Näkökulma
Ajankohtaista
Erikoispuu
Henkilöjuttu
Metla
Metsäenergia
Metsäluonto
Metsänhoito
Metsäopetus
Metsäorganisaatiot
Metsätapahtumat
Metsätiet
Metsävisa
Metsäyrittäjyys
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puuenergia
Puukauppa
Puunjalostus
Päätoimittajalta
Viranomaistoiminto
Vaihtoehtona yrittäjien tarjoama metsäpalvelu
 |
TIMO RAJAJÄRVI PUHEENJOHTAJA METO YRITTÄJÄT RY |
Kymmenen vuotta sitten esittelin metsänomistajille uutta tapaa hoitaa metsää. Perinteisten isojen organisaatioiden rinnalle oli syntynyt yrityksiä, jotka tarjosivat yksityistä metsäpalvelua. Kerroin silloin että tällaisia yrityksiä on reilut sata eri puolilla Suomea. Silloin ennustin niiden lukumäärän kasvavan nopeasti. Kuluneet kymmenen vuotta eivät ole sanottavasti lisänneetkään yritysten määrää. Moni latua avannut pioneeri väsyi kankeaan metsäbyrokratiaan ja vaihtoi alaa. Jäljelle jäivät sitkeimmät, jotka jaksoivat raivata tilaa itselleen, eivätkä lannistuneet suurien kilpailijoiden painostuksessa. Nyt olosuhteet ovat parantuneet ja uusien yrittäjien latu on helpompi hiihtää. Yrityskoko on kasvamassa ja ammatinharjoittamisesta ollaan siirtymässä useamman toimijan yhteisyrityksiin. Yksityiset metsätoimistot ovat syntyneet poikkeuksellisissa kilpailuolosuhteissa. Metsänhoitoyhdistysten rahoitus perustuu suurelta osin metsänomistajien maksamiin veroluonteisiin metsänhoitomaksuihin. Metsäkeskusten toimintaa ylläpidetään valtion varoin. Puunostajat tarjoavat neuvontaa ja työnjohtoa puukaupan kylkiäisinä. Kilpailussa mukana pysyminen vaatii hyvää palvelua ja yrittäjiltä rautaista ammattitaitoa. Metsuritallit ovat uusin suunta metsäpalvelualalla. Yksityinen metsätoimisto koostuu muutamasta toimihenkilöstä, jotka pyörittävät useamman kymmenen metsurin työporukkaa. Asiakkaina ovat metsänomistajat ja yhdistykset, sekä myös puufirmat, jotka kustannusjahdissaan ovat ajaneet oman metsurityövoimansa alas. Metsäpalveluyrittäjän tarjoama palvelu on henkilökohtaista ja asiakkaan tarpeisiin räätälöityä. Asiakas voi tilata yksittäisen urakan tai solmia pidempiaikaisen palvelusopimuksen. Työajat ovat joustavia ja asiakasta palvellaan silloin kun hänelle parhaiten sopii. Kevyt organisaatio ja pienet kiinteät kulut mahdollistavat kilpailukykyiset hinnat. Yksityiset metsätoimistot ovat verkostoituneet valtakunnallisesti. METO Yrittäjät ry toimii vaikuttajana kansallisessa metsäpolitiikassa, sekä pyrkii edistämään jäsentensä ammattitaitoa ja jaksamista. Yhteiset esiintymiset metsäpäivillä ja messuilla lisäävät toiminnan tunnettavuutta. Asiakkaan on helpompi löytää oman alueensa yrittäjä verkoston jäsenrekisterin kautta. Nyt ennustan metsäpalveluyrittäjien määrän tuntuvaa nousua. On tärkeää huolehtia että lainsäädäntö ei rajoita vapaasti kilpailtavissa olevien työlajien tarjontaa tai ohjaa niiden rahoitusta vain tietyille toimijoille. Vapautunut kilpailu ei hyödytä pelkästään yritystoimintaa, vaan tuo lisää toimintaedellytyksiä myös vahvoille metsänhoitoyhdistyksille sekä metsäkeskuksille, jotka ovat osanneet sopeutua metsäalan muutoksiin. Vapailla markkinoilla turvataan sekä puun tuottajien että puun ostajien palvelut kilpailukykyisin hinnoin.
Vaihtoehtona yrittäjien tarjoama metsäpalvelu
Metsäyrittäjyydestäkö ratkaisu metsätalouden työvoimapulaan?
Metsäyrittäjyydestäkö ratkaisu metsätalouden työvoimapulaan?
 |
AKI HAAPANIEMI TOIMINNANJOHTAJA METSÄNHOITOYHDISTYS KIHNIÖ-PARKANO |
Metsänhoitotöissä on podettu työvoimapulaa useita vuosia. Työvoimapulaan on johtanut metsureiden ikääntyminen ja heidän siirtymisensä muille aloille 90-luvun laman jälkeen, samoin kuin metsätöiden houkuttavuuden väheneminen yhdessä heikon ansiokehityksen kanssa. Koulutuksella, työllistämistukitoimilla ja kaikentyyppisillä projekteilla on yritetty rekrytoida alalle osaavaa ja innokasta työntekijäjoukkoa - siinä onnistumatta. Metsäyrittäjyys on viimeisimpiä keinoja saada osaavia tekijöitä tekemään kasvavat taimikonhoito- ja ensiharvennusrästit. Metsäyrittäjyys on lisännyt joustavuutta metsänhoitotöiden toteuttamisessa. Ammattitaitoiset, työmaansa itse löytävät yrittäjät ovat arvokkaita, hyviä yhteistyökumppaneita metsänhoitoyhdistyksen organisoidessa metsänhoitotöitä. Metsänyrittäjyys on vapauttanut toimihenkilöiden aikaa markkinoimaan uusia työkohteita. Metsäyrittäjyys perustuu pääasiassa yhden miehen firmoihin. Ammattitaitoa pitää olla niin, että hallitsee sekä työnsä hinnoittelun että työn metsässä. Resurssit ovat rajalliset. Tämä johtuu siitä, että työvoiman palkkaaminen on aina riski pienelle yritykselle. Jos se ainoa palkattu työntekijä sairastuu, joutuu yrittäjä tekemään töitä kaksin verroin maksaakseen työmiehellekin palkan. Metsäyrittäjyys on parantanut alan kannattavuutta. Kannattavuus on parantunut metsäyrittäjän ansiotasosta tinkimällä ja työpäivää pidentämällä. Tämä on kuitenkin loppuun kuljettu tie. Metsäyrittäjyys ei voi pitkällä tähtäyksellä olla halvempi tapa hoitaa metsätöitä, kuin mitä työsuhteessa oleva työntekijä on. Tämä edellyttää sitä, että yrittäjä on laskenut kustannuksensa oikein ja ottanut huomioon myös yrittäjäriskin. Kustannusten nousua on jo tapahtunut, koska uusia yrittäjiä ei alalle ole tulossa. Työvoimapulaa ei metsäyrittäjyydellä ratkaista. Ympärivuotinen työ ja kunnon korvaus siitä poistaa alalla vallitsevan työvoimapulan. Ympärivuotisuutta parannetaan lisäämällä yhteistyötä yhdistämällä konekuskin ja metsurin hommat. Talvella kaveri hakkaisi motolla kesällä raivaamansa kohteet. Metsäyrittäjyyttä pitää markkinoida harkiten. Yrittäjällä ei ole työttömyysturvaa. Urakanantajan on sitouduttava työllistämään metsäyrittäjä. Kerran pettynyt yrittäjä ei metsäalalle palaa - hän löytää kyllä töitä muualta. Muistettava on, että meistä kaikista ei ole yrittäjäksi. Hyvä, että palkkahommissa pärjätään. Metsänhoitoyhdistys on yritys, joka työllistää merkittävän määrän metsureita, metsäpalveluyrityksiä ja metsäyrittäjiä. Kilpailevien organisaatioiden perustaminen EU-rahoituksen turvin täynnä oleville markkinoille heikentää olemassa olevien organisaatioiden kykyä työllistää nykyinen porukka. Metsänhoitoyhdistys on toimiva esimerkki metsäalan verkostoitumisesta.
Vaihtoehtona yrittäjien tarjoama metsäpalvelu
Metsäyrittäjyydestäkö ratkaisu metsätalouden työvoimapulaan?
