Henkilöityminen kiihtyy      

HELSINKI Eduskunnan toisessa kerroksessa, pääministerin huoneessa istuu mies, joka on nähnyt tiedonvälityksestä paljon ja ollut siinä mukana monessa roolissa, niin juttujen tekijän kuin niiden kohteenakin. Ennen kansanedustajan ja ministerin uraa pääministeri Matti Vanhanen toimi kaupunkilehden päätoimittajana. Silti hän sanoo olevansa ymmällään laatulehtien iltapäivälehtimäistymisestä ja pelkistymisestä.
– Oletan, että osasyynä on internetin tulo.
Vanhanen muistuttaa, että internetissä on äärimmäisen kova aikataulukisa siitä, kenellä juttu on ensimmäisenä julkaistu. Kovat aikataulut taasen johtavat siihen, että jutuista tulee sähkösanomatyyppisiä, lyhyitä ja pinnallisia.

Oikea kuva lukijasta?

Vanhanen pohtii ääneen myös sitä, onko mediataloilla oikea kuva kuluttajista ja lukijoiden tarpeista. Hän ei usko siihen, että suuri osa ihmisistä käy netissä vähän väliä katsomassa uutisia.
– Useimmille tiedonvälityksen kuluttajille riittää netissä kerta päivässä. Kyllä siinä silloin jää aikaa tehdä jututkin perusteellisesti. Ei kaikkien tarvitsisi olla mukana siinä ensimmäisen viiden minuutin kilvassa.
Vanhasen pitää huolestuttavana, jos nopeisiin uutisiin ei palata enää syvällisemmin sen jälkeen kuin siitä on mahdollisimman nopeasti kirjoitettu lyhyt uutinen.
– Jos näin on, niin kyllä se pelkistää uutisointia. Jos printtilehden tehtäväksi jää toimittajan omalla nimellä esittää analyysi, niin ei se kauheasti lisäarvoa tuo.
Sitoutumattomuudesta
Vanhanen kummeksuu myös sitä käytäntöä, kun sanomalehdissä pääkirjoitussivun yläreunassa lukee ”poliittisesti sitoutumaton lehti”.
– En tiedä, mikä informaatioarvo sillä sitten on. Mitä se tarkoittaa?
Vanhanen muistuttaa, että lehdet ottavat pääkirjoituksissaan jatkuvasti yhteiskunnallisia kannanottoja. Hän sanookin, että jos on johonkin yhteiskunnalliseen asiaan kanta, niin todennäköisesti se pohjautuu johonkin tiettyyn yhteiskunnalliseen suuren ideologiaan. Ja kun ajattelu on loogista, niin yhdestä kannanotosta on aika helppo johtaa kanta myös moneen muuhun asiaan.
– Kun lukee pääkirjoituksia tällä tavalla, niin kyllä sen huomaa, että päätoimittajilla on tietty ideologia. Tässä mielessä ”poliittisesti sitoutumaton” on pikkusen absurdi termi silloin, kun ottaa yhteiskuntaan eli politiikkaan kantaa.

Henkilöitymisestä

Presidentti Mauno Koivisto lanseerasi sopulivertauksensa 1980-luvulla. Vertauksella Koivisto tarkoitti sitä, että kaikki toimittajat ryntäävät yhtä aikaa saman aiheen perään. Vanhasen mielestä tämä on vallitseva tendenssi tänäänkin.
– Suomeen ei tahdo mahtua yhdellä kertaa montaa keskustelun aihetta. Päämediatalotkaan eivät tunnu kilpailevan keskenään agendan hallinnalla, vaan kaikki menevät samaan aiheeseen.
Toisenkin kiihtyvän mediatrendin Vanhanen on havainnut. Se on henkilöityminen.
– Se varmaan perustuu siihen tiedotusvälineiden olettamaan, että ihmisten kautta ihmiset kiinnostuvat myös asioista. En ole varma, että se on niin.
Sellaisen lisäpiirteen henkilöitymiseen Vanhanen on huomannut, että nyt haetaan henkilöiden välisiä ristiriitoja.
– Henkilöistä halutaan karrikoituja särmiä esille. Kaikkeen tähän liittyy käsitys politiikasta jatkuvana pelinä, jossa mitataan onnistumisia - ja sitä, kuka on kukko tunkiolla.
Kuka politiikkaan?
Vanhanen myöntää, että media tapa avata poliitikkojen elämä julkiseksi omaisuudeksi vähentää helposti ihmisten halua lähteä mukaan luottamustoimiin. Hän muistuttaa, että kansainvälistymisen kautta maailma on täynnä muitakin mielenkiintoisia haasteita, varsinkin kyvykkäille ihmisille.
– Toivon, että jatkossakin silti löytyy idealistisia ihmisiä, jotka uskovat aatteeseensa ja jotka ovat valmiita taistelemaan aatteensa puolesta, vaikka se voi johtaa siihen, että henkilö laitetaan kaikin puolin läpivalaisuun.
Suomeen ei tahdo mahtua yhdellä kertaa montaa keskustelun aihetta.
Henkilöistä halutaan karkkikoituja särmiä esille.

---------------------------
Aika huutaa ideologisempaa näkökulmaa

HELSINKI Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen uskoo, että puoluelehdillä on jatkossakin oma sijansa, vaikka keskustalehtien lukumäärä vuoden vaihteessa pienenee yhdellä, kun Lalli-lehti lakkaa ilmestymästä. Keskustalehtien kentälle jää jatkossa pää-äänenkannattaja Suomenmaa ja Pohjois-Karjalassa ilmestyvä Karjalan Maa.
– Oma lehti on viime kädessä ainoa väline, jonka sivuilla käydään jatkuvaa keskustelua puolueen roolista, sen toiminnan sisällöstä ja jossa uutisoidaan sellaisista asioista, jotka ovat keskustalaisille tärkeitä, korostaa Vanhanen.

Hakee uuden muodon

Lallin lukijoille vuoden vaihde on haikea, kun oman, tutun lehden lehden taival päättyy. Satakuntalaisesta keskustauutisoinnista vastaa jatkossa Suomenmaa, joka osti Lalli-lehden kustannusoikeudet. Vanhanen näkee muutoksessa myös positiivisia piirteitä.
– Suomenmaan ja Lallin yhdistymisen jälkeen Lallin 92-vuotias perinne jatkuu uudessa muodossa.
Vanhasen mielestä tapahtuneen voi tulkita niinkin, että keskusta kokoaa nyt voimiaan, jotta jatkossa olisi olemassa mahdollisimman iskukykyinen journalistinen joukko tekemässä puoluelehteä.
– Se on kuitenkin tosiasia, että puoluelehtikentällä on tapahtunut viimeisten vuosikymmenten aikana valtava rakennemuutos.
Samalla mediabisnes on Vanhasen mielestä muuttunut tavalla, joka ei ole jättänyt paljoa tilaa kaupallisten lehtien ulkopuolella.
– Puoluelehtien julkaiseminen on valtaosin kiinni uskollisesta tilaajakunnasta ja lehdistötuesta.
Arvot näkyvät
Vanhasen mukaan puoluelehdillä on edelleen oma roolinsa, mikä erottaa ne muusta lehdistöstä. Jo puoluelehtien aihevalikoimat ovat erilaisia kuin monilla kaupallisilla lehdillä. Se kertoo jo tietyistä arvoista.
– Toimituksessa ja pääkirjoituksissa on henkinen vire, joka tarkastelee asioita yhden ideologian näkökulmasta. Se heijastuu aihevalintoihin, näkökulmiin ja se tuo rikkautta koko lehdistön keskusteluun, sanoo Vanhanen.
Keskustan puheenjohtaja muistuttaa, että puoluelehdillä on sijaa myös uutiskilpailussa, koska näillä lehdillä on hyvät suhteet omiin uutislähteisiin. Se on kilpailuetu. Ja se toinen vahvuus ovat tietenkin näkökulmat.
– Puoluelehdet voivat avoimemmin esittää kommentoivia artikkeleita ideologisesta näkökulmasta. Ja tämä aika huutaa ja kaipaa ideologisempaa näkökulmaa.

Mielipiteille kysyntää

Vanhanen sanoo tunnistavansa, että juuri kapitalismin ”seinään ajon vuoksi” on alkamassa ideologisempi kausi. Samoin kuin 1960- 70 -lukujen yhteiskunnallistumisessa oli taustalla kansainvälistä virtausta, niin sitä samaa on Vanhasen mukaan nytkin ajassa tunnistettavissa.
– Kapitalismin kriisiytimisen vuoksi saattaa nyt olla samanlainen saumakohta käynnissä. Kysyntää mielipiteille ja väittelylle on olemassa.
Vanhasen mukaan erityisesti yhteiskunnallista keskustelua tuntuvat kaipaavan 60-lukulaiset.
– Eivät nämä ihmiset ole mihinkään kadonneet. He ovat nyt vain varttuneempia. Saattaa olla, että heidän keskuudessaan on kovakin halu osallistua keskusteluun. Tälle pitäisi löytää väylä.

Internetiä tarvitaan

Internet on mullistanut tiedonvälitystä. Vanhasen mukaan lähimmät vuodet tulevat näyttämään, mikä on poliittisten lehtien kohdalla internetin rooli.
– Keskustassa ajatellaan, että tarvitaan sekä printtimediaa että internetmediaa.
Keskustalaista viestiä internetissä harjoittavat nyt Suomenmaa ja puolueen omistama verkkolehti Apila.
Vanhasen mielestä on selvää, että keskusta kokoaa voimiaan printtilehtien lisäksi myös internetin puolella.
Puoluelehtien julkaiseminen on valtaosin kiinni uskollisesta tilaajakunnasta ja lehdistötuesta.
Kysyntää mielipiteille ja väittelylle on olemassa.