![]() |
||
|
Ajankohtaista |
Yrittäjyydestä
apua Metsissä on paljon tekemätöntä työtä. Puun kasvatuksessa on onnistuttu niin, että hakkuumahdollisuuksia ei tahdota saada käytetyksi. Erityisesti ensiharvennusten osalta toteutumat jäävät selvästi alle tavoitteiden. Myös hoitotöiden osalta on metsissä enemmän tarpeita, kuin mitä saadaan tehdyksi. Taimikoiden ja nuorten metsien hoidossa ja ojitusalueiden kunnostuksessa ollaan selvästi jäljessä metsäohjelmien tavoitteista. Aikaisemmat sukupolvet ovat metsään luottaen perustaneet taimikot ja ojittaneet suot ja nyt pitäisi nykypolven turvata tehdyt investoinnit hoitamalla alueet kuntoon ja hyödyntämällä tarjoutuvat hakkuumahdollisuudet. Mistä kiikastaa, onko kyse työhalujen puutteesta vai haluttomuudesta panostaa metsien hoitoon ja käyttöön? Toki hakkuumahdollisuuksien hyväksikäyttöön vaikuttaa paljon puumarkkinatilanne, mutta siinäkään ei viimeaikoina liene ollut valittamista. Yhdeksi selitykseksi on tarjottu työvoiman puutetta ja korkeita työvoimakustannuksia. Metsurien määrät firmojen ja metsänhoitoyhdistysten palkkalistoilla ovat olleet jatkuvassa laskusuunnassa. Metsänomistajien omatoimisuudesta ei suuressa määrin ole ollut apua. Töistä innostuneiden määrä on saattanut jossain määrin lisääntyäkin, mutta työmäärät tahtovat monelta jäädä harrastelutasolle ja työmaiden valmistuminen venyy. Työ ei ole vähenemään päin. Metsäverotuksen muutoksen takia uudistushakkuiden lihavat vuodet ovat takana ja teollisuuden tarvitsema puumäärä pitää irrottaa metsistä suuremmilta pinta-aloilta harvennushakkuilla. Takavuosien aukoista pitää loputkin istuttaa uutta metsää kasvamaan. Verotuksen siirtymäkauden ajan suuret uudistuspinta-alat puskevat taimikoiden perkaus- ja harvennustarvetta ennen näkemättömään tahtiin. Tuntuu siltä, että työvoiman tarjonta ei lähivuosina tyydytä metsien tarvetta. Yrittäjyyden nousulla ja yrittäjien aseman vahvistamisella voidaan käydä kiinni edellä kuvattuihin haasteisiin. Aktiivinen yrittäjä hakee metsästä työmaat, selvittää ja markkinoi asian metsänomistajalle ja hoitaa työn toteutuksen ja laskutuksen ripeästi. Ammattitaidosta ja hyvästä työn jäljestä on pidettävä kiinni, se on osa yrittäjän markkinointia ja takaa työtilauksia tulevaisuudessa. Yrittäjien määrän lisääntyminen antaa vaihtoehtoja metsänomistajille. Tasapainoisen aluekehityksen tavoitteena on säilyttää maaseutu elinvoimaisena. Se edellyttää asumisedellytysten paranemista ja toimeentulomahdollisuuksien tarjoamista. Asumisviihtyvyyteen, kulkuyhteyksiin, tietoliikenneyhteyksiin ja yhteiskunnan palveluihin voidaan satsata julkisen vallan taholta, mutta työpaikat ja toimeentulomahdollisuudet on entistä enemmän luotava itse omalla yrittäjyydellä. Hoivapalvelut, kylätalkkarit, rakennusten kunnostuspalvelut ja siivousfirmat ovat nousulistalla maaseudun yrittäjäkunnassa. Puuntuotannon turvaamisen kannalta olisi tärkeä että listalla kärkipäässä olisivat myös puunkorjuu- ja kaivinkoneurakoitsijat, metsäpalveluyrittäjät ja kylämetsurit. Tällä hetkellä suurin osa metsäpalveluyrityksistä on pieniä yhden miehen yrityksiä. Palveluiden tarjonta on paikallista ja valikoima rajallinen. Osa metsäpalveluyrittäjistä varmaan jääkin yksittäisiksi ammatinharjoittajiksi, mutta osa kehittyy useamman henkilön yrityksiksi, jotka tarjoavat metsätalouden suunnittelu-, hallinto- ja työpalveluita. Verkottuminen ja yhteistyö yritysten kesken on tarpeen, ovatpa ne sitten suuria tai pieniä. Yhteistyössä on edettävä myös nykyisten palvelujen tarjoajien, metsänhoitoyhdistysten, metsäkeskusten ja puunostajien kanssa. Yhdessä voidaan aktivoida metsänomistajia havaitsemaan metsiensä hoitoja hakkuutarpeet ja ryhtymään toimenpiteisiin. Tärkeää on, että metsänomistaja saa hyvää palvelua, metsät tulevat hoidetuksi ja hakkuumahdollisuudet hyödynnetään. TIMO VIINAMÄKI |
Yrittäjyydestä apua |
|
|
||