekee ja oppii.
Metsäalan moniottelija
Jussi Väliaho on yhä edelleen samalla polulla, jolla hän oli jo alle parikymppisenä. Silloin hän valmistui metsuriksi Vallinkorvan metsäkoulusta. Metsäala on kuljettanut miestä hakkuutöiden ja korjuuesimieskoulutuksen kautta metsätöihin Saksaan. Palattuaan Suomeen metsäala eli murrosvaihetta ja Väliahon tie vei koulunpenkille. Hän syvensi tietouttaan metsien moninaiskäytöstä. Pienen ulkomailla vietetyn jakson jälkeen, tällä kertaa Tsekissä, Väliaho päätyi Kurun metsäoppilaitoksen eräopaskurssille. – Minua kiinnosti kansainvälisyys ja erityisesti Venäjälle tehtävät retket, Jussi Väliaho muistelee. Retkiä eräopaskurssilla tehtiin, ja tehdään yhä useita. Kurssi on kansainvälinen ja opiskelijoita tulee ympäri maailmaa. Koulutuskielenä on englanti. Ja vielä mahtuu Jussin koulutuskarttaan yksi lisäys. Ajatus oman yrityksen perustamisesta alkoi viimeistään hahmottua Valtimossa käydyllä rekikoiraopaskurssilla. Jussin yrittäjyyden ytimessä ovat nyt nimenomaan luonto ja koirat.
Yhä metsäalan hommissa
Oulusta kotoisin olevan Jussin koti löytyy nykyään Kuhmosta. Sieltä löytyivät hyvät tilat yritystoiminnalle sekä tietysti hyvät maastot. Monta koulua on käytynä, sekä maailmaakin nähty. – Metsäala oli minulle luonnollinen valinta. Koen yhä olevani metsäalalla töissä, vaikka mukaan on sekoittunut matkailuakin. Työympäristöni on kuitenkin yhä se sama: metsä. Minulla on vahva tunne siitä, ettei mikään opinnoistani ole ollut turhaa. Olen oppinut ymmärtämään metsää ja luontoa monelta kantilta, Jussi pohtii. Vähän huolissaan mies on, raha kun tuntuu ratkaisevan paljon myös metsäalalla. – Ilman luontoa ei voi oilla luontomatkailuakaan, hän tuumii.
HENNA PUISTO
Nuoren männyn kuoresta ja nilasta juotavaksi luontaistuotteeksi
Luonto on eräopas Jussi Väliahon työpaikka
Ulkoistamista ja alihankintaa. Tämän päivän muotisanoja riittää myös metsäalalla. Isot yritykset ja julkinen sektori siirtyvät vauhdilla nykytrendin mukaisesti jopa yritysten sisällä tilaaja-tuottajamalleihin.
Ulkoistamista ja muita muotisanoja pehmennetään muun muassa kumppanuus ja verkostoitumis -termeillä. Tosiasia on, että myös metsäalalla yritykset vähentävät pysyvien työsuhteiden määrää edelleen ja kaikki mahdolliset, selvästi paketoitavat kokonaisuudet ostetaan alihankkijoilta. Työsuhteisten metsurien määrä lähti huomattavaan laskuun jo 80 -luvulla koneiden rynnistäessä metsiin. Miestyönä tehtävät hoitotyöt yhtiöt ja myös metsänhoitoyhdistykset pyrkivät ostamaan ulkopuolisilta metsuri- ja metsäpalveluyrittäjiltä.
Metsäpalveluyrittäjiä ja metsuriyrittäjiä
Metsäpalveluyrittäminen on Suomessa suhteellisen uusi ilmiö. Ensimmäiset metsäpalveluita tarjoavat yrittäjät ilmaantuivat 90 -luvun alussa. Nykyään alalla toimii Suomessa arviolta noin 150 toimihenkilökoulutuksen saanutta ja noin 400 metsuripohjalla toimivaa yrittäjää. Toimihenkilöyrittäjät ovat osaksi järjestäytyneet metsäalan asiantuntijat ry:ksi. Toimihenkilöyrittäjistä puhuttaessa käytetäänkin yleensä nimitystä metsäpalveluyrittäjä. Osa toimihenkilöyrittäjistä on lisäksi mukana tiiviimmässä valtakunnallisessa verkostossa, joka muun muassa edistää yrittäjien markkinointia. Isompia jäsenyrityksiä voidaan kutsua myös yksityisiksi metsätoimistoiksi. Metsätoimistot tarjoavat kaikkia metsäalan palveluja suunnittelusta toteutukseen. Metsäpalveluyrittäjien lukumäärä ei ole hirveästi viimevuosina kasvanut, mutta yritysten koko on kasvamaan päin. Yrittäjän lisäksi metsätoimisto työllistää yleensä metsureita sekä metsäalan urakoitsijoita. Osa metsäpalveluyrittäjistä tekee alihankintaa suurille metsäyhtiöille, eivätkä pyri suoriin kontakteihin metsänomistajien kanssa. Puuta ostavien yhtiöiden kiinteät palvelusopimukset metsänomistajien kanssa ovat lisänneet firmojen kiinnostusta yrittäjien suorittamasta alihankinnasta metsänhoitotöissä. Kun taas puhutaan metsuriyrittäjästä, niin yrityksen palvelutarjontaan kuuluvat yleensä kaikenlaiset suorittavat työt, kuten muun muassa taimikonhoito, istutukset, hakkuut ja pihapuiden kaato. Metsuriyrittäjillä ei ole yhteistä valtakunnallista yhdistystä. Toisin kuin metsäpalveluyrittäjät, metsuriyrittäjät eivät yleensä pyrikään kilpailemaan esimerkiksi laajemmista metsäsuunnittelu- tai puunkorjuupalveluista metsänhoitoyhdistysten tai metsäkeskusten kanssa. Metsuriyrittäjien määrä on lisääntymässä.
Tärkeintä on että metsät hoidetaan
Rajanveto ja luonnehdinta yrittäjän toimenkuvan mukaan ei ole sinällään tarpeellista. Tärkeintä on, että metsissä tapahtuu ja metsänomistajat sekä metsällisten töiden muut tilaajat saavat hinta-laatusuhteeltaan hyviä palveluita lyhyellä toimitusajalla. Tärkeää on myös se, että on toimijakunta, joka markkinoi palveluitaan tilaajille, eikä jäädä odottamaan, että joku tulisi tilaamaan. Esimerkki: jos on tiedossa metsänomistaja jolla on metsässä hoidettava taimikko. Aktiivinen yrittäjä lähettää esitteensä ja/tai soittaa asiakkaalle ja myy työpalvelunsa. Metsänhoidon myynti on helppoa verrattuna moneen muuhun tuotteeseen, vielä kun on valtion tukieurot ja verovähennyshyödyt.
ARI LÄHTEENMÄKI
KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ METSÄKESKUS PIRKANMAA
 Tero Puolitaival Pohjois-Pirkan metsänhoitoyhdistyksestä käyttää hoitotöissä pääosin yrittäjien palveluja. Työsuhteessa olevat metsätyöntekijät vähenevät eläköitymisen myötä ja työsuhteeseen palkkaamiseen tämmöiselle kausivaihtelualalle on suuri kynnys. |
 Heikki Haralalla (vas.) on toimeksiantoja myös kouluttajana. Lauri Heikkilä (oik.) työskentelee IT -alalla, ja aloittelee metsänhoitoharrastusta Ruovedellä. Metsäkeskuksen taimikonhoitokurssiin kuului mahdollisuus saada työnopastaja omaan metsään. Heikki Harala on hoitanut työnopastuksia |
|
 Ilkka (oik.) ja Toni (vas.) Mourujärvellä oli käynnissä työläs taimikonhoitosavotta. Poistettavaa kymmeniä tuhansia runkoja hehtaarilta. Istutuskuuset löytyivät hienosti koivun seasta. Kohteella on jäänyt ns. taimikon varhaishoito tekemättä. Mukana työmaalla on päivittäin labradorinnoutaja Seri. |
YRITYSESITTELYT
Yrityksen nimi: Suomen metsäpalvelu Oy
Toiminta alkanut: Vuonna 2005 (Teuvo Juntusella aiemmin toiminimi)
Perustajat / osakkaat: Teuvo Juntunen ja Juho Annanpalo
Toimipisteet: Orivesi ja Rovaniemi
Henkilöstö: normaalisti 6 hlöä, sesonkiaikoina + 10
hlöä.
Toiminta-alue: Keskittynyt Oriveden ja Rovaniemen alueelle, tarvittaessa
koko Suomi
Toiminnan kuvaus: Erilaiset metsäpalvelut. Hoitotyöt, hakkuut,
erikoispuun kaadot, koulutuspalvelut ja puutavaran mittaus. Myös
metsätalouden suunnitteluun ja metsänparannukseen liittyviä
palveluita.
Toimeksiantajia: Metsäyhtiöt, metsänhoitoyhdistykset, kunnat,
seurakunnat, VR, yksityiset
Työllisyys: Hyvä
Markkinointi: Metsänhoitotyöt leviävät lähinnä
puskaradion kautta, erikoispuun kaadot lehti-ilmoituksilla, esitteet,
Internet www.suomenmetsapalvelu.fi
Täysi palvelu koulutuksesta suunnitteluun ja metsätöihin
Suomen metsäpalvelu oy:tä pyörittävät osakkaat
Teuvo Juntunen ja Juho Annanpalo. Metsäpalvelu Teuvo Juntunen T:mi,
perustettiin jo vuonna 2001. Ennen sitä Suomen Metsäpalvelu
Oy:n toimitusjohtaja Teuvo Juntunen toimi 23 vuotta Metsähallituksen
palveluksessa. Siellä työtehtäviin kuuluivat 18 vuoden
ajan hakkuutyöt ja viimeisinä vuosina erilaiset työnjohtotehtävät
sekä kurssien ja koulutusten organisointi ja käytännön
toteutus. Metsätalousinsinööri Juho Annanpalo valmistui
vuonna 1999 Rovaniemen metsäoppilaitoksesta. Töitä on riittänyt
hyvin. Erityisesti nuoren metsän hoitoa on tarjolla yllin kyllin.
– Metsät pitäisi hoitaa taimikkovaiheessa ajallaan. Rästiä
kertyy jatkuvasti lisää, ja hoitamattomat pusikot vaan lisääntyy
Juho kertoo.
Yrityksen nimi: Tmi Metsurityöt Mourujärvi
Toiminta alkanut: heinäkuu 2004
Perustaja / osakkaat: Ilkka Mourujärvi
Toimipiste: Vilppula
Toiminta-alue: Pirkanmaa, jonkin verran vanhoja toimeksiantajien töitä
myös Nurmijärvellä
Toiminnan kuvaus: Nuoren metsän- ja taimikonhoito, hakkuut, pihapuiden
kaadot ym.
Toimeksiantajia: Metsänhoitoyhdistykset, metsämannut, yksityiset,
seurakunnat ym.
Henkilöstö: Ilkka Mourujärvi sekä kaksi työntekijää.
Työllisyys: Yleisesti hyvä, talvella hiljaisempaa
Markkinointi: Paikallislehdet, netti, puskaradio
Ammattitaitoista metsuria tarvitaan myös erikoistöissä
Ilkka Mourujärvi on syntyisin Posiolta ja muuttanut Vilppulaan vuonna 1986. Kinnaskosken sahan palveluksessa olon ja Saksassa vietettyjen vuosien jälkeen Ilkka on lähtenyt toimimaan yrittäjäpohjalta. Välissä oltiin muutama vuosi myös Nurmijärvellä, lähinnä Mhy:n hommissa. Töitä on riittänyt kohtuullisen hyvin. Sydäntalvella paksun lumen aikaan on hiukan hiljaisempaa, mutta kevät on varsinaista sesonkia. Tampereen ympäristön pihapuut työllistävät myös melkoisesti. Ilkalla on töissä oma veli ja siskonpoika Toni. Seurana on päivittäin maastossa myös Labradorinnoutaja Seri – Palvelujen markkinoinnissa Tampereen seudulla ilmestyvät lehdet ovat tehokkaita, Ilkka kertoo.
Yrityksen nimi: Tmi Heikki Harala
Toiminta alkanut: 1.6. v. 2005
Perustaja / osakkaat: Metsätalousinsinööri Heikki Harala
Toimipiste: Kangasala
Toiminta-alue: Pirkanmaa. Tarvittaessa laajemmin
Toiminnan kuvaus: Erilaiset metsäpalvelut, metsänhoito ja hakkuutyöt,
metsähoitokoulutukset, pihapuiden kaadon ja mökkipalveluiden
ohessa tehdään myös jonkin verran remonttihommaa, myös
pensasaidan leikkuuta ym.
Toimeksiantajia: Metsäyhtiöt, metsänhoitoyhdistykset, yhtiöiden
alueurakoitsijat, metsäkeskus, yksityiset
Henkilöstö: Tässä vaiheessa Heikki hoitaa firmaa yksin.
Yhteistyötä tehdään ja on verkostoiduttu kahden muun
toiminimellä toimivan metsäpalvelufirman kanssa.
Työllisyys: Hyvä
Markkinointi: Tässä vaiheessa on ”puskaradio” riittänyt
Monipuolisuus valttikortti metsäpalveluyrittämisessä
Heikki Harala valmistui Tampereen ammattikorkeakoulusta noin vuosi sitten metsätalousinsinööriksi ja perusti heti metsäpalveluyrityksen. Valmistuvien metsätalousinsinöörien työtilanne perinteisillä sektoreilla on huono, eikä kannata jäädä kotiin peukaloita pyörittelemään. Nyt yrittäjäpohjalla töitä tuntuu olevan. Ei tämä mitään valkokaulushommaa ole, mutta hoitotöiden oheen siunaantuu aina muutakin, muun muassa leimikoiden- ja metsänhoitotöiden suunnittelua. Jatkossa tulee ehkä tarve ottaa firmaan myös apulaisia, tai verkostoitua enemmän, kun työtilaukset lisääntyvät Heikki kertoo.
Nuoren männyn kuoresta ja nilasta juotavaksi luontaistuotteeksi
Luonto on eräopas Jussi Väliahon työpaikka
Yrittäjyys lisääntyy metsäalalla
Sahti-Suomen ydin on Luston levikkialueen keskellä. Koko Euroopan sahtiosaamisen ydin on taas Isojoella, Lauhanvuoren kansallispuistoalueella. Siellä joulun sahti on vanha perinne.
 Sahtiopisto sijaitsee vanhan Sarviluoma-Viitakosken kyläkoulun pihapiirissä. Vasemmalta Hannu Väliviita, Taisto Vanhaviitakoski ja Pentti Lauhala. |
Lauhavuoren kansallispuistosuunnitelmaan kirjattiin vuonna 1983 lause: ”Kansallispuistoalueella valmistetaan sahtia kirkkaasta Lauhanvuoren vesistöstä ja puhtaasta luonnonviljasta.” – Olemme yrittäneet toteuttaa suunnitelmaa myös tältä osin, kertoo Pentti Lauhala Lauhanvuoren kansallispuiston suunnittelutyöryhmässä mukana ollut Isojoen mies. Hän pyörittää Perinneyhdistys Kuurnaa yhdessä sahtimestareiden Taisto Vanhaviitakosken ja Hannu Väliviidan kanssa. Puu oli aikanaan sahdinteon työvälineistön materiaali. Kaikki perinteiset sahtiastiat olivat puuta: lavannes, kuurna, tuoppi ja haarikka. Kataja oli puumateriaaleista yleisin, paras ja sitkein. Tuoppeja on tehty myös haavasta, koivusta ja kuusesta. – Kaikki Isojoen sahtiseuran välineet ovat katajasta. Sahtihaarikka on paitsi katajainen, myös kaksikorvainen. Yksikorvaisesta kulusta juovat maitoa lähinnä vasikat, kuittaavat sahtimestarit. Kansallispuiston alueella päältä tervatun kuurnan, tai lavanteen teko on ollut helppoa. Lauhan alueella on ollut paljon tervahautoja, kansallispuisto on ollut aarnimetsää. Aarnimetsän keskellä on nyt haapalaudoitettu turvesauna, ravintolarakennus, tanssilava, vanha koulu ja tietysti maailman ainoa sahtiopisto. Lauhan metsät on myös oivallinen ja opastettu hiihtoreittialue, jonne lumi tulee varhain ja pysyy myös kauan. Turvesaunan kylpyerikoisuuksiin kuuluu sahdinmäskikylpy. Viisi vuotta sitten valmistunut sahtiopisto on Euroopan ainoa. EU on myös muutoin hyväksynyt sahdin perinneruokareseptin.
 Vanhat sahdintekovälineet ovat Sahtiopiston ulkopuolella. Puista lavannesta katsastamassa Pentti Lauhala (vas.) Hannu Väliviita ja Taisto Vanhaviitakoski. |
Sahti on joulun rukiinen herkku
– Sahdintekijällä on aina ainakin jouluna oltava sahtia. Vanha sanonta sanoo: ”En juo jouluna piimää, sahtia pitää olla”, kertoo Hannu Väliviita. Jokainen sahdintekijä tekee sahdin oman makunsa mukaan. Hannu Väliviita tekee sahtinsa enimmäkseen rukiista. Vanhassa perinteisessä sahdissa on ollut aina runsaasti ruista. Nyt näitä reseptejä on kehitelty sitten milloin mihinkin suuntaan. Etelä-Pohjanmaan resepti on aina ollut rukiinen. Hämäläisempi resepti on ollut pääasiassa mallastetusta ohrasta tehdyn sahdin oloinen. – Kilpailuissa on pakko lähteä mallastetun ohran suuntaan, koska suurin osa tuomaristosta on hämäläisiä, sanoo Väliviita. Ruista käytetään Honkajoella, Kankaanpäässä, Jämijärvellä, Karviassa ja Ikaalisissa ja Kurussa. Mallasohrasta taas tehdään Parkanossa, Mouhijärvellä, Vesilahdessa, Pirkkalassa, Kangasalalla ja Etelä-Hämeessä. Vehnääkin saatetaan sekoittaa maltaaseen. Sahti-suomen ydin on Pohjois-Satakunnassa ja Hämeessä Pohjalaisia sahtipitäjiä ovat Isojoen lisäksi vain Jalasjärvi ja Ilmajoki. Viime vuoden valtakunnallinen sahtimestari Jyri- Pekka Raittila on Kaskisista, muut sijoittuneet olivat Isojoelta, Hämeenkyröstä, Tampereelta ja Jämijärveltä. Lammi ja Padasjoki tunnetaan myös vankkoina sahtipitäjinä.
Pohjois-Satakunnassa vahvaa osaamista
Muutama kerta ennen joulua sahtia täytyy aina tehdä sanoo Hannu Väliviita. Viimeinen kerta tapahtuu kaksi viikkoa ennen joulua. Sahtikulttuuri on muun muassa Honkajoella aika vankkaa. Paitsi että kunnan vaakunassa on sahtihaarikka niin kyllä monessa talossa ylläpidetään sahdin tekotaitoja. Monta perinteen ylläpitäjää livahtelee nimissä, on Kiviojaa, Sämpäkkilää, Leivoa, Honkaluomaa, Pihlajaviitaa, Haavistoa, Pitkärantaa, Niemenmaata, Harjua, Piikkilää. Tekijöitä on paljon. – Joulusahti on täysin eri asia, kuin heinäkalja. Heinänteon ajaksi tehty sahti on janojuoma, siinä ei ollut yhtään prosentteja, vahvistaa Pentti Lauhala, yksi Sarviluoma-Viitakosken kylän sahtiperinteen vaalijoita. – Jouluna sahdin tulee olla viileää, sanoo taas Taisto Vanhaviitakoski, koko Lauhansarven matkailukylän ja sahtikylän kunnallistekniikan asiantuntija. – Sahti on myös pikkujoulujuoma. Ongelma on se, että vaatii vain pikkujoulunpitoon sellaisen paikan jossa sitä saa olla, Taisto sanoo. – Sahdin tekopaikka on ollut navettakeittiö. Siellä tehtiin joulusahti. Oli muuripata, olkia, lämpöä ja kuuma vettä. Usein myös navetta-askareita tekevä emäntä sivusilmällä vahtimassa” kertoo, Taisto Vanhaviitakoski. – Sahtia on kutsuttu myös ”Pullotetuksi leiväksi” ja ”etno-olueksi.” Sahtilitraan menee puoli kiloa viljaa, olutlitraan vain runsas 100 grammaa, Taisto selventää.
AIMO MIINALAINEN
Nuoren männyn kuoresta ja nilasta juotavaksi luontaistuotteeksi
Luonto on eräopas Jussi Väliahon työpaikka
Yrittäjyys lisääntyy metsäalalla
Kansallispuistoalueella on Euroopan sahtiosaamisen ydin
