Pilkkeitä
Ajankohtaista
Erikoispuu
Henkilöjuttu
Metla
Metsäenergia
Metsäluonto
Metsänhoito
Metsäopetus
Metsäorganisaatiot
Metsätapahtumat
Metsätiet
Metsävisa
Metsäyrittäjyys
Näkökulma
Pakina
Pilkkeitä
Puuenergia
Puukauppa
Puunjalostus
Päätoimittajalta
Viranomaistoiminto
- Pinta-alaverotus poistuu, metsäverotus selkiytyy
- Taimikoita ei hoideta tarpeeksi
- Vaikuta Lounais-Suomen metsäohjelmaan
- Myyrätuhovaara uhkaamassa!
- Luonnonarvokauppa käy Lounais-Suomessa
- Kirkon kulttuuripalkinto Pyhän Henrikin taidekappelin luojille
Pinta-alaverotus poistuu, metsäverotus selkiytyy
Suomen metsäverotus on tällä hetkellä maailman monimutkaisempia ja uskaltaa sanoa, että täydellisesti sitä ei hallitse kukaan asiantuntija. Vaikka apuna olisi kirjallisuuttakin, niin aina jää tulkinnanvaraa ja osan neuvoista voi antaa vain oikeuden päätöksiä tutkimalla. Tällä hetkellä meillä on viimeistä vuotta käytössä kaksi veromuotoa, vanha pinta-alaverotus ja vuodesta 1993 voimaan astunut myyntiverotus. Tuolloin metsänomistajilla oli mahdollisuus valita kumpaan veromuotoon jäävät siirtymäajaksi. Noin 60 % maamme metsätiloista siirtyi myyntiverotukseen ja 40 % jäi vanhaan pinta-alaverotukseen. Vuodesta 2006 alkaen siirtyvät tähän asti vanhassa pinta-alaverotuksessa olevat tilat myyntiverotukseen. Tällöin metsäverotus selkiytyy huomattavasti.
Vinkkejä metsäverotukseen, tarkkana myyntiverotuksen konepoistoissa
Pinta-alaverotus
- Tarkista ovatko esitäytetyssä 2A-lomakkeessa verovapaiden alueiden (taimikot ja muut, esim. metsätuho alueet) pinta-alat oikein.
- Tarkista ovatko uudistamis- ja taimikkovähennykset oikein. Tiedot vähennyksistä ovat menneet automaattisesti verottajalle, mikäli kohteista on ilmoitettu metsäkeskukselle verovuoden lokakuun loppuun mennessä. Tietoja voi korjata pyytämällä todistus metsäkeskuksesta.
- Metsäautoteiden rakentamisesta ja metsämaan ojituksesta aiheutuneita kuluja voi vähentää poistoina vasta kun hanke on loppuun saatettu. Omana työnä tehtyjen kohteiden on myös oltava metsäkeskuksen hyväksymiä, jotta menot voi vähentää verotuksessa.
- Jos olet tehnyt tai teettänyt ensiharvennusta tilallasi, muista tehdä ensiharvennusvähennys. Veroilmoitukseen on liitettävä puun ostajan (pystykaupoissa) tai metsäkeskuksen (hankintakaupoissa) todistus. Ensiharvennusvähennys tehdään vasta kaikkien muiden vähennysten jälkeen. Sitä ei voi siirtää seuraavalle vuodelle.
- Kaikista vähennyksistä mitä ei ole esitäytetty lomakkeelle, täytyy veroilmoitukseen liittää todistus.
Myyntituloverotus
- Tulot ja menot kirjataan sille vuodelle, minä maksu on suoritettu.
- Puun myynnistä saatuja tuloja voi siirtää menovarauksena enintään 15 % verotettavaksi seuraaville 4 vuodelle. Jos olet tehnyt päätehakkuun ja uudistamistyöt ovat vielä edessä, kannattaa menovarausta tehdä ainakin uudistamiskulujen verran.
- Aiemmin tehtyjä meno- ja tuhovarauksia puretaan merkitsemällä tuloutettava määrä 2C-lomakkeen kohtaan 5.1. Muista myös pienentää varausta lomakkeen kääntöpuolella tuloutetulla määrällä. Menot kirjataan täysimääräisinä.
- Oman auton käytöstä aiheutuneina matkakuluina voi vähentää 0,20 e/km.
- 1.1.1993 ja sen jälkeen vastikkeellisesti hankituilla metsätiloilla on oikeus tehdä metsävähennys. Metsävähennyksenä voi omistusaikanaan vähentää tuloista 50 % tilan hankintamenosta.
- Puun myyntitulon verotuksessa veroilmoitukseen ei tarvitse liittää tositteita tai muistiinpanoja. Riittää kun säilytät ne 6 vuotta. Verottaja voi halutessaan pyytää ne nähtäväksi jälkikäteen.
Hankintatyön verotus
- Itse tehdystä hankintatyöstä täytyy aina tehdä laskelma hankintatyön arvosta. Myyntituloverotuksessa se vähentää myyntituloa kohdassa 1.2 lisäksi se on aina tekijälleen veronalaista tuloa 125 m3 ylittävältä osalta (hankintatyön veronalainen arvo ilmoitetaan 1-lomakkeella ansiotulona).
Arvonlisävero
- Arvonlisäverovelvollinen ilmoittaa tulot ja menot metsätalouden veroilmoituksessa arvonlisäverottomina. Saaduista ja maksetuista arvonlisäveroista tehdään oma veroilmoitus. Valtiolle tilitettävä arvonlisävero tulee olla saajan tilillä 28.2. mennessä. Arvonlisäverovelvollisen on itse huolehdittava tilityksestä.
Koneiden esim. mönkijän vähennys metsän myyntiverotuksessa
Mönkijän pitäisi olla mahdollista saada vähentää metsätalouden kalustona, mutta vaatii perusteluja. Jotta hankintahinnan voi kokonaan vähentää metsätalouden menona, sen täytyy olla pääsääntöisesti metsätalouskäytössä (näyttövelvollisuus). Hankintahinta poistetaan 25 % vuosipoistoina (kun jäljellä 200 e tai vähemmän, voi poistaa kokonaan). Poistoja saa tehdä vasta käyttöönottovuodesta lähtien, vaikka olisikin jo aiemmin maksettu. Toisaalta poistot voi aloittaa käyttöönottovuonna, vaikka ei olisi vielä maksettu. Useimmat verotoimistot kyllä vaativat hyvät perustelut, jotta mönkijä hyväksytään metsävähennyksiin. Otetaan kuulemma huomioon esim. lasten iät yms. (eli jos sopivan ikäisiä lapsia, oletetaan että hankittu huvikäyttöön). Mönkijän ALV:n saa vähentää. Jos verottaja ei hyväksy konetta pääsääntöisesti metsätalouskäyttöön, voi alv:n osuuden kuitenkin vähentää metsäkäytön osuuden suhteessa. Jos kone hyväksytty metsätalouden laitteeksi, kaikki syntyvät kulutkin saa vähentää (vuosimenoina, ei poistoina). Jos verottaja ei hyväksy hankintahintaa vähennykseksi, menot voi vähentää metsäkäytön osalta. Muun selvityksen puuttuessa voi käyttää verohallinnon yhtenäistämisohjeissa suositeltuja tuntitaksoja (2002 verotuksessa mönkijällä 1 tunti = 13,50 e).
Yksi tulevien vuosien suurista haasteista metsissä on taimikonhoitomäärien nostaminen. Inventointien mukaan taimikoista hoidetaan vain noin puolet tarpeesta. Yksi syy on tekijöiden puute. Metsänomistajien oma työ on myös erittäin tärkeää, kun metsureista on pulaa. Kysyntä ja tarjonta ei hoitotöissä kohtaa. Jos tekijöitä ja yrittäjiä olisi runsaasti, niin työtä myös myytäisiin metsänomistajille. Nyt taimikot odottavat liian usein uinuvassa tilassa hoitajaa ja pusikoituvat pilalle. Perussääntö on se, että kun uusi taimikko on saatu syntymään, se raivaussahalla harvennetaan sopivaan kasvatustiheyteen. Kun tämä tehdään jokaisen metsänomistajan jokaisessa taimikossa oikeaan aikaan noin 4-8 metrin pituisena, niin metsikön tuleva kehitys on turvattu ja Suomen metsäteollisuus saa tarvitsemaansa laadukasta puuta jatkossakin. Toki maapohjan rehevyydestä riippuen taimikkoa kannattaa seurata jo ennen tätä vaihetta ja tehdä heinäystä ja tarvittaessa alustavaa kevyttä ns. reikäperkausta. Metsälakiin voisikin vielä lisätä nuoren metsän hoitovelvoitteen ja vaikka verotusporkkanan isännille, jos ei muu tehoa!
Lounais-Suomen uuden alueellisen metsäohjelman laadinta on loppusuoralla. Nyt voit tutustua siihen ja antaa kommentteja osoitteessa: www.metsakeskus. fi ja valitsemalla metsäkeskukset>>lounais-suomi>>alueellinen metsäohjelma.
Keneltäkään metsissä enemmän liikkuneelta on tuskin jäänyt huomaamatta, että myyräkannat ovat nyt huipussaan. Koska viime vuosina metsiä on uudistettu reippaasti, on pelättävissä, että talven jäljiltä paljastuu murheellinen näkymä: Myyrien kaluamat taimien rungot hohtavat valkoisina. Nyt jos koskaan metsänomistajan kannattaa tarkistaa oman metsävakuutuksensa kattavuus; korvaako vakuutus jyrsijöitten tekemät tuhot?
Vapaaehtoisen metsiensuojelukeinon, luonnonarvokaupan, kokeiluhanke on jatkunut Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella vilkkaana. Vuonna 2005 tehtiin yhteensä 27 sopimusta, jotka ovat pinta-alaltaan yhteensä noin 320 hehtaaria. Tarjottuja kohteita tarkastettiin noin 800 hehtaaria. Tänä vuonna sopimuskohteiden koko vaihteli yhdestä hehtaarista yli 40 hehtaariin. Kriteerit täyttävien kohteiden keskihinnaksi muodostui noin 155 euroa hehtaaria kohti vuodessa. Joissakin tapauksissa laajempiin kohteisiin otettiin mukaan myös luonnonarvoiltaan vähäisempiä osia selvästi alemmalla hinnalla. Elinympäristötyypeistä eniten suojeltiin runsaslahopuustoisia kangasmetsiä, mutta mukaan saatiin myös joitakin korpia, lehtoja, maankohoamisrannikon metsiä ja yksi harjumetsä. Kohteita toivotaan tarjolle edelleen, sillä kokeiluhanke jatkuu vuoden 2007 loppuun. Lisätietoa luonnonarvokaupasta saa Lounais-Suomen metsäkeskuksesta Jarmo Uimoselta, p. 020 772 6441.
Pyhän Henrikin taidekappelin luojat, taiteilija Hannu Konola ja arkkitehti Matti Sanaksenaho, ovat saaneet tämänvuotisen kirkon kulttuuripalkinnon. Palkinnon luovutti arkkipiispa Jukka Paarma marraskuun 1. päivänä Turussa Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa.
Kappeli syntyi kansalaishankkeenaTaidekappeli rakennettiin kansalaishankkeena. Pitkään vireillä olleen hankkeen toteutuminen oli välillä lähes kariutumassa. Merkittävä edistysaskel suunnittelusta kohti toteutusta oli Metsäsäätiön kappelille kohdennettu keräys. Kappelille luovutettiin 65 000 euroa Metsäsäätiön puukauppojen yhteydessä keräämiä varoja. Arkkipiispa Jukka Paarma viittasi puheessaan siihen, miten kappelihanke on vaatinut mittaamattoman määrän uskoa, toivoa kuin rakkauttakin. Vuosikausia kestänyt valmistelu, suunnittelu ja varainhankinta olisi tuskin onnistunut ilman kestävää, omaperäistä visiota. – Visiot kantoivat ja saivat aikaan kappelin, joka erityisessä ympäristössään mäellä tahtoo tuoda kosketuksen pyhyyteen ja julistaa pelkääville, sureville, etsiville ja kaipaaville armon ja toivon sanomaa, sanoi Paarma. Idean alullepanijana ja taidekappelin henkisenä isänä on toiminut taiteilija Hannu Konola, joka on myös suunnitellut ja toteuttanut kappelin lasireliefit. Kappeli toteutettiin arkkitehti Matti Sanaksenahon työn Ikthys (kala) pohjalta. Jo ennen valmistumistaan kappeli herätti kansainvälistä kiinnostusta ja palkittiin kansainvälisessä arkkitehtuurikilpailussa. Ekumeenisen taidekappelin takana on jäseniä seitsemästä kirkkokunnasta, ja siksi kappeli sai nimensä Suomen kansallispyhimyksen Pyhän Henrikin mukaan. Palkinnon perusteiden mukaan ”kappeli koko olemuksellaan kurottuu kohti toivoa, kristinuskon ydinsanomaa”. Kirkon kulttuuripalkinto jaetaan vuosittain kristillisen sanoman kannalta merkityksellisestä taiteellisesta toiminnasta tai kulttuuriteosta. Palkinto on jaettu vuodesta 1992 lähtien.
